OMAISHOITAJALIITON LEHTI Xxxxx xx xxxxxxxxxx xxxxxxxx Liikunnan merkitys Työn ja hoivan yhdistäminen Asumisen ratkaisut 2/2025
5 Pääkirjoitus 7 Vieraskynä 8 Ajankohtaista 31 Juristin silmin 32 Ristikko Millaista on asua omaishoitajana palvelutalossa? Useimmat haluavat asua kotona mahdollisimman pitkään. Miten sen saa onnistumaan? Omaishoitaja Timo Hiltusen paras keino tuulettaa päätä on juokseminen. 20 16 28 33 Kolumni 34 Aivojumppaa 35 Lukijakysely 36 Omaishoitoyhteisö toimii 40 Jäsenyhdistykset VAKIOPALSTAT 2/2025 Asumisen ratkaisut 16 Esteetön ja turvallinen koti tähtäimessä 17 Jotta arki sujuisi – tuki kodin korjauksiin 18 Teknologia auttaa nyt ja tulevaisuudessa 20 Omaishoitajana ryhmäkodissa puolison kanssa 22 Läheishoivaajan portti Liikunnan merkitys hyvinvoinnille 24 Liikunta tukee omaishoitajan hyvinvointia ja jaksamista 26 Liikkeelle leppoisasti venytellen 27 Kotijumppa – Hyvä olo alkaa liikkeestä 28 Juostessa pää tuulettuu 30 Liikuntapaussi omaishoitajille JULKAISIJA Omaishoitajaliitto ry Närståendevårdarnas förbund rf Hämeentie 105 A 18, 00550 Helsinki Puh. 020 7806 500 omaishoitajat.fi PÄÄTOIMITTAJA Sari-Minna Tervonen sari.tervonen@omaishoitajat.fi TOIMITUS Terhi Hyvärinen toimitussihteeri 020 7806 533 terhi.hyvarinen@omaishoitajat.fi TOIMITUSNEUVOSTO Kristiina Hellsten, puheenjohtaja, Terhi Hyvärinen, Johanna Nikonen, Aira Korhonen, Mailis Linnola, Suvi Mansukoski-Mustonen, Kaisa Parviainen ja Sari-Minna Tervonen TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Lähellä-lehti on jäsenetu Omaishoitajaliiton jäsenyhdistysten jäsenille. Mikäli haluat paperisen lehden kotiisi, sinun tulee liittyä jäseneksi. Myös kannattajajäsenet saavat lehden. Osoitteenmuutokset jasenasiat@omaishoitajat.fi, 020 7806 500. ULKOASU PunaMusta, Sisältö- ja suunnittelupalvelut PAINOPAIKKA PunaMusta Oy, Tampere KANNEN KUVA Teemu Lindroos ILMOITUSMYYNTI Saarsalo Oy 044 752 0320, 044 768 6009 ILMOITUSAINEISTOT 21.8.2025 mennessä viestinta@omaishoitajat.fi Mediakortti: omaishoitajat.fi/lahella-lehti SEURAAVA LEHTI Ilmestyy 18.9.2025. Aikakausmedia ry:n jäsen, 34. vuosikerta ISSN 1235-8431 (painettu) ISSN 2242-380X (verkkojulkaisu) Lähellä-lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta. 3 #OMAISHOITO LÄHELLÄ 2/2025
4 LÄHELLÄ 2/2025 OMAISHOITAJAT.FI Omaishoitajalle tukea Digihappy videopuheluista Digihappy Miten omaishoitaja uskaltaa jättää hoidettavan yksin edes vähäksi aikaa? Digihappy on uusi tabletti-tai puhelinpalvelu, jolla yhteyden hoidettavaan saa aina. Videopuhelu avautuu hoidettavan laitteessa haluttaessa ilman kosketusta. Hoidettava voi soittaa painamalla läheisen kuvaa. Laitteessa on myös muuta kivaa tekemistä. Palveluun kuuluu kaikki valmiina: helppokäyttöiseksi muokattu laadukas tabletti tai puhelin, jalusta, liittymä ja jatkuva it-tuki. Digihappyn käyttö onnistuu edullisemmalla kuukausihinnalla kuin mitä moni maksaa pelkästä 5G-liittymästä. Ota yhteyttä www.digihappy.fi | 010 517 2070 “On helpottavaa, että voin aina varmistaa, että äidillä on kaikki hyvin” ETSITKÖ LÄHEISELLESI VUOKRAKOTIA SENIORITALOSTA? Antoisaa arkea rivitalossa Vantaalla KYSY LISÄÄ: YKSIKÖNJOHTAJA JENNI SAASTAMOINEN P. 045 7884 3100 (KLO 9:00-15:00) JENNI.SAASTAMOINEN@MEDIVIDA.FI Oma kaksio Sinun näköisesi asunto ja piha. Yhteinen sauna ja viihtyisät oleskelutilat. Palvelut arjen tueksi Kattava ja tarpeisiin rakennettu palvelupaketti helpottamaan ja turvaamaan arkea. WWW.MEDIVIDAHOIVA.FI/YKSIKKO/SENIORITALO-BIRKANPOLKU SENIORITALO BIRKANPOLKU
ASIANTUNTIJOIDEN MUKAAN hyvinvointialueiden aiempien vuosien alijäämän kattamiseen tarvitaan lisäaikaa. Olisi päästävä palveluiden kehittämiseen. Mutta antaako Petteri Orpon hallitus lisäaikaa ja muuttaa lainsäädäntöä, vai kuluuko uusien aluevaltuutettujen aika yhä säästöjen ja palvelujen karsimisen parissa? Säästäminen ulottuisi todennäköisesti edelleen myös omaishoidon tukeen ja jopa hoidettavien läheisten palveluihin. Väestön ikääntymistä ja kasvavaa palvelutarvetta ei voida sivuuttaa. Läheisten ja omaisten rooli huolenpidossa ja hoivassa korostuu, vaikka palveluita lisättäisiin ja digitalisaation avulla ammattihoitajia riittäisi enemmän kotihoitoon. Siksi tarvitaan toimia läheisten ja omaisten tukemiseen tehtävässään. KERRAN ERÄS POLIITIKKO KYSYI minulta, miksi omaishoitajat valittavat niin paljon. ”Yhtäältä osa heistä kokee jäävänsä yksin liian vaativaan hoivavastuuseen, ja ulkopuolistenkin arvioiden mukaan palvelut ovat riittämättömiä”, vastasin ihmetellen ja jatkoin: ”Toisaalta suurin osa omaishoitajista ei valita, ei, vaikka siihen olisi aihettakin. Ylipäätään omaishoitajat pitävät tehtäväänsä merkityksellisenä ja elämään kuuluvan asiana.” En usko, että päättäjät yleisesti pitävät omaishoitajien omia arvioita tuen ja palveluiden puutteesta perusteettomina. Silti niin alueiden päättäjiltä kuin viranhaltijoilta on aina vaan edellytettävä omaishoitajien pärjäämistä tukevia toimia. Tämä on omaishoitoyhteisömme tärkein vaikuttamistehtävä, jota pitkäjänteisesti teemme. OMAISHOITAJAT TARVITSEVAT valmennusta huolenpito- ja hoivatehtäviin sekä hyvinvointi- ja terveystarkastuksia uupumisriskien tunnistamiseksi. Omaishoitajia pitää tukea mielen hyvinvoinnissa, fyysisen terveyden ylläpitämisessä ja sosiaalisten suhteiden vaalimisessa. Omaishoitajien on saatava vapaata, joka varmistetaan