KUVA LIIS TAMRA liikunnan tueksi on kehitetty erilaisia liikuntaohjelmia. Omaishoitajille suunnitellut liikuntaohjelmat yhdistelevät usein erilaisia liikuntamuotoja, kuten kestävyysliikuntaa, voimaharjoittelua, voimistelua ja joogaa. Niissä kannustetaan huomioimaan myös tavallinen arkiliikunta, kuten koti- tai pihatyöt. Liikuntaohjelmiin sisältyy usein ammattilaisen ohjaamaa, ryhmässä toteutettua liikuntaa tai yksilöllisesti omaishoitajille räätälöityjä kotona tehtäviä harjoitteita, joskus näitä molempia. Toisinaan hyödynnetään erilaisia digitaalisia sovelluksia, jotka tarjoavat esimerkiksi videoituja harjoitteita omaishoitajien käyttöön. Liikuntaohjelmiin osallistuminen yhdessä hoidettavan läheisen kanssa on joissakin tapauksissa ollut toimiva ja mielekäs ratkaisu liikunnan lisäämiseksi. Tutkimuksissa tarkasteltujen omaishoitajille suunnattujen liikuntaohjelmien kesto on vaihdellut keskimäärin 6 viikosta 12 kuukauteen ja liikuntaharjoitusten tiheys päivittäisestä harjoittelusta viikoittaisiin liikuntakertoihin. Tutkimuksissa on seurattu omaishoitajien osallistumista liikuntaohjelmiin liikuntapäiväkirjojen, aktiivisuusmittareiden ja puhelinseurannan avulla. Näin on saatu tärkeää tietoa siitä, millaiset ohjelmat soveltuvat heille parhaiten. Elämänlaadun paranemisesta vahvaa tutkimusnäyttöä Kansainvälisten tutkimusten mukaan erilaisilla liikuntaohjelmilla on havaittu olevan myönteisiä vaikutuksia omaishoitajien terveyteen ja hyvinvointiin. Tutkimusten tulokset osoittavat, että liikuntaohjelmien avulla voidaan kasvattaa fyysisen aktiivisuuden kokonaismäärää sekä parantaa lihasvoimaa, kestävyyskuntoa ja notkeutta. Lisäksi liikuntaohjelmiin osallistuminen tukee mielen hyvinvointia esimerkiksi vähentyneen ahdistuksen, stressin, masennusoireiden ja koetun kuormituksen myötä. Erityisen vahvaa tutkimusnäyttöä on saatu liikuntaohjelmien myönteihavaittu useita tekijöitä, jotka ovat yhteydessä omaishoitajien liikunnan harrastamiseen. Liikunnan harrastamiseen kannustavat tieto liikunnan terveyshyödyistä sekä liikkumisen tuoma mielihyvä ja stressin lieventyminen. Myös muilta saatu tuki ja mahdollisuus tavata muita ihmisiä innostavat tutkitusti omaishoitajia liikunnan pariin. Omaishoitajuus saattaa kuitenkin olla sekä henkisesti että fyysisesti vaativaa ja se asettaa haasteita liikunnan harrastamisen mahdollisuuksille. Esimerkiksi omaishoitoon liittyvät moninaiset vastuut sekä omaishoidon sitovuus saattavat rajoittaa terveyttä edistävää vapaa-ajan liikuntaa. Myös omaishoitajan omaan terveyteen liittyvät haasteet sekä hoitajan väsymys tutkitusti vähentävät liikuntaan käytettyä aikaa. Kohdennetut liikuntaohjelmat tukevat omaishoitajien liikunnan harrastamista Monissa tutkimuksissa omaishoitajien liikunnan harrastamisen haasteet on tunnistettu ja omaishoitajien sestä vaikutuksesta omaishoitajien elämänlaatuun. Niiden on lisäksi havaittu edistävän hoitajan luottamusta omiin kykyihinsä. Myönteiset vaikutukset korostuvat erityisesti ryhmämuotoisessa liikunnassa, jossa mukana on toisten ihmisten antama tuki. Vaikutukset ovat usein kuitenkin yksilöllisiä, eikä samanlainen ohjaus ja tuki sovellu kaikille. CAREFIT-hanke kehittää liikuntaohjelmaa iäkkäille omaishoitajille Kansainväliset tutkimukset ovat siis jo osaltaan antaneet tietoa siitä, millaiset liikuntaohjelmat voisivat parhaiten tukea omaishoitajien hyvinvointia. Lisätietoa kuitenkin edelleen tarvitaan, koska omaishoitotilanteet ja omaishoitajien mahdollisuudet liikunnan harrastamiseen ovat hyvin moninaisia. Tampereen yliopiston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) yhteisen CAREFIT-tutkimushankkeen keskiössä on iäkkäiden omaishoitajien liikunnan ja toimintakyvyn tukeminen. Hankkeessa tutkitaan sitä, miten erilaiset omaishoitotilanteet vaikuttavat liikunnan harrastamisen mahdollisuuksiin ja omaishoitajien terveyteen ja toimintakykyyn. Hankkeessa kehitetään kansainvälisesti tunnettuun FINGER-elintapaohjelmaan pohjautuva, yli 65-vuotiaille omaishoitajille suunniteltu, liikunta- ja hyvinvointiohjelma sekä tarkastellaan omaishoitajien mahdollisuuksia ottaa terveyttä edistävä liikunta osaksi arkeaan. ● CAREFIT-hankkeen yhteistyökumppaneita ovat Omaishoitajaliitto, Itä-Suomen yliopisto sekä Tukholman Karoliininen Instituutti. Hanke toteutetaan vuosina 2024–2027 ja sen tuloksista kerrotaan aktiivisesti Omaishoitajaliiton kautta. Kirjoittajat Anna Ellonen, Saila Kyrönlahti, Kristina Tiainen ja Jenni Kulmala ovat CAREFIT-hankkeen tutkijoita. Lisätietoja: https:// projects.tuni.fi/carefit/ 25 #OMAISHOITO LÄHELLÄ 2/2025
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==