asumisen ratkaisut Esteetön ja turvallinen koti tähtäimessä Kotona asuminen mahdollisimman pitkään lisää yleensä elämänlaatua ja hyvinvointia - jos asunto siihen soveltuu. Asuntoneuvos Raija Hynynen Teksti Terhi Hyvärinen Kuva Teemu Lindroos Nykyisistä asunnoista vain yksi neljästä on esteetön ja turvallinen. Muualla kuljetaan portaiden kautta; ulko-ovi voi olla raskas, valaistus heikko – tai kylpyhuone niin pieni, ettei sinne mahdu pyörätuoli, tuskin rollaattorikaan. Miten kansallinen tavoite kaikenikäisten mahdollisuudesta saada asua kotona mahdollisimman pitkään voi toteutua, kun esimerkiksi yli 85-vuotiaiden määrä kaksinkertaistuu 20 vuodessa? ”Ennakointi ja varautuminen”, toistaa asuntoneuvos Raija Hynynen ympäristöministeriöstä useaan kertaan haastattelun kuluessa. ”Oma varautuminen ei nopeuta vanhenemista, vaan helpottaa arkea, jos jalka murtuu tai toimintakyky muutoin heikkenee.” Hynynen itse asuu vuonna 1952 rakennetun talon yläkerroksissa. ”Sihtailin asuntoa ostaessani porraskäytäväämme, että tuohon se mahtuisi, ja aloinkin aktiivisesti vaikuttaa taloyhtiössämme hissin puolesta. Nyt meillä on ollut hissi kymmenen vuotta.” Valtionavustukset ovat supistuneet Valtion korjausavustukset helpottavat ennakointia merkittävästi, vaikka määräraha on viidessä vuodessa pienentynyt noin kolmannekseen. Ehtoja on kiristetty ja avustusten kohdentaminen esteettömyyttä ja turvallisuutta parantaviin korjauksiin on tarkentunut. Määrärahaleikkaukset ovat vieneet resursseja, mutta Hynysen mukaan korjausavustuksia kannattaa silti hakea, sillä hakemusten määräkin on vähentynyt. ”Ihmiset eivät hoksaa hakea. Kaikki eivät osaa tai jaksa mennä nettiin tutkimaan. Korjaushankkeet ovat muutenkin haastavia esimerkiksi iäkkäille. Vanhustyön keskusliitto tekee KUVA: YMPÄRISTÖMINISTERIÖ 16 LÄHELLÄ 2/2025 OMAISHOITAJAT.FI
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==