tarjoamalla hoidettaville läheisille monipuolisesti laadukasta hoitoa esimerkiksi hoitokodissa, perhehoidossa tai sijaishoitona. Omaishoitajat kaipaavat myös hengähdystaukoja ja mahdollisuuksia hoitaa omia asioitaan. Näitä voidaan tarjota esimerkiksi järjestämällä hoidettavalle läheiselle päivätoimintaa tai kotimiestoimintaa. Monet omaishoitajat voivat itsekin organisoida tarvitsemaansa apua ja tukea, kun he saavat palveluseteleitä. KANSALLISILLA PÄÄTTÄJILLÄ on vastuu varmistaa riittävä toimeentulo silloin, kun omaishoito aiheuttaa taloudellisia ongelmia esimerkiksi, jos ansiotyön ja hoivan yhdistäminen ei ole mahdollista. Ilman omaishoitajayhdistysten tuottamaa yhteisöllistä apua ja tukea hyvinvointialueiden järjestämiä palveluita tarvittaisiin nykyistä enemmän. Omaishoitajayhdistykset tarvitsevat myös itse avustuksia voidakseen toimia. Ratkaisun avaimet ovat päättäjillä – tiukassakin taloustilanteessa. Omaishoitajien tukeminen sekä omaishoitoon ja omaishoitajayhdistysten toimintoihin resursointi ovat arvovalintoja, joiden avulla rakennamme inhimillisesti, sosiaalisesti ja sekä taloudellisesti kestäviä hoitoratkaisuja koko väestöä ajatellen. ● Ratkaisun avaimet ovat päättäjillä Sari-Minna Tervonen päätoimittaja toiminnanjohtaja pääkirjoitus KUVA: STANISLAV VORONIN 5 #OMAISHOITO LÄHELLÄ 2/2025
6 LÄHELLÄ 2/2025 OMAISHOITAJAT.FI Kun arki kotona ei enää suju turvallisesti, Hoivakoti Toppilansalmi tarjoaa hoivaa ja lämpimän kodin. Meillä on tilaa uusille asukkaille, Tervetuloa tutustumaan! Ota yhteyttä Yksikön johtaja Pirita Alarvo p. 050 3634 864 toppilansalmi@norlandia.com www.norlandiacare.fi/hoivakoti Hoivakoti No Siilotie 2, 90 www.norlan Koti, jossa läheisesi saa elää täysipainoista ja turvallista elämää. Omaishoitaja, Jaksamista arkeesi! Lisätietoja: 010 525 8801 | coronaria.fi kuntoutus@coronaria.fi Omaishoitajien kuntoutuskurssilta saat ohjausta, vertaistukea ja keinoja hyvinvointisi vahvistamiseen. Samalla voit nauttia hotellimajoituksesta lähellä kaunista luontoa! • Parikurssille osallistut aikuisen omaishoidettavasi kanssa (Espoo, Hyvinkää ja Oulainen). • Yksilökurssille osallistut ilman omaishoidettavaa (Kempele, Kuusamo, Nokia, Oulainen ja Turku). Maksuton Kelan kuntoutus Tarjoamme jatkossakin mahdollisuuden ikäihmisten päivätoiminnan lähiryhmiin 1.6. alkaen, jos saamme riittävästi ilmoittautuneita uusiin yksityisiin ryhmiimme. Päivätoimintaa järjestetään arkisin klo 9-15 välillä. Hinta on 75 €/päivä tai omaishoidon palveluseteli. Päivään sisältyy muistikuntoutusta, musiikkia, liikuntaa sekä mahdollisuus saunoa ja peseytyä avustettuna. Toimintaamme rytmittää yhdessä nautitut aamukahvit, lounas ja päiväkahvit. Kysy lisää ja ilmoittaudu! 044 901 8563 Soinnun päiväkeskukset Tampereella: Kaukaharjukeskus Kaukajärvellä, Keskisenkatu 13-15 Keinupuistokeskus Hervannassa, Orivedenkatu 28 Kuuselakeskus Härmälässä, Nuolialantie 46 Taatalakeskus Koivistonkylässä, Sulkavuorenkatu 6
Suunnan on nyt muututtava Hanna-Leena Mattila on kansanedustaja (kesk.) ja aluevaltuutettu Länsi- Pohjan hyvinvointialueella. Mattila on Omaishoitajaliiton hallituksen jäsen. vieraskynä KEVÄÄN ALUE- JA KUNTAVAALIT ovat takana, ja kansa antoi luottamusta niille, joiden se katsoi sen ansaitsevan. Jo etukäteen oli selvää, että vaalit ovat palautevaalit hallituksen toimille, vaikka kyseessä ovat alueelliset ja kunnalliset vaalit eikä eduskuntavaalit. Vaalitulos oli aika selkeä: oppositiopuolueet menestyivät hyvin ja hallituspuolueista perussuomalaiset koki järisyttävän tappion. Sen sijaan kokoomuksen kannattajat lähtivät vaaliuurnille antamaan tukensa pääministerin johtamalle hallituspolitiikalle. VAALIEN PÄÄTEEMA OLI SOSIAALI- ja terveyspalvelut, niiden toimivuus ja toimimattomuus. Niin vaalitenteissä kuin eduskuntakeskusteluissa on voinut tehdä havaintoja siitä, miten erilaisessa todellisuudessa oppositiopuolueet ja hallituspuolueet elävät. Pääministerin väite siitä, ettei Suomessa ole sotekriisiä ja että oppositio maalailee kauhukuvia, eroaa paljon niistä viesteistä, joita itse saan tavatessani ihmisiä turuilla ja toreilla. Heidän kertomuksensa ovat väsymyksen kyyneleiden karvastamia arjen kokemuksia, miten vaikeaa on päästä hoitoon tai läheisen hoitolaitokseen, ja tilannetta voi hyvinkin kuvata sotekriisiksi. Meille aluevaltuutetuille ensimmäinen aluevaltuustokausi hyvinvointialueilla on ollut iso pettymys. Odotukset olivat suuret, sillä soteuudistuksen tavoitteena oli helpottaa pääsyä hoidon äärelle. Kulunut kausi on ollut pääasiassa leikkaamista ja lopettamista. Uudistaminen ja kehittäminen ovat tarkoittaneet usein palvelujen heikentämistä. OLEN HUOLISSANI VANHUSTENHOIDON tilanteesta. Kriteerit hoitopaikan saamiseksi ovat niin korkeat, että vain todella huonokuntoisimmat saavat hoitopaikan. Se tarkoittaa lisääntynyttä hoitovastuuta ja kasvavaa huolta lähipiirissä, ja siitä olen tosi huolissani. Miten autetaan omaishoitajia ja myös epävirallisia omaishoitajia jaksamaan hoitotyössä? Pelkään että tässä ankarassa säästämisvauhdissa on seurauksena hoidollinen katastrofi, kun hoidettavien läheiset uupuvat hoitotaakkansa alle. Saamani huoliposti enteilee vielä huonompia aikoja olevan edessämme. Vanhustenhoito ja läheisten jaksaminen on asia, johon pitää kiinnittää huomiota seuraavalla aluevaltuustokaudella. On myös välttämätöntä panostaa hoitohenkilöstön jaksamiseen ja työssä viihtymiseen. Toivottavasti seuraavat aluevaltuustot pääsevät todellisen kehittämistyön äärelle. Hyvinvointialueiden käsissä ovat monet onnistumisen mahdollisuudet, mutta viime käden vastuun kantaa aina maan hallitus, jonka takana ovat sote-rahat. Kevään vaalit osoittivat, ettei enää voi vältellä vastuuta syyttämällä edellistä hallitusta ja sen aikaista lainsäädäntöä. ● ”Toivottavasti seuraavat aluevaltuustot pääsevät todellisen kehittämistyön äärelle.” 7 #OMAISHOITO LÄHELLÄ 2/2025
