OMAISHOITAJALIITON LEHTI Omaishoito tutkimuksessa Hoiva ja valta Kulttuurin virkistävä voima 3/2025
5 Pääkirjoitus 7 Vieraskynä 8 Ajankohtaista 32 Lukijakyselyn tulokset 33 Juristin silmin Lapsen väkivalta on tabu, josta voi olla vaikea edes keskustella. Mistä hakea apua? Uupumuspuheesta on päästävä jo eteenpäin, sanoo omaishoitoa tutkinut professori Tarja Välimäki. Omaishoitaja Marit Olander ja puoliso Seppo Ilmari Siitonen saavat kulttuurista suurta iloa arkeensa, vaikka ensi-illat ovat vaihtuneet televisioon. 21 10 31 34 Ristikko 35 Kolumni 36 Aivojumppaa 37 Omaishoitoyhteisö toimii 40 Jäsenyhdistykset VAKIOPALSTAT 3/2025 Hoiva ja valta 16 Väsymys, valta ja vastuu – hoiva ei aina ole hellää 21 Lapsikin voi satuttaa – vallan roolit perheessä Kulttuurin virkistävä voima 24 “Tarvitsen taidetta ja kulttuuria jaksaakseni” – Omaishoitajat kertovat miten kulttuuri auttaa jaksamaan 29 Kun mieli laukkaa, taide pysäyttää 30 Taideryhmä auttoi elämänmuutoksessa 31 Näin kulttuuri säilyy osana elämää JULKAISIJA Omaishoitajaliitto ry Närståendevårdarnas förbund rf Hämeentie 105 A 18, 00550 Helsinki Puh. 020 7806 500 omaishoitajat.fi PÄÄTOIMITTAJA Sari-Minna Tervonen sari.tervonen@omaishoitajat.fi TOIMITUS Terhi Hyvärinen toimitussihteeri 020 7806 533 terhi.hyvarinen@omaishoitajat.fi TOIMITUSNEUVOSTO Kristiina Hellsten, puheenjohtaja, Terhi Hyvärinen, Johanna Nikonen, Aira Korhonen, Mailis Linnola, Suvi Mansukoski-Mustonen, Kaisa Parviainen ja Sari-Minna Tervonen TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Lähellä-lehti on jäsenetu Omaishoitajaliiton jäsenyhdistysten jäsenille. Mikäli haluat paperisen lehden kotiisi, sinun tulee liittyä jäseneksi. Myös kannattajajäsenet saavat lehden. Osoitteenmuutokset jasenasiat@omaishoitajat.fi, 020 7806 500. ULKOASU PunaMusta, Sisältö- ja suunnittelupalvelut PAINOPAIKKA PunaMusta Oy, Tampere KANNEN KUVA Tapani Romppainen ILMOITUSMYYNTI Saarsalo Oy 044 752 0320, 044 768 6009 ILMOITUSAINEISTOT 23.10.2025 mennessä viestinta@omaishoitajat.fi Mediakortti: omaishoitajat.fi/lahella-lehti SEURAAVA LEHTI Ilmestyy 20.11.2025. Aikakausmedia ry:n jäsen, 34. vuosikerta ISSN 1235-8431 (painettu) ISSN 2242-380X (verkkojulkaisu) Lähellä-lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta. 3 #OMAISHOITO LÄHELLÄ 3/2025
4 LÄHELLÄ 3/2025 OMAISHOITAJAT.FI Henkilökohtainen apu auttaa sinua niissä tehtävissä, joihin oma toimintakykysi ei riitä. Pitkäaikaiset työsuhteet avustajien ja avustettavien välillä luovat erityisen suhteen ja saa arjen sujumaan mutkattomasti. Kuljitte yhdessä sitten koulussa, kaupassa tai keikoilla. Jokainen avustajasuhde on ainutlaatuinen. Työtehtävät sovitaan sen mukaan, missä juuri sinä tarvitset apua. Henkilökohtainen apu on läsnä vaikeavammaisen ihmisen ja tämän perheen elämässä heidän omilla ehdoillaan. Vamma ei ole este, avun puute on ASUMINEN | KUNTOUTUS | HENKILÖKOHTAINEN APU | PÄIVÄTOIMINTA Tutustu henkilökohtaisen avun palveluihimme validia.fi/henkilokohtainen-apu tai ota suoraan yhteyttä avustaja@validia.fi. Omaishoitaja, Jaksamista arkeesi! Lisätietoja: 010 525 8801 | coronaria.fi kuntoutus@coronaria.fi Omaishoitajien kuntoutuskurssilta saat ohjausta, vertaistukea ja keinoja hyvinvointisi vahvistamiseen. Samalla voit nauttia hotellimajoituksesta lähellä kaunista luontoa! • Parikurssille osallistut aikuisen omaishoidettavasi kanssa (Espoo, Hyvinkää ja Oulainen). • Yksilökurssille osallistut ilman omaishoidettavaa (Kempele, Kuusamo, Nokia, Oulainen ja Turku). Maksuton Kelan kuntoutus omaishoitajat.fi Omaishoitajien mielen hyvinvoinnin tukeminen -verkkokurssi Omaishoitajaliitto on julkaissut nettisivuillaan verkkokurssin läheis- ja omaishoitajia kohtaaville ammattilaisille ja vapaaehtoisille. Itseopiskeltava verkkokurssi on maksuton. Sen voi käydä läpi oman aikataulun mukaan Omaishoitajaliiton nettisivuilla www.omaishoitajat.fi
OMAISHOITAJIEN ARKI on usein haastavaa, vaativaa ja hoitotyö pitkään jatkuvaa. He antavat joka päivä aikaansa, voimiaan ja sydämensä läheisensä hyvinvoinnille. Kaiken keskellä heidän oma hyvinvointinsa saattaa jäädä toissijaiseksi. Juuri siksi meidän on löydettävä keinoja tukea omaishoitajien hyvinvointia, myös ennaltaehkäisevästi. Liikunta ja kulttuuri edistävät tutkitusti hyvinvointia. Ne eivät ole vain ajanvietettä, vaan tehokkaita keinoja lievittää stressiä, kohottaa mielialaa ja tukea fyysistä terveyttä. Omaishoitajat kokevat usein uupumusta ja yksinäisyyttä, mikä lisää riskiä muun muassa masennukseen. Siksi on tärkeää, että hyvinvointia tukeva toiminta on helposti saavutettavaa, matalan kynnyksen takana ja edullista. Kunnat voivat tehdä paljon pienillä teoilla KUNTIEN ROOLI omaishoitajien hyvinvoinnin parantamisessa on merkittävä. Pienilläkin panostuksilla ne voivat vaikuttaa merkittävästi omaishoitajien jaksamiseen ja elämänlaatuun. Kunnat voivat esimerkiksi tehdä yhteistyötä paikallisten toimijoiden kanssa. Kunta voi järjestää liikunta- ja kulttuuripäiviä yhteistyössä urheiluseurojen, taidekoulujen tai järjestöjen kanssa. Tällaiset tapahtumat tarjoavat turvallisen ja rennon ympäristön, jossa omaishoitajat voivat irtautua arjesta. Edulliset tai maksuttomat liikunta- ja kulttuuripalvelut madaltavat osallistumiskynnystä. Erityiset omaishoitajille suunnatut päivät tai viikot voivat tehdä osallistumisesta helpompaa ja mielekkäämpää. Kunta voi myös tarjota lainattavia liikuntavälineitä tai kulttuuritarvikkeita, joita omaishoitajat voivat käyttää kotonaan tai yhteisissä tiloissa. Kuntien viestintäkanavien kautta voi levittää tietoa tarjolla olevista mahdollisuuksista. Vertaistukiryhmät, joissa omaishoitajat jakavat kokemuksia ja saavat tukea, voivat myös sisältää liikunta- ja kulttuuriosuuksia. Kun omaishoitaja voi hyvin, kaikki voittavat OMAISHOITAJIEN HYVINVOINNIN tukeminen ei aina vaadi suuria investointeja, vaan tahtoa ja yhteistyötä. Liikunta ja kulttuuri voivat olla avaimia parempaan jaksamiseen ja elämänlaatuun. Kuntien tehtävä on tehdä hyvinvoinnista helppoa ja saavutettavaa, tarjota ennaltaehkäisyn mahdollisuuksia ja rohkaista omaishoitajia huolehtimaan myös itsestään. Pienillä teoilla voi tehdä suuria asioita myös omaishoitajan arjessa. Hyvinvoiva hoitaja on paras mahdollinen hoitaja. Myös omaishoitaja on ansainnut kaiken mahdollisen tuen työ- ja toimintakykynsä ylläpitämiseksi. Panostus omaishoitajien hyvinvointiin ei ole pelkästään inhimillistä, se on myös viisasta. Hyvinvoiva hoitaja jaksaa paremmin, sairastaa vähemmän ja voi tukea läheistään pidempään. Samalla hoidon kokonaiskustannukset voivat pienentyä. Se vahvistaa yhteisöllisyyttä ja osoittaa arvostusta omaishoitajia kohtaan. ● Panostus omaishoitajien hyvinvointiin on sekä inhimillistä että viisasta Merja Kyllönen Omaishoitajaliiton puheenjohtaja ja europarlamentaarikko pääkirjoitus KUVA: STANISLAV VORONIN 5 #OMAISHOITO LÄHELLÄ 3/2025
6 LÄHELLÄ 3/2025 OMAISHOITAJAT.FI Kun arki kotona ei enää suju turvallisesti, tai tarvitset läheisellesi turvallisen lyhytaikaisen hoivapaikan, Norlandian hoivakodit tarjoavat arkea helpottavat palvelut, seuraa, virikkeitä ja esteettömän kodin. Tutustu hoivakoteihimme Helsingissä, Tuusulassa, Kuopiossa ja Oulussa. www.norlandiacare.fi/hoivakoti Ota rohkeasti yhteyttä, me autamme löytämään sopivan palvelun. asiakaspalvelu@norlandia.com Hoivakoti No Siilotie 2, 90 www.norlan Koti, jossa läheisesi saa elää täysipainoista elämää! Alina on tukena sinun ja läheisesi arjessa Katso lähin Alinasi ja varaa maksuton kartoituskäynti www.alinahoivatiimi.fi Laadukkaat hoiva- ja kotipalvelumme tuovat sujuvuutta arkeen. Omaishoitajien sijaistus tuo hengähdyshetken omaishoitajalle ja läheisesi saa turvallista ja laadukasta hoivaa.
