Ihmiset hoivaavat jo nyt paljon Esimerkiksi Lina Van Aerschot, sosiaaligerontologian dosentti Tampereen ja Jyväskylän yliopistoista, vastasi Murrolle, että tutkimusten mukaan sadattuhannet ihmiset huolehtivat jo nyt vanhemmistaan. Mitään ylimääräisiä resursseja ei ole, vaan aika hoivaan pitäisi ottaa esimerkiksi työelämästä. Van Aerschot ei kuitenkaan ymmärrä, miksi työikäiset ajettaisiin koteihinsa. Julkisessa keskustelussa moni onkin ollut sitä mieltä, että hoivavastuun vierittäminen yhä enemmän perheille rikkoo hyvinvointivaltion palvelulupauksen. Suomalainen hyvinvointivaltio on rakennettu sille, että ihmiset – erityisesti naiset – voivat osallistua työelämään, kun lasten ja ikääntyneiden hoivasta vastataan verorahoitteisilla palveluilla. Heikki Hiilamo: ”Miksi me maksamme veroja” Sosiaali- ja yhteiskuntapolitiikan professori Heikki Hiilamo Helsingin yliopistosta muistuttaa, että kysymys ei ole uusi. Väestön ikääntyminen ja sen tuoma hoivan tarve ovat olleet tiedossa jo vuosikymmeniä. ”Jos meillä ei ole rahaa hoivaan, niin minkä takia me sitten ylipäätään maksamme veroja”, Hiilamo kysyi Ylen Aamussa elokuussa. ”Ihmiset tekevät sen, minkä kykenevät ja tekisivät enemmänkin, jos heillä olisi tukea.” Hiilamon mielestä hoivavastuun laajamittainen siirtäminen perheille on mennyttä maailmaa. Sen sijaan tarvitaan toimiva hoivapalvelujärjestelmä, työelämän joustoja ja realistinen keskustelu siitä, miten rahoitus järjestetään ja hoiva turvataan kaikille. ”Lasten päivähoito saatiin hyvin kuntoon 1990-luvun alussa subjektiivisen oikeuden myötä. Nyt pitäisi laittaa kuntoon myös vanhustenhoito. On liian pitkään käyty keskustelua siitä, että hoiva ei toimi. Kyse on viime kädessä ihmisarvoisen elämän peruskysymyksistä”, Hiilamo sanoi. Ahosniemi: Ikäihmiset voisivat käyttää varallisuuttaan hoivamaksuihin Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Arno Ahosniemi yhtyi keskusteluun ehdottamalla, että jatkossa ikääntyneet maksaisivat hoivansa nykyistä enemmän omista varoistaan, esimerkiksi myymällä omaisuuttaan. Nykyisen asiakasmaksulain mukaan omaisuus ei ole vaikuttanut maksujen tasoon, pelkästään tulot. Hyvinvointialue saa periä pitkäaikaisen ympärivuorokautisen palveluasumisen asiakkailta maksun, joka saa olla enintään 85 prosenttia asiakkaan kuukausituloista. Tuloista vähennetään ensin muun muassa lääkekulut. Hiilamon mielestä keskustelu aiheen ympärillä on ollut hyvää. Hän on samaa mieltä Ahosniemen kanssa siitä, että on tärkeää selvittää, mistä hoivan rahoittamiseen saadaan lisää rahaa. Hiilamo kehottaa kuitenkin ajattelemaan asiaa toisinpäin, kannustamisen kautta. ”Voisiko joissain tapauksissa kannustaa käyttämään varallisuutta omaan hoivaan – esimerkiksi verohelpotusten tai kotitalousvähennyksen kautta”, hän kysyy. ● Hoivavastuun siirtäminen laajasti perheille merkitsisi professori Heikki Hiilamon mukaan paluuta menneisyyteen. ”Ihmiset tekevät sen, minkä kykenevät ja tekisivät enemmänkin, jos heillä olisi tukea.” KUVA: WILMA HURSKAINEN ajankohtaista 13 #OMAISHOITO LÄHELLÄ 3/2025
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==