ajankohtaista Jotta en joutuisi jäämään pois työelämästä Uusia ratkaisuja työikäisten läheishoivaajien auttamiseksi Teksti Matti Mäkelä Työikäisten hoivavastuut kasvavat. Mitä työntekijät tarvitsevat, jotta ansiotyön ja läheisen hoidon yhdistämisessä onnistutaan? Entä, miten lähipiiri, työyhteisö ja palvelujärjestelmä voivat auttaa? Väestön ikääntyminen, palveluiden saatavuuden ongelmat, pyrkimykset pidentää työuria ja omaisolettama lisäävät työikäisten hoivavastuita. Osalla heistä on riski joutua luopumaan ansiotyöstä. Läheistään hoivaavalla työikäisellä tulee kuitenkin olla halutessaan aina mahdollisuus käydä ansiotyössä. Tätä tavoitetta tukemaan kehitimme Omaishoitajaliiton Rahkeet riittämään- hankkeessa vuosina 2020–2024 uusia ratkaisuja ja työvälineitä. Mitä tehdä, kun omaishoito tulee työpaikalle? Ansiotyön ja läheisen hoivan yhteensovittaminen voi olla kuormittava elämänvaihe. Arjen sujumiseen voi vaikuttaa hyvällä ennakoinnilla ja varasuunnitelmilla. Niiden tekeminen ei saisi olla hankalaa ja voimia vievää. Varasuunnitelmat, työvälineitä arjen muutostilanteisiin –tarkistuslista auttaa varautumaan äkillisesti muuttuvaan hoivatilanteeseen. Yhtä lailla tärkeää on ennakoida läheisen hoivan järjestämistä siltä varalta, että itse hoitajana sairastuu, tai jos kuormituspiikki yrittää iskeä arkea sekaisin. Tilanteen kartoitus ja työnjako Arjen toimivuuteen vaikuttavat monet tekijät, kuten apua tarvitsevan läheisen tilanne ja tuen tarve, perheen omat toiveet, lähipiirin mahdollisuus osallistua läheisen huolenpitoon, tarjolla olevat KUVA: PIXABAY 8 LÄHELLÄ 2/2025 OMAISHOITAJAT.FI
palvelut ja tuki, työelämän joustot ja työyhteisön suhtautuminen sekä oma jaksaminen. Tällaisen kokonaisuuden mieltäminen saattaa tuntua haasteelliselta. Asioiden jäsentämistä voi helpottaa hyödyntämällä Onnistu työn ja läheisen hoidon yhdistämisessä -tarkistuslistaa. Oman hyvinvoinnin kannalta on tärkeää asettaa selkeät rajat sille, mitä haluaa ja pystyy tekemään läheisen auttamiseksi. Perheen kesken kannattaa käydä vastuunjakokeskustelu, jotta hoivavastuu ei kuormitu liiaksi yhdelle henkilölle. Työyhteisön tuki Hoivatilanteen kertominen työyhteisön jäsenille saattaa olla joskus vaikeaa. Tässä voi auttaa Kuinka ottaa omaishoitotilanne puheeksi työpaikalla - tarkistuslista. Kertoessaan moni on huomannut, että työkaveri pohtii samoja asioita. Avoin puhuminen omasta omaishoitotilanteesta antaa myös työnantajalle tilaisuuden tukea ja auttaa. Työyhteisönkin on helpompi ymmärtää työntekijän tarvetta olla välillä pois työstä. Edistykselliset yritykset näyttävät suuntaa Valtaosassa työyhteisöjä ei vielä ole tapahtunut ”hoivaherätystä”. Työpaikoilla olisi kuitenkin hyvä huomioida erilaiset elämäntilanteet osana työntekoa ja työpaikan käytäntöjä. Jo se auttaisi, että työpaikoille tulisi enemmän keskustelua työntekijöiden hoivavastuista tai läheisten tarvitsemasta hoivasta ilmiönä. Onneksi osa yrityksistä on jo laatinut periaatteita omaishoitoon. Juuri näissä yrityksissä näyttäisi olevan keskimääräistä helpompaa saada joustoja. Luomalla omaishoitoystävällistä työkulttuuria yritykset voivat kirkastaa työnantajabrändiä sekä vahvistaa henkilöstön saatavuutta, sitoutumista ja työyhteisön hyvinvointia. Henkilöstön hoivavastuita ja tarpeita voi selvittää Kysely henkilöstölle työn ja hoivavastuiden yhteensovittamisesta – työvälineellä. Työelämän joustot Työn ja hoivan yhteensovittamisessa auttavat työelämän joustot kuten liukuva työaika, tilapäinen hoitovapaa, etätyö, lomarahan vaihtaminen vapaaksi tai vaikka vuosilomapäivien käyttäminen läheisen hoivan järjestelyihin. Näistä ja muista joustoista saa lisätietoa Työelämän joustot – koosteesta. Monilla työpaikoilla voidaan järjestellä joustavasti työvuoroja, tehdä sijaisjärjestelyjä ja tuunailla työnkuvaakin tilanteeseen sopivaksi. Yhdessä ideoimalla löytyvät parhaimmat ratkaisut ja toimivimmat käytännöt. Kannattaa tutustua myös muualla hyviksi koettuihin joustoihin, jotka löytyvät Työpaikoilla hyviksi koettuja joustoja – koosteesta. Palvelujärjestelmän tuki Hyvinvointialueella on velvollisuus huolehtia läheisen hoidosta, jotta työntekijä voi käydä halutessaan töissä. Keskeisiä hoidon vaihtoehtoja on kirjattu Työpäivän aikaisen tilapäishoidon järjestäminen -koosteeseen. Apua tarvitsevan läheisen hyvinvointialueen kanssa laaditaan suunnitelma tarvittavasta tuesta sekä palveluista ja sovitaan työnjaosta. Suunnitelman tekoon voi valmistautua tutustumalla Valmistautuminen hoito- ja palvelusuunnitelmaan -työvälineeseen. Läheisen hoiva voi aiheuttaa myös ansiotulomenetyksiä. On hyvä olla tietoinen taloudellisen riskin pienentämisen vaihtoehtoista. Tässä auttaa Talous ja toimeentulo – tarkistuslista. Järjestöjen tarjoamaa vertaistukea, ohjausta, neuvontaa ja virkistystä