Sote kaipaa yhdessä tekemistä Ville Väyrynen on kansanedustaja (kok.) ja Omaishoitajaliiton hallituksen jäsen. vieraskynä SOTEN JA UUSIEN HYVINVOINTIALUEIDEN ympärillä käydään poliittista keskustelua, joka ei kaikilta osin hyödytä ketään ja menee pääosin ohi otsikon. Osin se tehdään tarkoituksella ja osin puhtaasti tietämättömyydestä. Tämä koskee poliittisen värikartan koko kirjoa niin hallitus- kuin oppositioleirissäkin. Liian kauan on kulutettu aikaa vastapuolen syyttelyyn. Joko hallitus leikkaa liikaa tai toimimaton sote on edellisen hallituksen vika. Hallitus ei leikkaa hyvinvointialueiden rahoitusta, vaan se kasvaa yli miljardi euroa vuodessa. Kulujen kasvuvauhtia toki yritetään hillitä, kuten alkuperäisen uudistuksen tarkoitus oli. Toisaalta edellistä hallitusta on turha loputtomiin syyttää sinänsä välttämättömästä uudistuksesta, joka vihdoin saatiin tehtyä. Valuvikoja löytyy etenkin rahoituslaista, mutta yhtä lailla myös erinomaisia aihioita, joista voidaan lähteä rakentamaan toimivaa ja vaikuttavaa järjestelmää. VÄESTÖ IKÄÄNTYY ja työtä tekevät ikäluokat pienenevät samalla, kun julkinen talous on lähes selvitystilassa. Puolustusmenoja joudutaan kasvattamaan ja sotekustannuksetkin nousevat kaikesta huolimatta. On siis välttämätöntä löytää uusia toimintamalleja, jotta järjestelmämme kantokyky kestäisi palvelutarpeen kasvun tulevaisuudessa ilman huomattavaa tason laskua ja julkisen talouden lopullista romahdusta. Tämä edellyttää sotesektorilla ennakkoluulotonta teknologian hyödyntämistä, vaikuttavuuden tavoitetta ja resurssien mahdollisimman tehokasta hyödyntämistä. Jokaisen käytetyn euron tulee löytää kohteensa. SUURIN HUOLENI koskee tällä hetkellä ikääntyvien palveluita. Kaikki palveluntuotannon muodot tulee kyetä hyödyntämään. Oli kyse sitten ympärivuorokautisesta hoivasta, yhteisöllisestä asumisesta, kotiin tuotavista palveluista, päivätoiminnasta tai omaishoidosta. Tiukkoja henkilöstömitoituksia tärkeämpää on laatu, jolla palveluita tuotetaan. Laadulliset kriteerit tulee kyetä täyttämään. Tämän voi tehdä osin myös digitaalisesti tai etänä, kunhan kohtaamisen ja inhimillisen kontaktin merkitystä ei väheksytä. Henkilökunnan tulee jaksaa ja viihtyä työssään. Työn tulee olla houkuttelevaa ja myös omaishoitajien työpanosta tulee arvostaa niin rahallisesti kuin lomaoikeuksien muodossa. Tuotantotavasta rippumatta henkilöstön tulee olla motivoitunutta ja heidän jaksamistaan täytyy tukea. Jokaiselle ikääntyvälle täytyy pystyä löytämään oikea-aikaisesti juuri hänen tarpeisiinsa vastaava palvelu. Poliitikoilla on keskustelun sävyn ja tulevaisuuden uskon suhteen suuri vastuu. Negatiivinen keskustelu vain ruokkii kriisiajattelua. Haastavina aikoina hyvinvointialueet, ammattilaiset, potilaat ja omaiset kaipaavat positiivisia viestejä ja yhdessä tekemisen tuntua myös poliitikoilta. Tämän tehtävänsä päättäjät tuntuvat aika ajoin unohtava. Nyt olisi tärkeä soutaa samaan suuntaan. ● Negatiivinen keskustelu vain ruokkii kriisiajattelua. 7 #OMAISHOITO LÄHELLÄ 3/2025
ajankohtaista Järjestöjen valtionavustusta leikataan edelleen Teksti Sari Tervonen Kuva Pixabay KUVA: TERHI HYVÄRINEN Sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoitusta leikataan jälleen. Tämä täsmentyi Petteri Orpon hallituksen budjettiriihessä syyskuun alussa. Seuraukset uhkaavat myös läheis- ja omaishoitajien arkea, jos valtionavustusleikkauksia kohdennetaan omaishoitajayhdistysten ja Omaishoitajaliiton rahoitukseen. Vuonna 2026 avustuksia leikataan 35 miljoonaa ja vuonna 2027 edelleen 25 miljoonaa euroa. Jo kuluvan vuoden avustukset olivat 79,5 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2024. Omaishoitajaliiton ja useimpien jäsenyhdistystemme tulorahoituksesta pääosa, yli neljä viidesosaa, muodostuu STEA-avustuksista. Omaishoitoyhteisömme mahdollisuus tukea läheis- ja omaishoitajia kaventuu, jos avustuksiamme leikataan lisää. Jo tänä vuonna Omaishoitajaliiton yleisavustus pieneni 15 prosenttia eli yli 127 000 euroa. Keväällä 2024 Orpon hallitus linjasi, että sote-järjestöjen valtionavustuksista leikataan yhteensä 140 miljoonaa euroa, mikä on yli kolmasosa avustuksista. Elokuussa 2025 valtiovarainministeri Riikka Purra ehdotti yllättäen rajuja lisäkiristyksiä sote-järjestöjen avustuksiin – jopa 100 miljoonaa euroa vuonna 2026 ja edelleen toiset 100 miljoona euroa vuonna 2027. Sote-järjestöjen yhteinen vaikuttamistyö, yhdessä kattojärjestö Sosten ja Hyvinvointialan liiton kanssa, torjui nämä lisäleikkaukset. Onneksi niin, sillä ne olisivat merkittävästi kaventaneet sosiaali- ja terveysjärjestön toimintaa ja heikentäneet monien ihmisten elämää. Juuri niiden, jotka tarvitsevat järjestöjen apua ja tukea. Omaishoitajaliitto yhdessä muiden sote-järjestöjen kanssa peräänkuuluttaa kohtuullisuutta ja ennakoivuutta leikkauksiin. Eduskunta päättää sote-järjestöjen vuoden 2026 valtioavustuksista osana ensi vuoden valtion budjettikäsittelyä. 8 LÄHELLÄ 3/2025
Hallitus esittää korotusta omaishoidon vähimmäispalkkioon, jotta se vastaa paremmin hoidon sitovuutta ja vaativuutta. Omaishoitajaliitto pitää sitä hyvänä avauksena. Kuukausittainen palkkio nousisi vuoden 2026 alusta 472,15 eurosta 530 euroon kuukaudessa. Summa sisältää vuosittaisen indeksikorotuksen. Korotus tehtäisiin muuttamalla lakia omaishoidon tuesta. Lakiesitys etenee syksyllä eduskuntaan. Hyvinvointialueet saavat valtionavustuksia sosiaali- ja terveyspalveluiden, myös omaishoidon palkkioiden maksamiseen ja palvelujen järjestämiseen. Koska hyvinvointialueet päättävät itse valtionavustustensa käytöstä, liitto ehdottaa, että luodaan seurantamenetelmä varmistamaan rahoituksen kohdentuminen toivotusti omaishoitoon. Liitto pitää korotusta merkittävänä etenkin pienituloisille omaishoitajille. Samalla se kuitenkin kysyy, jääkö hallitusohjelmassa luvattu kokonaisuudistus vain tähän korotukseen. Liitto muistuttaa, että myös muut hallitusohjelman kirjaukset, kuten työssäkäyvien omaishoitajien aseman parantaminen, odottavat vielä toteutusta. Omaishoitajaliiton lausunto on QR-koodin takana osoitteessa omaishoitajat.fi/ vaikuttamistyö Omaishoitopalkkioon esitetään korotusta Omaishoitajaliitto muistuttaa, että myös muut hallitusohjelman lupaukset omaishoitajille odottavat toteutusta. KUVA: LIIS TAMRA Omaishoidon tuki ja palvelut tiivistetysti 1. Omaishoidon tuki • Hyvinvointialueen myöntämä kokonaisuus, joka sisältää: • Hoitopalkkion omaishoitajalle • Lakisääteiset vapaapäivät ja niiden järjestämisen • Palvelut hoitotyön tueksi (esim. turvapalvelu, kotihoito, eläketurva, tapaturmavakuutus sekä muut arjen tukipalvelut) • Tuki perustuu hoito- ja palvelusuunni- telmaan, joka laaditaan yhdessä palvelu- ohjaajan kanssa. 