kannattaa kysyä omaishoidon paikallisyhdistyksistä. Uutta lainsäädäntöä kaivataan Työssäkäyvien hoivaajien kokemat haasteet ovat nousseet julkiseen keskusteluun. Petteri Orpon hallitusohjelmaan saatiin kirjauksia työikäisten läheistään hoivaavien aseman parantamiseksi. Odotamme esimerkiksi, että työntekijöille tulee oikeus korvaukselliseen saattohoito- ja omaishoitovapaaseen, ja että sosiaaliturvan uudistamisessa huomioidaan työikäisten kasvavat hoivavastuut. ● Onnistu ansiotyön ja hoivan yhteensovittamisessa Työelämän joustojen lisäksi on hyvä olla tietoinen mahdollisuuksista saada työpäivän aikaista apua läheiselle ja muuta tilanteeseen tarvittavaa tukea. QR-koodin takaa löydät asioita onnistumisen eväiksi. Tutustu myös Omaishoitajaliiton Työ ja omaishoito –tietopankkiin, josta löytyvät myös tässä jutussa mainitut tarkistuslistat, työvälineet ja koosteet. omaishoitajat.fi 9 #OMAISHOITO LÄHELLÄ 2/2025
ajankohtaista Mun vuoro auttaa -hanke tukemaan ikääntyneitä puolisonsa omaishoitajia Teksti Elina Koponen KUVA: ISTOCK KUVA: TERHI HYVÄRINEN Omaishoitajaliitossa on käynnistetty tänä keväänä Mun vuoro auttaa -hanke. Hankkeen tavoitteena on vahvistaa ikääntyneiden puoliso-omaishoitajien voimavaroja ja arjessa selviytymistä aktivoimalla heidän läheisverkostoaan. Omaishoitajilla voi olla korkea kynnys pyytää apua perheenjäseniltään tai lähiyhteisöltään. Tavallisia esteitä avun pyytämiselle ovat esimerkiksi yksin pärjäämisen kulttuuri, sairauteen liittyvä häpeä ja oletus muiden kiireistä. Läheisten puolestaan ei ole aina helppoa tarjota apua, vaikka halukkuutta siihen olisikin. Omaishoitajat jäävät liian usein yksin ja ilman tukea. Tukea ja ymmärrystä Mun vuoro auttaa -hankkeessa kehitetään uusia keinoja ja käytäntöjä siihen, miten läheisverkosto voi auttaa iäkästä omaishoitopariskuntaa. Viestinnän avulla nostetaan esiin läheisauttamisen tärkeyttä. Lisäksi tuotetaan työkaluja omaishoitajia kohtaavien käyttöön edistämään omaishoitopariskuntien ja heidän läheisverkostojensa välistä vuorovaikutusta ja läheisauttamista. Hanke toteutetaan Länsi-Uudellamaalla yhteistyössä alueella toimivien omaishoitajayhdistysten, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen ja muiden kumppaneiden kanssa. Hanke on osa STEAn rahoittamaa Ikävoimaa-avustusohjelmaa. Hankkeessa työskentelevät koordinaattori Elina Koponen ja suunnittelija Meeri Virtamo. Ella Niini suunnittelijaksi liittoon Koska Elina Koponen on siirtynyt Mun vuoro auttaa -hankkeen koordinaattoriksi, OmaisOiva-tiimissä aloitti hänen tilallaan Ella Niini. Niini on toimintaterapeutti ja viestinnän asiantuntija, joka on pitkään työskennellyt eri järjestöissä. Niini kertoo olevansa erityisen kiinnostunut positiivisen mielenterveyden edistämisestä. Hän aloittaa innostuneena työskentelyn omaishoitajien hyvinvoinnin tukemiseksi. “Uskon, että kehon ja mielen yhteyden ja yhteistyön vahvistaminen tarjoaa avaimia hyvinvoinnin edistämiseen”, sanoo Niini. 10 LÄHELLÄ 2/2025 OMAISHOITAJAT.FI
KUVA: PIXABAY Ikääntyneiden yhdenvertaisuus turvattava digiyhteiskunnassa Suomessa yli 300 000 ikääntynyttä on vailla digitaitoja, ja ainakin yhtä moni on vaikeuksissa asioidessaan itsenäisesti sähköisissä palveluissa. Vanhusasiavaltuutettu, Omaishoitajaliitto ja 20 muuta valtakunnallista järjestöä vaativat toimia ikääntyneiden yhdenvertaisen aseman turvaamiseksi digitalisoituvassa yhteiskunnassa. Yhteisessä kannanotossaan ne esittävät, että mahdollisuus asioida kasvokkain tai puhelimitse säilytetään, ja tietoa voi jatkossakin saada kirjeitse tai paperisena. Sen lisäksi kaikille tarvitseville täytyisi antaa digitukea perustaitojen oppimiseen ja niiden ylläpitoon. Digipalvelujen helppokäyttöisyyttä ja saavutettavuutta pitäisi parantaa, ja ikääntyneitä olisi syytä kuulla palvelujen suunnittelussa. Ikääntyneet törmäävät toistuvasti siihen, että tietoa ei löydy kuin sähköisenä, ja esimerkiksi matkalippujen ostaminen, ajanvaraus terveyspalveluihin tai pankkiasiointi ei tahdo onnistua. ”Moni iäkäs kaipaa tukea digitaitoihinsa ja tarvitsee sujuvaa asiointia muutoin kuin digitaalisesti,” sanoo vanhusasiavaltuutettu Päivi Topo. ”Kuntien pitäisi ottaa vahvempi rooli digituen järjestämisessä ja muun kuin digitaalisen asioinnin turvaamisessa. Näin kaikki iäkkäät pääsisivät yhdenvertaisemmin hoitamaan omia ja yhteisiä asioita.” Moni jättää hakematta etuuksia tai käyttämättä palveluita, koska vaihtoehtoiset asiointitavat ovat käyneet vaikeiksi. Tämä heikentää myös tiedonsaantia ja lisää riippuvuutta muiden avusta. Täysin digitaalinen tiedoksianto uhkaa oikeusturvaa Omaishoitajaliitto varoittaa, että monen omaishoitajan ja hoidettavan oikeusturva voi vaarantua, jos paperikirjeistä luovutaan viranomaisviestinnässä liian nopeasti. Liitto esittää lausunnossaan valtiovarainministeriölle konkreettisia ehdotuksia, joilla voidaan turvata viestien perillemeno. Omaishoitajaliitto pitää Petteri Orpon hallituksen esitystä sähköisen tiedoksiannon ensisijaisuudesta viranomaistoiminnassa myönteisenä, mutta nostaa esiin vakavia huolia niiden henkilöiden puolesta, joiden toimintakyky on heikentynyt. Liitto muistuttaa, että moni aiemmin digipalveluja käyttänyt ei enää kykene siihen esimerkiksi sairauden vuoksi. Erityinen huoli kohdistuu omaishoitajiin ja läheisiin, joiden mahdollisuudet seurata hoidettavan oikeuksien toteutumista voivat vaarantua, mikäli viranomaisviestit lähetetään vain Suomi. fi-palveluun. Omaishoitajaliitto esittää, että viestien kulkua tulisi varmistaa monikanavaisesti – esimerkiksi lähettämällä saapumisilmoitus myös tekstiviestillä omaishoitajalle tai läheiselle, jos niin toivotaan. Liitto kannattaa ehdotusta, jonka mukaan viestinvälityspalvelutiliä ei tulisi avata henkilölle, joka ei ole koskaan käyttänyt Suomi.fi-tunnistusta, vaan hänen tulisi saada viestit jatkossakin kirjeenä. 11 #OMAISHOITO LÄHELLÄ 2/2025