2. Palvelutarpeen arviointi • Pyydetään omalta hyvinvointialueelta. • Arviointi on maksutonta. • Tarvitaan, kun läheisen avuntarve kasvaa ja haetaan omaishoidon tukea tai muita palveluja ja tarkistuksia niihin. 3. Palvelut ja etuudet • Mahdollisia kotiin tuotavia palveluita ovat mm.: • Ateria-, kylvetys- ja kuljetuspalvelut • Turvapalvelut • Kotihoito • Palvelusetelillä saadut palvelut • Lyhytaikaishoito tai perhehoito • Lisäksi voi olla oikeus verovähennyksiin tai sosiaalietuuksiin. 4. Yhteydenotto ja neuvonta • Omaishoitajaliitto ja paikalliset omaishoitaja- yhdistykset tarjoavat: • Neuvontaa ja ohjausta • Vertaisryhmiä ja koulutuksia • Lue lisää: omaishoitajat.fi ajankohtaista 9 #OMAISHOITO LÄHELLÄ 3/2025
ajankohtaista Tutkijan opit: ”Omaishoito ei ole säästökeino – se on välittämistä” Teksti Terhi Hyvärinen Omaishoitajien hyvinvoinnista huolehtiminen on yhteiskunnan tehtävä, ja sen tulisi jatkossa näkyä omaishoitajien tukemisessa, sanoo professori Tarja Välimäki Itä-Suomen yliopistosta. Hän on tutkinut omaishoitoa vuosikymmeniä ja korostaa, että omaishoitajien rooli hoivajärjestelmässä on jo nyt merkittävä, ja se kasvaa edelleen. ” Sanon aina, että omaishoito on rakkauden, huolen ja välittämisen työtä, johon pitää saada tarvittava tuki. Sitä ei tehdä siksi, että säästettäisiin”, Välimäki kertaa mantraansa. ”Omaishoitajat eivät ole välineitä palvelujärjestelmän paikkaamiseen. He hoitavat läheisiään, koska se on merkityksellistä – tai koska muuta vaihtoehtoa ei ole.” Arvostus ei voi jäädä puheeksi ”Voimme kertoa, että arvostamme omaishoitajia, mutta missä se konkreettisesti näkyy? Arvojen täytyy näkyä käytännössä.” Välimäen mielestä omaishoitajien tukemisessa tehokkainta on heidän kuormituksensa suora keventäminen. Apua tulisi tuoda kotiin, järjestää tilapäishoitoa ja tarjota hengähdystaukoja. “Sehän vaatii rahaa ja ihmisiä, mutta keskusteluryhmät eivät yksin riitä. Vertaisryhmissä saat jakaa kokemuksesi, ja toki se helpottaa, mutta sitten menet takaisin samaan kuormittavaan tilanteeseen.” Omaishoitajia täytyy kuulla Lähivuosina väestön ikääntyminen ja kasvava hoivantarve lisäävät painetta jo nyt kuormittuneeseen omaishoitojärjestelmään. 10 LÄHELLÄ 3/2025 OMAISHOITAJAT.FI
“Haasteet liittyvät siihen, kuinka pystymme tukemaan omaishoitajia arjessa konkreettisesti, vaikuttavasti ja arvostavasti. Tämän täytyy näkyä sekä palveluissa että asenteissa.” Välimäki painottaa, ettei tuki saa rajoittua yksittäisiin palveluihin. “Tarvitsemme pitkäjänteistä, tutkimukseen perustuvaa kehittämistyötä. Ennen kaikkea omaishoitajia itseään täytyy kuulla.” Uupumuspuheesta eteenpäin Välimäki on tutkinut omaishoitoa 2000-luvun alusta ja ohjaa parhaillaan useita väitöskirjatutkijoita. Hän haluaisi kuitenkin siirtyä eteenpäin uupumuskeskustelusta, jota on käyty jo 1970-luvulta. ”Omaishoitajien psyykkinen kuormitus – masennus, ahdistus ja univaikeudet – on dokumentoitu laajasti. Sen sijaan fyysinen terveys ja voimavarat ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Nyt siirrymme tutkimaan, miten omaishoitajan mielen hyvinvointia voidaan tukea.” ”On tärkeää löytää ne omaishoitajat, jotka hyötyvät tietyistä tukitoimista, ja räätälöidä tuki heidän tarpeisiinsa. Ei riitä, että tarjotaan jotain, on oltava myös mahdollisuus ja kyky ottaa tuki vastaan.” Omaishoito on murroksessa Välimäen mukaan tulevaisuudessa etäomaishoito lisääntyy, hoitosuhteet pitenevät ja teknologian merkitys kasvaa. Tämä tuo mukanaan sekä eettisiä että käytännön haasteita. Lisäksi on ymmärrettävä, että omaishoitajat eivät ole yhtenäinen joukko: he elävät eri elämäntilanteissa ja tarvitsevat yksilöllistä tukea. Teknologiset ratkaisut, kuten puheohjaus, etäseuranta ja teleterveys, voivat auttaa joitakin omaishoitajia arjen hallinnassa ja hoidettavan terveydentilan seurannassa. Professori Välimäen mielestä omaishoitajien arkeen tarvitaan konkreettista apua. Arvostus ei saa jäädä pelkäksi puheeksi. “Tarvitsemme pitkäjänteistä, tutkimukseen perustuvaa kehittämistyötä. Ennen kaikkea omaishoitajia itseään täytyy kuulla.” Vuorovaikutusta ei pidä siirtää liiaksi verkkoon ”Teknologia tulee entistä vahvemmin myös ikääntyneiden omaishoitajien arkeen. On tärkeää pohtia, miten se vaikuttaa sosiaaliseen hyvinvointiin, jos kanssakäyminen kapeutuu. Kaikkea ei voi siirtää etätoiminnaksi ilman, että jotain olennaista katoaa. Eikä se aina tuo säästöä.” ”Pitäisi laskea ihan eri tavalla. Jos päivätoiminta muutetaan verkkovälitteiseksi, pitää laskea, mikä taloudellinen arvo annetaan omaishoitajan vapaahetkelle ja hänen mahdollisuudelleen levätä, kun omaishoidettava on muiden kanssa.” “Tai voimmeko koskaan arvottaa sitä, että pääset näkemään muita ja keskustelemaan toisen viereen? Kun tällaista aletaan hinnoitella ja arvioida säästöjä, niin se on aika monimutkainen asia, mitä pitäisi kyetä laskemaan.” ● ajankohtaista 11 #OMAISHOITO LÄHELLÄ 3/2025
ajankohtaista Työeläkevakuutusyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto aloitti loppukesällä keskustelun Helsingin Sanomissa nostamalla esiin kysymyksen, pitäisikö aikuisten lasten ottaa nykyistä enemmän vastuuta ikääntyvien vanhempiensa hoidosta. Hän sanoi uskovansa, että yksilöiden vastuu läheisistään kasvaa lähes väistämättä, jos Teksti Terhi Hyvärinen Kuva Shutterstock Vastuu omien vanhempien hoidosta nostattaa kovaa keskustelua Pitäisikö lasten vastata ikääntyvien vanhempiensa hoidosta, jos valtion rahat eivät enää riitä? Olisiko ikäihmisten syytä maksaa entistä suurempi osa hoivastaan esimerkiksi omaisuuttaan myymällä? Hoivavastuusta on käyty viime aikoina laajaa keskustelua julkisuudessa. talouskasvu ei käynnisty, eikä julkista taloutta saada tasapainoon. Murron ulostulon jälkeen Omaishoitajaliiton asiantuntijoille on tulvinut haastattelupyyntöjä, faktoihin liittyviä kysymyksiä sekä toiveita löytää omaishoitajia haastateltaviksi. Keskustelu on levinnyt mediasta mielipidepalstoille ja sosiaaliseen mediaan. 12 LÄHELLÄ 3/2025 OMAISHOITAJAT.FI