Talousneuvolasta maksutonta apua helposti Teksti Terhi Hyvärinen Omaishoitajan elämässä saattaa henkisen ja fyysisen kuormituksen ohella olla myös taloudellisia haasteita. Arjen menot, etuuksien hakeminen tai velkatilanteen hallinta voivat tuntua ylivoimaisilta – etenkin, jos aikaa ja voimia selvittelyyn on rajallisesti. Talousneuvolassa käynti voi silloin olla paikallaan. Kuka tahansa saa Talousneuvolasta ilman ajanvarausta maksutonta ja anonyymiä yleisneuvontaa sekä tukea taloudellisiin kysymyksiin eri elämäntilanteissa. Talousneuvolan tiimit ovat moniammatillisia, ja niissä voi olla mukana esimerkiksi talous- ja velkaneuvojia, sosiaalialan ammattilaisia ja ulosoton asiantuntijoita – kokoonpano voi vaihdella paikallisesti. Toiminta on alkanut vuonna 2019, ja nyt Talousneuvoloita toimii jo 40 paikkakunnalla eri puolilla Suomea. Palvelu on vakiintunut ja saanut erittäin myönteistä palautetta: 96 prosenttia kävijöistä suosittelee palvelua ja 95 prosenttia kokee saaneensa ohjausta, joka antaa toivoa tulevaan. Milloin omaishoitajan kannattaa asioida Talousneuvolassa? Talousneuvolaan voi hakeutua esimerkiksi silloin, kun omaishoito vaikuttaa perheen tuloihin, ja arjen menot ja velat huolettavat. Yhteyttä voi ottaa myös silloin, kun haluaa selkeyttää oikeuttaan etuuksiin, tai tarvitsee perustietoa taloudellisista vaihtoehdoista ja palveluista. Ennakoivan talousneuvonnan asiantuntija Johanna Papinaho Ulosottolaitoksesta suosittelee Talousneuvolaa useista syistä, erityisesti sen tarjoaman tuen ja neuvonnan vuoksi. ”Talousneuvolasta saa käytännönläheistä ja asiantuntevaa apua, joka voi parantaa taloudellista tilannetta ja lisätä mielenrauhaa. Talous- ja rahahuolia kohdanneelle Talousneuvolassa asioiminen voi olla erittäin hyödyllinen askel kohti parempaa tilannetta”, Papinaho sanoo. Asioihin on usein löydettävissä ratkaisuja, kun niistä uskaltaa puhua. Talousneuvola voikin olla se tuki, joka auttaa omaishoitajaa näkemään valoa tiukassa tilanteessa. ● Mistä Talousneuvolan löytää? Talousneuvola on esimerkiksi Espoossa, Lohjalla, Kuopiossa, Seinäjoella, Turussa ja Varkaudessa. Katso koko lista oheisesta QR-koodista, tai soita oman kuntasi tai kaupunkisi vaihteeseen. Jos kasvokkain asiointi ei onnistu, Talousneuvolaan voi soittaa. Talousneuvola on Jodel-sovelluksessa 9.7.2025 asti. Kysymyksiä voi esittää mihin vuorokaudenaikaan tahansa. Niihin vastaavat ulosoton sekä talous- ja velkaneuvonnan asiantuntijat virka-aikaan. Sovelluksen voi ladata maksutta älypuhelimeen. Talousneuvolassa autetaan esimerkiksi, kun: • omaishoitaja on osa-aikatyössä ja joutuu tasapainoilemaan tulojen ja menojen kanssa • sairaus tai läheisen hoitaminen on aiheuttanut velkaantumista • perheen täysi-ikäinen lapsi tarvitsee talousohjausta ajankohtaista 12 LÄHELLÄ 2/2025 OMAISHOITAJAT.FI
www.hyvinvointisara.fi Katsotaan tuotteet JUURI SINUN TARPEISIISI! Meiltä mm. polkulaitteet, liukulakanat, vuodesuojia, apuvälineet, tukisukat, kiristämättömät sukat... Otavankatu 11, 28100 PORI Avoinna: ma–to 9.30–17, pe 9.30–15 myynti@hyvinvointisara.fi, 044 230 6260 13 #OMAISHOITO LÄHELLÄ 2/2025 Vaikuttavia sote-palveluja Rinnekodit Oy on Diakonissalaitoksen omistama yhteiskunnallinen yritys, joka tuottaa vaikuttavia sote-palveluja ikääntyneille, kehitysvammaisille, eri tavoin vammautuneille, mielenterveys- ja päihdekuntoutujille ja asunnottomille henkilöille, lapsille ja nuorille sekä muille erityistä tukea tarvitseville ihmisille. Rinnekodit on myös vastuullinen työpaikka noin 3 200:lle sote-alan ammattilaiselle, jotka tekevät työtä ammattitaidolla ja sydän mukana. rinnekodit.fi www.apuvalineavux.fi avux@apuvalineavux.fi Pukkilantie 2, 14200 Turenki Kumikynnysluiskat Helppo ja nopea ratkaisu! Tukikahvat ja kaiteet Useita eri malleja! Nämä ja monet muut tuotteet meiltä. Tule ja tutustu! Hoitosängyt ja patjat Mukavuutta ja turvallistuutta kotiin! Ulko- ja sisärollaattorit Liikkumisen tueksi! Asiantuntevaa apua Laaja valikoima Laskutilaukset Nopea toimitus Yli 20 vuoden kokemuksella! Apuvälineet ammattilaiselta! Villa Vuoranta Helsingin Vuosaaressa tarjoaa laadukasta hoivaa, turvallisuutta ja laajan valikoiman monipuolisia palveluja. Elämäniloa lisää erityisesti se, että meillä saa halutessaan olla sekä oman huoneen rauhassa tai yhdessä muiden kanssa. Henkilökuntamme varmistaa, että saat nauttia arjesta ja juhlasta juuri sinulle sopivalla tavalla. Tarjoamme tasokasta ympärivuorokautista hoivaa ja senioriasumista kotihoidon palveluilla. Ystäväsi ja läheisesi ovat aina tervetulleita, ja voit varata meiltä tiloja myös yksityiskäyttöön. Saunat lämpenevät ja spaosastomme palvelee asukkaitamme viikoittain. Villa Vuoranta on osa suomalaista Päiväkumpu-perheyritystä. Lue lisää asumisratkaisuistamme osoitteesta villavuoranta.fi Tässä on hyvä.