Ihmiset hoivaavat jo nyt paljon Esimerkiksi Lina Van Aerschot, sosiaaligerontologian dosentti Tampereen ja Jyväskylän yliopistoista, vastasi Murrolle, että tutkimusten mukaan sadattuhannet ihmiset huolehtivat jo nyt vanhemmistaan. Mitään ylimääräisiä resursseja ei ole, vaan aika hoivaan pitäisi ottaa esimerkiksi työelämästä. Van Aerschot ei kuitenkaan ymmärrä, miksi työikäiset ajettaisiin koteihinsa. Julkisessa keskustelussa moni onkin ollut sitä mieltä, että hoivavastuun vierittäminen yhä enemmän perheille rikkoo hyvinvointivaltion palvelulupauksen. Suomalainen hyvinvointivaltio on rakennettu sille, että ihmiset – erityisesti naiset – voivat osallistua työelämään, kun lasten ja ikääntyneiden hoivasta vastataan verorahoitteisilla palveluilla. Heikki Hiilamo: ”Miksi me maksamme veroja” Sosiaali- ja yhteiskuntapolitiikan professori Heikki Hiilamo Helsingin yliopistosta muistuttaa, että kysymys ei ole uusi. Väestön ikääntyminen ja sen tuoma hoivan tarve ovat olleet tiedossa jo vuosikymmeniä. ”Jos meillä ei ole rahaa hoivaan, niin minkä takia me sitten ylipäätään maksamme veroja”, Hiilamo kysyi Ylen Aamussa elokuussa. ”Ihmiset tekevät sen, minkä kykenevät ja tekisivät enemmänkin, jos heillä olisi tukea.” Hiilamon mielestä hoivavastuun laajamittainen siirtäminen perheille on mennyttä maailmaa. Sen sijaan tarvitaan toimiva hoivapalvelujärjestelmä, työelämän joustoja ja realistinen keskustelu siitä, miten rahoitus järjestetään ja hoiva turvataan kaikille. ”Lasten päivähoito saatiin hyvin kuntoon 1990-luvun alussa subjektiivisen oikeuden myötä. Nyt pitäisi laittaa kuntoon myös vanhustenhoito. On liian pitkään käyty keskustelua siitä, että hoiva ei toimi. Kyse on viime kädessä ihmisarvoisen elämän peruskysymyksistä”, Hiilamo sanoi. Ahosniemi: Ikäihmiset voisivat käyttää varallisuuttaan hoivamaksuihin Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Arno Ahosniemi yhtyi keskusteluun ehdottamalla, että jatkossa ikääntyneet maksaisivat hoivansa nykyistä enemmän omista varoistaan, esimerkiksi myymällä omaisuuttaan. Nykyisen asiakasmaksulain mukaan omaisuus ei ole vaikuttanut maksujen tasoon, pelkästään tulot. Hyvinvointialue saa periä pitkäaikaisen ympärivuorokautisen palveluasumisen asiakkailta maksun, joka saa olla enintään 85 prosenttia asiakkaan kuukausituloista. Tuloista vähennetään ensin muun muassa lääkekulut. Hiilamon mielestä keskustelu aiheen ympärillä on ollut hyvää. Hän on samaa mieltä Ahosniemen kanssa siitä, että on tärkeää selvittää, mistä hoivan rahoittamiseen saadaan lisää rahaa. Hiilamo kehottaa kuitenkin ajattelemaan asiaa toisinpäin, kannustamisen kautta. ”Voisiko joissain tapauksissa kannustaa käyttämään varallisuutta omaan hoivaan – esimerkiksi verohelpotusten tai kotitalousvähennyksen kautta”, hän kysyy. ● Hoivavastuun siirtäminen laajasti perheille merkitsisi professori Heikki Hiilamon mukaan paluuta menneisyyteen. ”Ihmiset tekevät sen, minkä kykenevät ja tekisivät enemmänkin, jos heillä olisi tukea.” KUVA: WILMA HURSKAINEN ajankohtaista 13 #OMAISHOITO LÄHELLÄ 3/2025
ajankohtaista Omaishoitajaliiton kanssa omaishoitajien tukena 14 LÄHELLÄ 3/2025 OMAISHOITAJAT.FI Oikaisu Lähellä -lehdessä 2/2025 luki virheellisesti, että kansanedustaja Hanna-Leena Mattila on Länsi- Pohjan hyvinvointialueen aluevaltuutettu. Mattila on raahelainen kaupunginvaltuutettu. Hän toimi edellisellä kaudella Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen aluevaltuutettuna. Toimitus pahoittelee virhettä. Kesäkuussa julkistetun tutkimuksen mukaan muistisairasta puolisoaan hoitavat iäkkäät omaishoitajat kokevat yksinäisyyttä selvästi useammin kuin muut puolisoaan hoitavat omaishoitajat. He tunsivat itsensä usein myös täydellisen yksinäisiksi. Lisäksi he kokivat selvästi muita omaishoitajia useammin omaishoitajuuden itsessään aiheuttavan yksinäisyyttä. ”Muistisairasta puolisoaan hoitavien iäkkäiden omaishoitajien yksinäisyys” -tutkimuksen mukaan muistisairaan puolison hoitaminen lisää emotionaalista yksinäisyyttä. Omaishoitajat kokevat jäävänsä yksin jopa puolisonsa seurassa. Omaishoitajuus itsessään voi tutkimusten tulosten mukaan lisätä erillisyyden kokemusta, eikä parisuhde tällaisessa tilanteessa välttämättä suojaa yksinäisyydeltä. Aineistona oli yksinäisyyttä tuntevien yli 65-vuotiaiden omaishoitajien otos (n=596) laajemmasta kyselytutkimuksesta (N=954). Tutkimuksen tekivät Marjut Lemivaara ja Jenni Kulmala Tampereen yliopistosta, Mari Aaltonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta KUVA: LIIS TAMRA Tutkimus: Muistisairasta puolisoaan hoitavat omaishoitajat kokevat yksinäisyyttä sekä Jari Pirhonen Tampereen ja Helsingin yliopistosta. Tuloksia voidaan hyödyntää omaishoitajien tukipalveluiden kehittämisessä, erityisesti psykososiaalisen tuen vahvistamisessa. Lähde: Gerontologia-lehti Vaikuttavia sote-palveluja Rinnekodit Oy on Diakonissalaitoksen omistama yhteiskunnallinen yritys, joka tuottaa vaikuttavia sote-palveluja ikääntyneille, kehitysvammaisille, eri tavoin vammautuneille, mielenterveys- ja päihdekuntoutujille ja asunnottomille henkilöille, lapsille ja nuorille sekä muille erityistä tukea tarvitseville ihmisille. Rinnekodit on myös vastuullinen työpaikka noin 3 200:lle sote-alan ammattilaiselle, jotka tekevät työtä ammattitaidolla ja sydän mukana. rinnekodit.fi
ajankohtaista KUVAT: PIXABAY Omaishoitajaliitto järjestää ensimmäistä kertaa Ovet-valmennuksen® aikuista läheistään hoitaville työikäisille. Maksuton valmennus järjestetään verkossa viitenä päivänä. Kurssi sopii erityisesti niille, joille hoivan tilanne on melko tuore. Ovet-valmennus® tukee läheistään hoitavia ja avaa ovia eteenpäin. Työikäisenä omaishoitajana tasapainoilet usein monien vastuiden välillä. Et ole yksin! Valmennuksessa saat tukea ja uusia näkökulmia omaishoitajuuteen sekä tilaisuuden pysähtyä oman jaksamisesi äärelle. Kenelle valmennus sopii? Tämä Ovet-valmennus on tarkoitettu Sinulle, joka olet työikäinen, tuet ja avustat sairastunutta tai vammautunutta aikuista läheistäsi. Haluat vahvistaa omaishoitoon liittyviä tietojasi ja taitojasi, jakaa ajatuksiasi, keskustella ja tutustua toisiin omaishoitajiin tai haluat pohtia omaa omaishoitajuuttasi osana elämääsi. Verkossa valmennusta työikäisille omaishoitajille Valmennus ei edellytä omaishoidon tuen piiriin kuulumista tai yhdistyksen jäsenyyttä. Ilmoittautumisen yhteydessä kysytään osallistujien toiveita valmennukseen liittyen. Valmennukseen mahtuu maksimissaan kymmenen henkilöä. Millaisia tapaamiset ovat? Tapaamisia verkossa on viitenä maanantaina 27.10.–24.11. klo 16–18. Varmistathan, että pääset kaikille tapaamiskerroille. Voit osallistua helposti kotoa. Tapaamiset ovat vuorovaikutteisia ja ohjattuja. Niissä käydään myös läpi yhteiskunnan palveluja ja tarjotaan käytännön vinkkejä avustamiseen ja hoivatyöhön. Jokaisella tapaamisella on oma teemansa, jota käsitellään alustusten, keskustelun ja harjoitusten avulla. Tapaamisten välissä annetaan itsenäisiä tehtäviä. Ohjaajina ovat Omaishoitajaliitosta kehittämispäällikkö Kaisa Parviainen ja suunnittelija Ella Niini. Ilmoittaudu viimeistään 12.10.2025. Ilmoittautumislomake on verkkosivujemme omaishoitajat.fi Tapahtumat-osiossa. Tervetuloa mukaan! 15 #OMAISHOITO LÄHELLÄ 3/2025
hoiva ja valta Teksti Terhi Hyvärinen Kuvat Pixabay Omaishoitaja riuhtoo hoidettavaansa kovakouraisesti, läpsii, solvaa ja uhkailee hylkäämisellä. Omaishoidettava kieltäytyy hoidosta, hyökkää hoitajansa päälle, sylkee, lyö ja puree. Eihän tällaista tapahdu? Ei usein, mutta kyllä tapahtuu, vastaavat asiantuntijat. Väsymys, valta ja vastuu – hoiva ei aina ole hellää 16 LÄHELLÄ 3/2025 OMAISHOITAJAT.FI
Väkivalta omaishoidossa on vaiettu aihe. Omaishoitaja halutaan nähdä pyyteettömänä ja tyynenä auttajana. Avuttoman hoidettavan taas ei uskota edes pystyvän väkivaltaan. Silti hoivasuhteessa on aina kyse myös valtasuhteesta. Kaltoinkohtelu pysyy piilossa YTT Liina Sointu Tampereen yliopistosta kirjoittaa teoksessa Hoivan pimeä puoli (toim. Tiina Sihto ja Paula Vasara, Gaudeamus 2023): ”Väkivaltaan liittyvä häpeä kätkee ilmiötä niin, etteivät sen tekijät ja kokijat välttämättä vastaa kyselyihin tai muutoin tuo asiaa esille.” Ilmiö on kansainvälinen. Kirjassa mainituissa tutkimuksissa vain noin yhdestä viiteen prosenttia vastanneista omaishoitajista myöntää pahoinpidelleensä hoivattavaansa. ”Kaiken kaikkiaan hoivaan kytkeytyvästä väkivallasta on tärkeää puhua ja sitä on tärkeää tutkia. Niin omaishoidon kuin palkallisen hoivatyön kohdalla voidaan ajatella, että väkivallasta puhumalla rakennetaan suojaa niin hoivan tarvitsijoille kuin hoivattaville”, Sointu kirjoittaa. Tahallista ja tahatonta väkivaltaa Fyysinen väkivalta on vallankäytön äärimuoto. Omaishoidossa väkivalta on tavallisimmin henkistä: mitätöintiä, syyllistämistä, uhkailua, nimittelyä tai liiallista kontrollointia. Omaishoitaja voi laiminlyödä hoidettavansa perustarpeet tai lääkitä hänet hiljaiseksi. Taloudellinen tai digitaalinen väkivalta tarkoittaa vaikkapa pankkitunnusten luvatonta käyttöä tai toisen viestien lukemista puhelimesta. Joskus vallankäyttö on tahatonta, omaishoitaja ei edes ymmärrä tekevänsä väärin, tai hän on niin väsynyt, etteivät voimat riitä säälliseen hoivaamiseen. Omaishoidettavan väkivaltaisuuteen syynä on useimmiten etenevä sairaus, joka aiheuttaa aggressiivisuutta tai arvaamattomuutta. Uupumus kasvattaa riskejä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtava asiantuntija, PsT Minna-Liisa Luoma kertoo, että omaishoitaja on altis laiminlyönteihin, jos hän on hyvin uupunut tai hoidettavalla läheisellä on hankalia käytösoireita. Riskit kaltoin- “Olen hankkinut mielialalääkkeen, koska kärsivällisyys ei riittänyt.” 17 #OMAISHOITO LÄHELLÄ 3/2025
”Olen kokenut huolehtimisen raskaaksi, velvoittavaksi.” hoiva ja valta kohteluun lisääntyvät, jos omaishoitaja ei saa sosiaalista tukea ja riittäviä tukipalveluita, tai perheessä on päihteiden käyttöä tai mielen- terveysongelmia. ”Omaishoitaja ei aina itse huomaa tai uskalla myöntää, että käyttää valtaa tai toimii kaltoin. Kun väsyy, eikä jaksa ja tiuskii kyllästyneenä, niin jälkeenpäin kaduttaa ja hävettää, mikä sekin estää puhumasta.” ”Omaishoito voi olla tosi raskasta varsinkin, jos hoitajalla ei ole riittäviä tietoja siitä, miten esimerkiksi muistisairaus etenee. Silloin ei osaa ennakoida, mitä voi tulla vastaan”, Luoma kuvailee. Omaishoito ei korjaa rikkinäistä suhdetta ”Kaikki voi mennä tosi pitkään hienosti, mutta kun hoitaja ikääntyy, voimat vähenevät ja vastapuoli tulee raskaammaksi hoidettavaksi, niin saattaa tulla taitekohta, jossa voimat eivät enää riitäkään. Omaishoitajat ovat usein niin sitkeitä, että eivät pyydä apua, vaikka juuri silloin pitäisi”, sanoo Susanna Rikkinen. Hän ”On pelko siitä, mihin saakka pärjään yksin. Mistä saamme apua, kun omat voimat eivät enää riitä?” 18 LÄHELLÄ 3/2025 OMAISHOITAJAT.FI
Suvantolinja Puh. 080 006 776 Apua ikääntyneille väkivallan osapuolille. Maanantaisin klo 12–15 ja keskiviikkoisin klo 10–13. Suvanto ry:n Suvantolinja on maksuton ja anonyymi. Nollalinja Puh. 080 005 005 Apua lähisuhdeväkivaltaan tai sen uhkaan vuoden jokaisena päivänä kellon ympäri. THL:n Nollalinja on maksuton ja anonyymi. on erityisasiantuntija Suvanto ry:ssä, joka antaa apua ikääntyneille väkivallan osapuolille. ”Oman työkokemukseni kautta en suosittele omaishoitajasopimuksen tekoa, jos on tiedossa, että suhteessa on ollut väkivaltaisuutta. Usein se päättyy niin, että oireilu vain lisääntyy sairauden myötä. Kun sairaus alkaa murtaa parisuhteessa valtaa pitänyttä, hän kokee menettävänsä hallinnan ja valtansa, jolloin hän voimistaa väkivaltaansa”, kertoo Rikkinen. Suvanto ry saa omaishoitajilta vain harvakseltaan yhteydenottoja, ja silloin tilanne on jo kriisiytynyt. Tyypillinen tapaus on 50–60 vuotta avioliitossa ollut pari, jonka suhteessa on ollut väkivaltaa vuosikymmeniä. Kumpi