ajankohtaista EU-vammaiskortilla yhteisiä elämyksiä Tiesitkö, että EU-vammaiskortista voi olla merkittävää hyötyä myös omaishoitajalle? Kortin avulla omaishoitaja voi osallistua hoidettavan rinnalla moniin tilaisuuksiin ilman ylimääräisiä kustannuksia. Kortti on tarkoitettu omaishoidettavalle, mutta sen A-merkintä tarkoittaa, että avustaja, kuten omaishoitaja, voi päästä maksutta tai alennettuun hintaan moniin palveluihin ja tapahtumiin. Korttia voi hakea, jos omaishoidettavalla henkilöllä on voimassa oleva omaishoitosopimus. Kortti maksaa kymmenen euroa ja se on voimassa kymmenen vuotta. EU-vammaiskortti helpottaa arkea monella tapaa. Se toimii virallisena todisteena avustajan tarpeesta, mikä voi sujuvoittaa liikkumista julkisissa tiloissa, kulttuurikohteissa ja liikuntapalveluissa. Lisäksi kortti tunnustetaan laajasti EU-maissa, mikä helpottaa matkustamista. Lisätietoa EU-vammaiskortista ja sen hakemisesta https://vammaiskortti.fi Kulttuuria myös tiukalla budjetilla Onko taloutesi kireä, mutta mieli tekisi teatteriin, konserttiin tai museoon? Kaikukortilla voit saada maksuttomia pääsylippuja moniin kulttuuritapahtumiin ympäri Suomea. Kortti on tarkoitettu taloudellisesti tiukilla oleville vähintään 16-vuotiaille, joilla ei ole rahaa esimerkiksi museokäyntiin tai teatterilippuun. Myös omaishoitajat voivat monessa tapauksessa olla oikeutettuja korttiin. Kaikukortti on käytössä yli sadassa kunnassa. Tarkista oikeutesi ja lue lisää: kaikukortti.fi Kulttuuriseuraa ilmaiseksi Haluaisitko lähteä taidenäyttelyyn, museoon tai konserttiin, mutta yksin meneminen mietityttää? Yli kahdessakymmenessä kaupungissa toimii Kulttuuriluotsi-palvelu, joka tarjoaa maksutonta kulttuuriseuraa. Luotsit ovat vapaaehtoisia kulttuurin harrastajia, jotka lähtevät mukaan kulttuurikäynneille ja avustavat tarvittaessa. Palvelu on maksuton, mutta mahdolliset pääsyliput ja matkakulut jokainen maksaa itse. Tarkista omasta kaupungistasi, löytyykö kulttuuriluotseja sinun alueeltasi. 14 LÄHELLÄ 2/2025 OMAISHOITAJAT.FI
ajankohtaista Liiton kevätkokouksen päätöksiä Omaishoitajayhdistysten 30 valtuutettua kokousedustajaa päätti Omaishoitajaliiton sääntömääräisistä asioista kevätkokouksessa 10.4. Kokouksen avannut liiton varapuheenjohtaja Kristiina Hellsten kiitti yhdistyksiä aktiivisesta toiminnastaan omaishoitajien hyväksi. Liiton vuoden 2024 toimintakertomus ja tilinpäätös hyväksyttiin yksimielisesti. Kokous valtuutti hallituksen valmistelemaan syyskokoukselle vaalivaliokuntaelimen ottamista sääntöihin ja käyttöön vuodesta 2026 lähtien. Tavoitteena on lisätä avoimuutta ja joustavoittaa henkilövalintojen valmistelua liiton luottamuselimiin. Kokousväki toi myös esiin huoliansa yksityisten ja julkisten avustusten riittävyydestä jäsenyhdistyksille ja peräänkuulutti varainhankinnan kehittämistä yhdessä. Kokouksen puheenjohtajana toimi Miina Sillanpään Säätiön toimitusjohtaja Soile Kuitunen, joka kertoi E2-ajatushautomon tekemän Sukupolvibarometrin tuloksia. Niiden mukaan suomalaiset ovat sysäämässä hoivavastuuta läheisille. Tilinpäätös ja vuosikertomus on luettavissa verkossa: https://omaishoitajat. fi/omaishoitajaliitto/ toimintamme/ Petteri Orpon hallituksen puoliväliriihen linjaukset vaikuttavat omaishoitajiin sekä myönteisesti että kielteisesti. Työhuonevähennyksen poisto voi heikentää sopimusomaishoitajien asemaa, mutta ansiotuloverotuksen kevennys voi hyödyttää. Puoliväliriihen päätökset koskettavat omaishoitajia Omaishoidon tuen palkkioihin on luvattu lisärahaa, mutta tarkat tiedot puuttuvat. Omaishoitajaliitto odottaa sosiaali- ja terveysministeriöltä lisäselvitystä muun muassa siitä, toteutuvatko korotukset jo vuoden 2026 alusta ja suoraan lain tasolla. KUVAT: ELLA NIINI Kevätkokouksessa oli osallistujia etelästä pohjoiseen. Liiton kehittämispäällikön Kaisa Parviaisen (vas.) kanssa kahvittelemassa Omaisena edelleen ry:n hallituksen jäsen Marianne Paajanen ja puheenjohtaja Päivi Ylitalo Inarin Omaishoitajat ja Läheiset ry:stä. Puheenjohtajana oli toimitusjohtaja Soile Kuitunen Miina Sillanpään Säätiöstä. Taustalla Omaishoitajaliiton toiminnanjohtaja Sari Tervonen ja oikeudellinen asiantuntija Elias Vartio. Hallitus jatkaa myös kansallisten ohjeiden valmistelua omaishoidon tuesta. Sote-järjestöjen, mukaan lukien Omaishoitajaliiton, valtionavustuksia uhkaavat uudet leikkaukset. 15 #OMAISHOITO LÄHELLÄ 2/2025
asumisen ratkaisut Esteetön ja turvallinen koti tähtäimessä Kotona asuminen mahdollisimman pitkään lisää yleensä elämänlaatua ja hyvinvointia - jos asunto siihen soveltuu. Asuntoneuvos Raija Hynynen Teksti Terhi Hyvärinen Kuva Teemu Lindroos Nykyisistä asunnoista vain yksi neljästä on esteetön ja turvallinen. Muualla kuljetaan portaiden kautta; ulko-ovi voi olla raskas, valaistus heikko – tai kylpyhuone niin pieni, ettei sinne mahdu pyörätuoli, tuskin rollaattorikaan. Miten kansallinen tavoite kaikenikäisten mahdollisuudesta saada asua kotona mahdollisimman pitkään voi toteutua, kun esimerkiksi yli 85-vuotiaiden määrä kaksinkertaistuu 20 vuodessa? ”Ennakointi ja varautuminen”, toistaa asuntoneuvos Raija Hynynen ympäristöministeriöstä useaan kertaan haastattelun kuluessa. ”Oma varautuminen ei nopeuta vanhenemista, vaan helpottaa arkea, jos jalka murtuu tai toimintakyky muutoin heikkenee.” Hynynen itse asuu vuonna 1952 rakennetun talon yläkerroksissa. ”Sihtailin asuntoa ostaessani porraskäytäväämme, että tuohon se mahtuisi, ja aloinkin aktiivisesti vaikuttaa taloyhtiössämme hissin puolesta. Nyt meillä on ollut hissi kymmenen vuotta.” Valtionavustukset ovat supistuneet Valtion korjausavustukset helpottavat ennakointia merkittävästi, vaikka määräraha on viidessä vuodessa pienentynyt noin kolmannekseen. Ehtoja on kiristetty ja avustusten kohdentaminen esteettömyyttä ja turvallisuutta parantaviin korjauksiin on tarkentunut. Määrärahaleikkaukset ovat vieneet resursseja, mutta Hynysen mukaan korjausavustuksia kannattaa silti hakea, sillä hakemusten määräkin on vähentynyt. ”Ihmiset eivät hoksaa hakea. Kaikki eivät osaa tai jaksa mennä nettiin tutkimaan. Korjaushankkeet ovat muutenkin haastavia esimerkiksi iäkkäille. Vanhustyön keskusliitto tekee KUVA: YMPÄRISTÖMINISTERIÖ 16 LÄHELLÄ 2/2025 OMAISHOITAJAT.FI