tahansa voi olla väkivaltainen. Jos puoliso on ollut väkivaltainen, omaishoitaja saattaa kostaa, kun valtasuhde vaihtuu. ”Valitettavasti he soittavat vasta äärimmäisessä hädässä. Yleensä kumpikaan ei kerro kenellekään väkivallasta. He sulkeutuvat. Sosiaaliset suhteet katoavat ja elämä kaventuu kotiin. Väkivallan kokijan itsetunto on murrettu, ja hän ovat hyvin heikoilla. Toivoisin, että joku havahtuisi, ja apua haettaisiin aiemmin.” Epäilyyn pitää tarttua Kukaan ei välttämättä huomaa mitään poikkeavaa, koska kaltoinkohtelun merkit eivät aina ole näkyviä. Mustelmat tai äkillinen hiustenlähtö voivat herättää kysymyksiä ja yhtä lailla varoittavia merkkejä voivat olla aliravitsemus, lääkkeiden puute tai toistuva kieltäytyminen palveluista. Erityisesti omaishoitoperheitä tapaavien ammattilaisten tai läheisten tulisi olla tarkkana ja uskaltaa ottaa huoli puheeksi. Luoma vinkkaa, että sen voi tehdä epäsuorastikin kysymällä omaishoitajan jaksamisesta tai avun tarpeesta. Käyttökelpoisia kysymyksiä omaishoitajalle ovat ”Pärjäättekö te täällä?”, ”Miten sinä itse jaksat? tai ”Pitäisikö sinun saada hoitaja kaveriksi pesemään hoidettavaasi?”. Rikkisen mukaan tapa, jolla kysytään, on ratkaiseva. ”Jos omaishoitaja kertoo puolisonsa olevan mustasukkainen, täytyy tarkentaa ja kysyä, miten se ilmenee. Hän saattaakin avautua ja kertoa, ettei saa soittaa kenellekään tai käydä kenenkään luona, koska harhainen puoliso vartioi. Silloin voi ohjata pehmeällä tavalla soittamaan vaikka meille Suvantolinjalle.” Ammattilaisiin voi luottaa ”Minäkin lähtisin siitä, että omaishoitaja puhuu ja yrittää saada apua, kun sitäkin on kuitenkin yleensä tarjolla”, sanoo Minna-Liisa Luoma. Luoma muistuttaa, että vertaistuki ja vapaapäivät ovat todella tärkeitä omaishoitajien jaksamiselle. Lisäksi hän kehottaa pysähtymään omien tunteiden äärelle. Mistä ärtymykseni joh- “Elämäni rytmi on jo vuosia määritelty ulkopuoleltani.” ”Kukaan ei kysynyt, haluanko olla vastuussa. Muut läheiset vetäytyivät. Aina se ei ole rakkaudesta.” 19 #OMAISHOITO LÄHELLÄ 3/2025
hoiva ja valta Huoli-ilmoitus Huoli-ilmoitus on keino ilmoittaa, jos on syytä epäillä, että aikuinen tarvitsee kiireellisesti apua tai tukea selviytyäkseen normaalista arjesta. Ilmoituksen voi tehdä kuka tahansa yksityishenkilö, myös nimettömänä. Viranomaisilla on velvollisuus tehdä ilmoitus. Miten ilmoituksen voi tehdä? • Verkossa hyvinvointialueen sähköisellä lomakkeella • Soittamalla sosiaalipalveluihin tai hätänumeroon 112 kiireellisissä tapauksissa Mitä tapahtuu ilmoituksen jälkeen? Sosiaalityöntekijä arvioi tilanteen ja päättää jatkosta. Ilmoituksen tehneelle ei aina voida kertoa, mihin toimiin on ryhdytty. Lisätiedot ja alueelliset ohjeet: Suomi.fi – Huoli-ilmoitus aikuisesta tuu? Miten voisin estää kinaa paisumasta? Missä vaiheessa on aika hakea ulkopuolista apua? ”Riittämättömyyden tunne on yleinen, mutta sen ei pitäisi estää avun hakemista. Kannattaa luottaa siihen, että ammattilaiset ymmärtävät ”Olen itse hakeutunut psykiatrin pakeille masennuksen takia. En halua olla omaishoitaja.” omaishoidon vaikeudet. Ihmisarvoinen, väkivallaton elämä on oikeus, joka kuuluu kaikille”, Luoma sanoo. ”Viestini on, ettei ole mitään, mihin ei voisi vaikuttaa, tai mitä ei voisi muuttaa tai saada paremmaksi. Yksin ihmisen voimat eivät välttämättä riitä, mutta kun hakee sen tuen ja avun, niin varmasti niistä selvitään”, vakuuttaa Rikkinen. ● Kursivoidut sitaatit ovat omaishoitajien vastauksia Omaishoitajaliiton Omaishoitajakyselyyn 2024. 20 LÄHELLÄ 3/2025 OMAISHOITAJAT.FI
Lapsikin voi satuttaa Teksti Tarja Västilä Väkivaltaisesti käyttäytyvä lapsi tai nuori saa vanhemmat hämilleen ja keinot tuntuvat olevan vähissä. Häpeän ja syyllisyyden tunteet saattavat vallata oman mielen. 21 #OMAISHOITO LÄHELLÄ 3/2025
hoiva ja valta Setlementti Tampereen Perheväkivaltaklinikka tarjoaa Kun lapsi satuttaa -työssä ammatillista tukea Pirkanmaalla perheille, joissa lapsi käyttäytyy väkivaltaisesti muita perheenjäseniään kohtaan. “Kun lapsi satuttaa -kehityshanke aloitettiin viitisen vuotta sitten. Siitä on tullut jo pysyvä ja ainutlaatuinen työmuoto. Vastaavaa ei ole muualla tarjolla”, kertoo kriisityöntekijä Vesa Vilppola. Tarvetta kuitenkin on. Viime vuonna asiakkaita oli satakunta. ”Vanhemmat ovat kokeneet, etteivät ole saaneet virallisilta tahoilta apua lapsensa väkivaltaisuuden käsittelyyn. Kohderyhmässä on muun muassa erityislasten perheitä: lapsella voi olla vaikkapa neurokirjon pulma tai kehitysvamma.” Vilppolan mukaan palvelu on tarkoitettu erityisesti vanhemmille. Tavoitteena on, että he oppisivat tunnistamaan väkivallan vaikutuksia itsessään ja löytämään vakauttavia keinoja oman olon helpottamiseksi. Lapsi kuormittuu Jälkikasvun väkivaltaisuuteen voi olla useita päällekkäisiä syitä. Vilppola työpareineen tekee työtä vain niiden perheiden kanssa, joiden lapsi on väkivaltainen kotona. Monesti silloin on kyse reaktiivisesta aggressiosta. KUVA: SAMU HISSO “Lapsi ei kykene hillitsemään eikä hallitsemaan voimakasta tunnettaan. Yleensä se johtuu kuormituksesta tai neurokirjosta, aistiyliherkkyydestä, kehitysvammasta, mielialaongelmista, sairaudesta, nälästä tai kivusta. Kyse voi olla myös totutusta käyttäytymismallista.” Noin 90 prosenttia on kuormitustaustaista. Joskus lapsi tai nuori voi oppia käyttämään väkivaltaa myös hyödykkeenä, kun vanhemmat esimerkiksi yrittävät rajata videopelien pelaamista tai jotain lapsen haluamaa asiaa. Vanhempi rauhoittuu eikä kiihdy Vanhempien avun hakemista estävät usein häpeä ja syyllisyys. Lapsen väkivalta on tabu, josta voi olla vaikea keskustella ammattilaisen kanssa. Häpeän stigmaa pitäisi pystyä vähentämään. “Vanhemmat ajattelevat usein toimineensa väärällä tavalla. He eivät ehkä ole muualla tulleet kuulluiksikaan, kun keskiössä on ollut lapsi.” Vilppolan mukaan vanhemmalla on usein keinoja, mutta ei oikeaa vireystilaa käyttää kykyjään onnistuneesti. Jos vanhempi on aiemmin kohdannut väkivaltaa, voi keho ja mieli jo reagoida ennen varsinaista tilannetta ja turvallisuudentunne heikentyä. Jos kymmenvuotiaan ADHD-pojan kanssa tehdään sopimus, että pelaaminen loppuu