Neuvonta ja opastus • Vanhustyön keskusliitto antaa asunnon korjausneuvontaa yli 65-vuotiaille. Alueellinen korjausneuvoja voi jopa käydä ikääntyneen kotona arvioimassa ja suunnittelemassa esimerkiksi pesutilojen muutoksia. Korjausneuvonnan maksuton palvelunumero 09 3508 6013 toimii arkisin klo 9–15. • Ympäristöministeriön sivulla on runsaasti tietoa ja esitteitä esimerkiksi hissiavustuksista taloihin, joissa hissiä ei vielä ole, tai ikäkotien korjaamisesta https:// ym.fi/ennakointi-ja-varautuminen • Omaishoitajaliiton Palveluoppaassa on tietoa omaishoitajien palveluista ja tukimuodoista omaishoitajat.fi/palveluopas tässä hyvää työtä. Sen korjausneuvojat auttavat ja antavat tietoa avustuksista.” Pienet korjaukset, suuret muutokset Hynynen sanoo, että esteettömyyden parantaminen on aivan keskeistä paitsi asumisviihtyvyyden ja turvallisuuden, myös esimerkiksi kotipalveluiden ja hoivatyön turvallisuuden kannalta. Erityisen tärkeää se on seuduilla, joille ei enää rakenneta uutta. ”ARA-asuntoja eli valtion aikoinaan tukemia vuokra-asuntoja on pienilläkin paikkakunnilla. Ne ovat taajamissa, mutta osa on tyhjillään, koska väki vähenee. Valtio voisi tukea tällaisilla alueilla näiden asuntojen esteettömyyskorjauksia. Jos ne ovat käytössä esimerkiksi kymmenen vuotta, korjaaminen on järkevää.” ”Tällaisia ratkaisuja pitäisi nyt tehdä enemmän kuin koskaan. Yhteistyöllä sekä pienellä valtion panostuksella korjausavustuksiin ja viestintään voi olla suuria vaikutuksia yhteiskuntaan. Minua surettaa, että siihen ei panosteta nyt tarpeeksi, vaikka sen merkitys ymmärretään hyvinvointialueilla ja ympäristöministeriössä.” Hynynen korostaa, että tarvitaan vaihtoehtoja. Osa ihmisistä haluaa muuttaa kaupungin palvelujen äärelle esteettömään asuntoon. Joku kokee monisukupolvisen yhteisöllisen asumisen omakseen. Toinen muuttaa senioritaloon, vaikka ei käyttäisikään sen palveluita. ”Kaikkien asumismuotojen ei tarvitse sopia kaikille – mutta jokaiselle tulisi löytyä jokin sopiva asumisratkaisu ikääntyneenä.” ● Jotta arki sujuisi – tuki kodin korjauksiin Omaishoitaja voi saada tukea kodin muutostöihin ja teknologiaan, joka helpottaa arkea kotona. Tuet vaihtelevat, joten kannattaa olla yhteydessä omaan hyvinvointialueeseen tai kuntaan. Asunnon muutostyöt Hyvinvointialueet voivat korvata vammaispalvelulain nojalla vaikeavammaiselle henkilölle asunnon muutostöistä aiheutuvat kohtuulliset kustannukset. Näihin muutostöihin kuuluvat esimerkiksi luiskien rakentaminen, kylpyhuoneen ja wc:n laajennukset sekä erilaisten apuvälineiden asentaminen. Korvaushakemus on suositeltavaa jättää ennen korjaustöiden aloittamista, ja siihen tarvitaan fysio- tai toimintaterapeutin lausunto sekä kustannusarvio. Korjausavustukset Varke eli Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus (entinen ARA) myöntää korjausavustuksia vähävaraisille ja pienituloisille kotitalouksille, joissa on vammainen tai 65 vuotta täyttänyt henkilö. Avustusta voi hakea esimerkiksi kylpyhuone- ja keittiöremontteihin sekä omakotitalojen korjauksiin, jotka parantavat kodin turvallisuutta. Kaikkien kodissa asuvien tulot ja varallisuus vaikuttavat siihen, voiko avustusta saada. Varke.fi Teknologia apuna Omaishoitoperheiden asumisen tukena voi olla ikä- tai hyvinvointiteknologiaa, joka lisää turvallisuudentunnetta ja hyvinvointia. Lue lisää sivulta 18. 17 #OMAISHOITO LÄHELLÄ 2/2025
asumisen ratkaisut Teknologia auttaa nyt ja tulevaisuudessa Teksti Tarja Västilä Kuva Veera Wallin Tulevaisuuden koti voi näyttää ja tuntua täysin toiselta kuin tänä päivänä. Teknologian avulla saadaan aikaan myös hyvinvointia. Teknologia mahtuu matkalaukkuun. Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto VALLI ry:n Ikäteknologiakeskuksen Konstikopaksi nimeämä teknologianäyttely kiertää eri puolilla Suomea. Pienet laitteet on pakattu kätevästi matkalaukkuun. ”Kuka tahansa voi lainata laukkua postikuluja vastaan. Sen avulla voidaan tutustua ja tutustuttaa ikäihmisiä erilaisiin laitteisiin, jotka voivat tehdä heidän arjestaan turvallisemman ja helpomman”, kertoo erityisasiantuntija Kaisa Huuhtanen Ikäteknologiakeskuksesta. Konstikoppa toimintamuotona on ollut käytössä jo kymmenen vuotta. Sisällössä on neljä kategoriaa: valaistus, kodin turvallisuus, kommunikaatio ja paikantaminen sekä muistin tueksi. Huuhtasen mukaan viidentenä kategoriana voisi olla virkistys, jol18 LÄHELLÄ 2/2025 OMAISHOITAJAT.FI
loin esimerkiksi padille voisi ladata aiheeseen liittyviä sivustoja, kuten ikäihmisille sopivia pelejä tai Lämpiön. Lampio.fi:n videoyhteyden kautta löytää muun muassa teatteriesityksiä, yhteislaulua ja liikuntavinkkejä. Teknologia ajoissa käyttöön Ikäteknologia-termin voi pyöräyttää ympäri: teknologia kaiken ikää kertoo siitä, ettei teknologia katso ikää. Joka tapauksessa kotona käytettävät teknologiset ratkaisut ja laitteet parantavat niin omaishoidettavan turvallisuutta kuin omaishoitajan jaksamista. ”Teknologia on vain väline, ei määrittävä tekijä vaan palvelu, jota teknologian avulla tuotetaan”, määrittelee Huuhtanen, joka tietää omakohtaisestikin, mistä puhuu. Hän on itsekin omaishoitaja. Esimerkiksi älykelloon saa paikantimen, jos pelkona on läheisen poistuminen huomaamatta kotoa. Huuhtanen korostaa, että olipa kyse millaisesta laitteesta hyvänsä, sen käyttöä kannattaa opetella ennen tarvetta. Hän vinkkaa, että älykello sopii lahjaksi vaikkapa eläkkeelle lähtijälle. – Jos henkilö ei ole pitänyt rannekelloa, hän ei ehkä totu älykelloonkaan. Paikannusratkaisuja on muitakin, joita voi kiinnittää rollaattorin kahvaan tai lempitakin taskuun. Hälytyksiä tarpeeseen Kotiin asennettavia turvaratkaisuja ovat ovi-, ikkuna- tai vuodehälyttimet. Omaishoitajan nukkumista helpottaa, Digivalmiudet vaihtelevat VALLIn erityisasiantuntija Kaisa Huuhtanen kritisoi ikäihmisten niputtamista yhdeksi ja samaksi ryhmäksi. On eri asia puhua juuri eläkkeelle jääneistä kuin 95-vuotiaista. ”Siinähän voi olla kaksi sukupolvea välissä. 