klo 21 voi käydä niin, että sydän alkaa hakata jo etukäteen ja vanhempi ahdistuu, suuttuu tai lamaantuu. “Jos vanhempi repäisee johdon seinästä irti tai välttää rajan asettamista, kumpikaan vaihtoehdoista ei vie tilannetta eteenpäin. Olisi hyvä harjoitella rauhoittumaan.” Vilppola puhuu vireystilan sietoikkunasta: turvallisuuden tunne säilyy, hermoston toiminta on tasapainossa ja mahdollistaa yhteyden saamisen lapseen ja järkevään ajatteluun. Vireystila ei saa ponnahtaa yli eikä ali oman sietorajan. Hetken hengähdys auttaa Ei ole ihme, jos omaishoitajan voimat ovat välillä koetuksella. Esimerkiksi kehitysvammainen lapsi tarvitsee kokonaisvaltaista hoitoa – jos sen Kriisityöntekijä Vesa Vilppola sanoo, että lapsen väkivalta on tabu, josta voi olla vaikea keskustella edes ammattilaisen kanssa. Setlementti Tampere vastaa Perheväkivaltaklinikan toiminnasta, johon Kun lapsi satuttaa -työ kuuluu. Klinikka on akuuttiin perheväkivaltaongelmaan erikoistunut maksuton matalan kynnyksen palvelu lähinnä pirkanmaalaisille. Yksilötapaamisia järjestetään vanhemmille sekä sisaruksille. Ryhmätoiminta käsittää vertaistukiryhmät vanhemmille sekä vihanhallintaryhmät yli 12-vuotiaille nuorille. Perheväkivaltaklinikka p. 040 520 8255, päivystykset maanantaisin ja keskiviikkoisin klo 12 –13, sähköposti: pvk@setlementtitampere.fi 22 LÄHELLÄ 3/2025 OMAISHOITAJAT.FI
lisäksi lapsi käyttäytyy väkivaltaisesti, voimavarat voivat olla vähissä. “Olisi hyvä, jos omaishoitajalle mahdollistettaisiin riittävä määrä tilapäishoitoa lapselle. Näin he saisivat levätä hetken. Vaikka vanhempi rakastaa lastaan ja tekee kaikkensa hänen hyväkseen, myös vihantunteita saattaa ilmetä. Jos pystyy muutaman päivän hengähtämään, negatiiviset tunteet ja ajatukset usein hälvenevät.” Vanhemmuuteen liittyvää stressiä käytösongelmat perheessä vain syventävät. Samalla voi olla huoli toimeentulosta tai oman lapsen pärjäämisestä maailmassa. Jos erityislapsi on itsenäistymässä, mieltä painaa sekin, osaako kukaan muu huolehtia hänestä. “Kielteiset tunteet omasta vanhemmuudesta täyttyvät syyllisyydestä. Stressi kasvaa ja kyky vastata lapsen tarpeisiin tai käyttäytymiseen heikkenee. Stressaantunut toimii usein autopilotilla: mieli on täynnä huolta ja takautumia, läsnäolo hetkessä vähenee. Lapsi taas on koko ajan hetkessä läsnä.” Kumpikaan ei ole hyväksi: vanhempi voi reagoida pieneenkin vastoinkäymiseen suuttumalla – tai ei reagoi ollenkaan. Koko perhe huomioon Oma lukunsa ovat sisarukset, jotka jäävät usein syrjään. Vilppola kertoo esimerkin: “Yksinhuoltajaperheessä suuren osan arjen energiasta ja ajasta vie väkivaltaisesti käyttäytyvän seitsenvuotiaan erityislapsen tarpeista huolehtiminen. Se vaikuttaa 14-vuotiaaseen sisarukseen niin, ettei hän voi elää samanlaista elämää kuin muut: ei voi kutsua kavereita kylään eikä järjestää kaverisynttäreitä, kun hän ei tiedä, miten veli käyttäytyy.” Vanhemman olisi hyvä löytää oikea vireystila, jotta hän saa yhteyden lapseensa. Rajat pitäisi pystyä asettamaan rauhoittuneena. Mistä hakea apua? • oman alueen perheneuvolasta • kouluterveydenhuollosta • terveyskeskuksesta Erikoissairaanhoitoa tarvitaan, jos perusterveydenhuollon tuki ei riitä, tai jos käytöksen taustalla on mielenterveyden ongelmia tai kehityksellisiä häiriöitä. Jos lapsi satuttaa itseään tai toisia tai rikkoo tavaroita, eikä tilannetta saada katkaistua kotona käytössä olevin keinoin, on syytä hakeutua päivystykseen. Lähde: Mielenterveystalo Mielenterveystalo.fi Kun vanhemmankin jaksaminen vähenee, elinpiiri supistuu ja tukiverkkoja putoaa pois, sisarus ottaa roolia, auttaa äitiään tai isäänsä ja vetäytyy omiin oloihinsa sekä jättää murheensa kertomatta, ettei kuormittaisi vanhempaansa. Pitäisi muistaa kysyä myös sisaruksen kuulumisia ja ottaa hänetkin huomioon. “Sisarukselle on hyvä kertoa, että hän on rakas ja että mistä tahansa asiasta voi tulla kertomaan – että vanhempi on aina saatavilla.” KUVA: RASMUS KORTELAHTI 23 #OMAISHOITO LÄHELLÄ 3/2025
kulttuurin virkistävä voima Teksti Ella Niini Kuvat Negative Space “Tarvitsen taidetta ja kulttuuria jaksaakseni” Omaishoitajat kertovat, miten taide ja kulttuuri auttavat heitä jaksamaan arjessa 24 LÄHELLÄ 3/2025 OMAISHOITAJAT.FI
Tämän artikkelin pohjana on Omaishoitajaliiton nettikysely, jonka avulla kartoitimme omaishoitajien kokemuksia taiteesta ja kulttuurista. Lainaukset on poimittu suoraan kyselyn vastauksista. Taide tukee mieltä ja kehoa Taiteen ja kulttuurin vaikutuksista terveyteen on runsaasti tutkittua näyttöä. Musiikki, kuvataide, teatteri ja kirjallisuus voivat muun muassa lievittää ahdistusta ja masennusta, vähentää kipua, laskea verenpainetta ja tukea palautumista. Taide ei vaikuta vain aivoihin tai kehoon, vaan myös siihen, miten ihminen kokee itsensä ja elämänsä: “Taide ja kulttuuri ovat erittäin tärkeitä voimaantumisen, jaksamisen ja hyvinvoinnin tukijoita.” Kulttuurihyvinvointi viittaa siihen, että taide ja kulttuuri voivat tukea terveyttä ja hyvinvointia – myös silloin, kun elämässä on sairautta, rajoitteita tai muita haasteita. Omaishoitajat kertoivat taiteen ja kulttuurin merkityksestä itselleen muiden muassa näin: “Se on suuri voimavara.” “Nautintoa, irtiottoa arjesta, omaa hetkeä” Mitä taide ja kulttuuri merkitsevät omaishoitajalle? Paljon enemmän kuin vain virkistystä tai viihdettä. Taidehetket ovat hengähdystaukoja, toivon pilkahduksia ja joskus jopa elinehto jaksamiselle. YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö UNESCOn määritelmän mukaan kulttuuri on yhteiskunnan henkisten, aineellisten, älyllisten ja emotionaalisten ominaisuuksien koostumus, ja se sisältää taiteiden ja kirjallisuuden lisäksi elämäntavat, arvojärjestelmät, perinteet ja uskomukset. Pieni hetki voi palauttaa identiteetin Ihmisille hyvinvointia luovat monet asiat. Hyvinvointia voi syntyä taiteen ja kulttuurin, harrastusten tai vuorovaikutuksen parissa saaduista kokemuksista. Taide on tapa ajatella ja olla vuorovaikutuksessa sekä sisimpänsä että muiden ihmisten kanssa. “Olimme kesäteatterissa, olimme osa yleisöä – 450 hurraavan katsojajoukon mukana. Emme omaishoitaja ja hoidettava.” Sanaton ilmaisu voi kertoa kokemuksista tavalla, johon sanat eivät aina pysty. Esimerkiksi musiikista on sanottu, että se voi peilata ajatuksia, tunteita, muistoja ja mielen maisemia tavalla, joka tekee hyvää. Musiikissa voi jakaa tunteita ja kokemuksia toisen ihmisen kanssa, vaikka ei puhuisi niistä mitään. Musiikista voi saada ystävän, joka puhuu puolesta, tai puhuu asioista, joille itsellä ei ole sanoja. Musiikilla voi sanoa sanoittamatonta ja ilmaista ilmaisematonta – tai, kuten eräs kyselyyn vastannut kuvasi: “Taide ja kulttuuri auttavat ymmärtämään ja jäsentämään omia ajatuksia.” Lähes kaikkien vastanneiden mukaan taide ja kulttuuri auttavat heitä pysähtymään ja kokemaan olemassaolon hetkiä. Suurin osa vastanneista on sitä mieltä, että he ovat saaneet taiteesta ja kulttuurista uutta toivoa tai näkökulmaa sekä löytäneet uutta merkitystä elämäänsä. Monen mielestä taide ja kulttuuri auttavat heitä jäsentämään myös omaa tarinaansa. “Olen oppinut tuntemaan itseäni paremmin.” 25 #OMAISHOITO LÄHELLÄ 3/2025
Esteitä ja esteettömyyttä Moni kertoi asuvansa alueella, jossa kulttuuripalveluja on hyvin tarjolla. Silti osallistuminen voi jäädä haaveeksi: ”Omaishoitajatyö rajoittaa vapaa-aikaani enkä voi kuluttaa aikaani kulttuurin parissa niin paljon kuin haluaisin. Hoidettavan kanssa pääsemme tosi harvoin yhdessä osallistumaan kulttuuririentoihin, vaikka molemmat niitä kaipaa.” Yleisiä esteitä ovat jaksamisen puute, taloudelliset syyt, vaikeus saada tuuraavaa hoitajaa ja esteelliset tilat: ”Aika hyvin monenlaisia palveluja tarjolla. Enemmän on kiinni omasta jaksamisesta.” “Vammaista puolisoa hoitavana omaishoitajana taide- ja kulttuuriharrastus on jäänyt vähiin eli menemme yhdessä vain sinne mihin vammainen pääsee terveiden tavoin kaikilta osin.” Taide ei ole vain korkeakulttuuria Kulttuuri tarkoittaa laajasti ihmisen elintapoja, harrastuksia ja edesottamuksia. Toisinaan taide on lähellä viihdettä. Hyvinvoinnin edistämisessä taide ja sen eri muodot voivat olla itse tekemistä, elämyksellistä kokemista tai vaikkapa osa rakennettua ympäristöä. Joskus parasta kulttuuria on hyvän kirjan lukeminen kotisohvalla. ”Taide merkitsee hyvin paljon. Kuvataide ja musiikki ovat erittäin lähellä sydäntäni. Kuuntelen päivittäin musiikkia omaishoitajan töiden keskellä.” kulttuurin virkistävä voima 26 LÄHELLÄ 3/2025 OMAISHOITAJAT.FI
ITE-taide (Itse tehty elämä) eli nykykansantaide on ilmiö, jonka kautta yleiseen tietoisuuteen on noussut valtava määrä suomalaista luovuutta ja sen tuotoksia. Kaupunkikulttuuriin liittyvä katutaide, graffititaide, on toinen merkittävä taiteen rajoilla elävä ilmiö. ITE- ja katutaiteen nousu osaksi museonäyttelyitä on osoitus uudenlaisesta tavasta määrittää, mitä ja kenen taide on. “Taide lisää hyvinvointia tuomalla hengähdystaukoja arjesta, hyvää mieltä ja inspiraatiota. Itse tekeminen auttaa keskittymään yhteen asiaan riippumatta lopputuloksesta.” Kun taide koskettaa, keho rauhoittuu Eri taiteenlajit vaikuttavat ihmisissä monin tavoin. Kyselyssämme omaishoitajat kuvasivat muiden muassa kuvataiteen, esittävän taiteen ja elokuvan vaikutuksia. “Katselin hienoa elokuvaa, joka pani minut miettimään perusteellisesti omia arvojani.” Kaikki vastanneet kertoivat nauttivansa musiikista. Taiteen vaikutuksiin liittyvästä aivotutkimuksesta juuri musiikista onkin eniten tuloksia. Se aktivoi useita aivojen alueita. Myös erityisesti teatteri, elokuvat ja kuvataide olivat vastaajien keskuudessa suosittuja. Kuvataidetta tehtäessä vahvistuu tutkimusten mukaan käden ja aivojen välinen yhteistyö. Kuvataiteen ihailu puolestaan rauhoittaa ja vähentää stressiä. Monet omaishoitajat elävät jatkuvassa valppaustilassa ja keho oppii olemaan koko ajan valmiina toimimaan. Kun ihminen tekee, kokee tai näkee jotakin miellyttävää, kehon rauhoittumisjärjestelmä aktivoituu. “Taidenäyttelyssä tai teatterissa pääsee hetkeksi kaikesta arjen problematiikasta. Hengähdystauko.” Taidetta ryhmissä – yhteys toisiin ja itseen Moni kyselyyn vastanneista toivoi tuekseen ohjattua luovan toiminnan ryhmää. Toimintakyvyn ja elämänlaadun näkökulmasta merkittävää onkin sosiaalinen ja yhteisöllinen taiteellinen toiminta, jossa on vuorovaikutusta. “Taiteen tekeminen ryhmässä on voimauttavaa ja liikuttavaa. Sen avulla olen saanut yhteyden omiin tunteisiini ja luovuuteen.” 27 #OMAISHOITO LÄHELLÄ 3/2025
Taide avaa oven toiseen todellisuuteen Taiteen vaikutukset kohdistuvat ihmisen mieleen ja tunteisiin sekä kokemukseen elämänhallinnasta. Taiteeseen liittyvä kauneus on yksi voimakkaimmin taiteessa vaikuttavista tekijöistä. Kauneus tuli esiin myös kyselyn vastauksissa: “Monen vuoden valvottujen öiden jälkeen sain vapaahetken ja näin ensimmäistä kertaa elämässäni Cirque du Soleilin esityksen. Se oli jotain niin kaunista, että pillahdin itkuun.” “Ilon tuojaa, hetkeä, jolloin voi sukeltaa toiseen maailmaan. Kauneutta.” “Pakohetki arjesta ja sen vaatimuksista. Hermolepoa ja silmäkarkkia katseltavaksi.” Myös ruma ja ahdistavakin taidekokemus voi tuottaa hyvinvoinnille oleellisia vaikutuksia ja kanavoida turhautumista ja negatiivisina pidettyjä tunteita. Kyselyyn vastanneet kokevat taiteeseen osallistumisen muiden muassa tarjonneen tilan hiljentymiselle tai hengelliselle kokemukselle ja antaneen henkistä tukea. Lisäksi suurin osa vastaajista kokee taiteen ansiosta olevansa vähemmän ahdistuneita, väsyneitä tai stressaantuneita. Taiteeseen osallistumisen vaikutusten kuvattiin tuntuvan vielä seuraavanakin päivänä pirteämpänä olotilana. Toisaalta, kuten eräs vastaaja muistutti: ”Taide-elämys on arvokas kokemus ihan sellaisenaan. Nautin siitä.” Lopuksi: Taide kuuluu kaikille Kuntien kulttuuritoimintaa ohjaava laki (166/2019) velvoittaa tarjoamaan monipuolisia ja saavutettavia kulttuuripalveluita – myös erityisryhmille. On tärkeää, että tämä toteutuu käytännössä. Taiteen ja kulttuurin merkitys ei ole omaishoitajalle ylellisyyttä, vaan usein elintärkeä voimavara. Sen ei tarvitse olla suurta, mutta sillä voi olla suuri vaikutus. ● kulttuurin virkistävä voima KUVA: ELLA NIINI 28 LÄHELLÄ 3/2025 OMAISHOITAJAT.FI
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==