65-vuotiaat ovat usein jo tottuneita netin käyttäjiä. Mutta sitten meillä on 300 000 ihmistä, joilla ei ole verkkopankkitunnuksia eli digitaalinen identiteetti puuttuu.” VALLIn selvityksen mukaan liki 90 prosentilla yli 65-vuotiaista vastaajista on käytössään internetyhteys ja tarvitsemansa tietotekniset laitteet. jos hän herää vasta hälytykseen eikä joudu koko yötä kuulostelemaan, liikkuuko hoidettava omatoimisesti öiseen aikaan. ”Jos herää vain hälytykseen, joka tulee vuoteesta tai makuuhuoneen tai vessan ovesta, uskaltaa nukkua kunnolla. Rautakaupoista saatavissa älykotiratkaisuissa hälytyksen voi saada myös omaan puhelimeen, jolloin koko talo ei herää kovaan ääneen.” Etäomaishoidossa taloteknologia auttaa: esimerkiksi vesimittarin lukemaa voi seurata etänä, jolloin havaitsee, onko vettä kulunut lainkaan vai liiaksi jopa vesivahinkoon asti. On myös mahdollista pistää kamera kuvaamaan vesimittarilukemaa. ”Erilaiset sensorit ovat avuksi. Petauspatjan alle asennettava vuodevahti kertoo, onko sängyssä joku. Se myös hälyttää poikkeamista.” Huomiota paloturvallisuuteen ja valaistukseen Akkukäyttöiset palovaroittimet ovat yleistyneet, ne kestävät koko laitteen eliniän eli kymmenisen vuotta ilman pariston vaihtoa. Uuden lain mukaan varoittimet ovat taloyhtiöiden vastuulla, mutta akku- tai verkkovirtavaroitin kannattaa hankkia myös omakotitaloon. Myös liesivahti tuo paloturvallisuutta: se hälyttää liian korkeasta lämpötilasta ja katkaisee sähkön kokonaan tietyn ajan kuluttua. Etäohjattavat pistorasiat sopivat sähkölaitteiden käynnistämiseen, poiskytkemiseen ja ajastamiseen. Lisäksi pistorasiaan asetettavilla ajastimilla voidaan kytkeä erillisvaloja päälle ja pois. Tärkeää on, että valaistus on riittävä – valojakin voi säädellä vuorokausirytmin mukaan. Yöllä hämärävalaistus auttaa, jotta esimerkiksi vessaan ei mennä pimeässä. ”Vuorokausikalenteri on myös kätevä, siinä voi olla analoginen tai digitaalinen kello. Kalenteriin saa myös hälytykset ja tekstin, miksi kalenteri hälyttää”, kertoo Huuhtanen. Robotti tuo ruoan kotiin Suomessa ei eletä vielä täyttä robottiaikaa. Toki lääkkeen otosta muistuttavia robotteja on ollut jo pitkään. Huuhtasen mukaan robotit voivat soveltua seuranpitoon, jos ne juttelevat tai vaikka pelauttavat käyttäjäänsä. – Toisaalta robottikoira ei ole moksiskaan, jos sitä ei muista ruokkia tai ulkoiluttaa. Rahalla sellaisen saa kotiinsakin. Vuorovaikutteinen hyljerobotti on ollut suosittu muistisairaiden, lasten ja autistien keskuudessa: se aktivoi, antaa hoivaa ja sitä on mahdollisuus hoivata. Sen sijaan logistiikkarobotit ovat jo tulleet jäädäkseen. Ne helpottavat digitaitoisen omaishoitajankin elämää, kun ruokaa voi tilata verkkokaupasta suoraan kotiin. Huuhtanen suosittelee ruokarobotteja arjen avuksi. ● Kaisa Huuhtanen 19 #OMAISHOITO LÄHELLÄ 2/2025
asumisen ratkaisut ”Suuri taakka on pudonnut sydämeltäni” Omaishoitajana ryhmäkodissa puolison kanssa Teksti ja kuvat Terhi Hyvärinen Espoolaiset Inger ja Tauno Moilanen tekivät viime elokuussa suuren elämänmuutoksen muuttaessaan ryhmäkoti Puistokartanoon. Inger on kahdeksan vuotta miestään nuorempi, hyvässä kunnossa ja toimii Taunon omaishoitajana. Taunolla diagnosoitiin Alzheimerin tauti kuusi vuotta sitten, ja omakotitalossa asuminen alkoi käydä raskaaksi. Nyt molemmat ovat tyytyväisiä muutokseen. ” Mikäpä tässä on ollessa, kun meillä on oma saunavuorokin”, myhäilee 86-vuotias Tauno kahvipöydän ääressä. Kauniissa ja valoisassa kodissa on 57,5 neliötä ja lasitettu parveke, josta on näkymä urheilupuistoon. Tauno istuu mielellään nojatuolissa katsomassa puiden latvoissa keikkuvia lintuja. Asunto on kuin mikä tahansa kerrostalokaksio. ”Täällä on sama oman kodin rauha kuin omakotitalossa, mutta täällä on meille turvallisempaa”, kertoo 78-vuotias Inger. Molemmilla on turvaranneke, Ingerillä sydänvaivojensa takia. Hädän tullen alakerran hoitajat ovat napin painalluksen päässä. ”Nyt kun olemme muuttaneet ja asettuneet tänne, suuri taakka on pudonnut sydämeltäni.” Avioliiton ensimmäinen muutto Ingerin ja Taunon kihlajaisista tuli viime vuonna 60 vuotta, ja ensi vuonna juhlitaan timanttihäitä. Pariskunta asui tähän saakka Taunon 1960-luvulla rakentamassa omakotitalossa Ingerin vanhempien lahjoittamalla tontilla. Inger olisi ollut valmis muuttamaan jo viisi Inger ja Tauno Moilasen avara kaksio ryhmäkodissa ei poikkea tavallisesta kerrostalokodista. 20 LÄHELLÄ 2/2025 OMAISHOITAJAT.FI
vuotta aiemmin, mutta omin käsin tehdystä talosta luopuminen vaati Taunolta sulattelua. ”Sain uusittua katon ja vaihdettua lämmitysjärjestelmän, mutta sitten loppuivat säästöt ja resurssit”, kertaa Inger. ”Täällä voin soittaa huollon paikalle, jos parvekkeen ovi ei mene lukkoon, ja se on minuuteissa hoidettu. Uuden hellan sain kahdessa päivässä paikalleen asennettuna, kun entinen alkoi kuumeta oudosti. Nyt ei ole huolta mistään. Kaikki kuuluu vuokraan.” Ohjelmaa joka päivälle Valtion ARA-tuella rakennetussa Puistokartanossa kaksion vuokra on pääkaupunkiseudulla kohtuullinen; 1 300 euroa kuukaudessa. Ryhmäkodissa on avarat yhteiset tilat, pesutupa ja ruokala sekä säännöllistä ohjelmaan, johon voi osallistua halunsa ja voimiensa mukaan. Kuntosalia voi käyttää milloin tahansa. ”Yhdessä Taunon kanssa olemme olleet talon konserteissa. Minä käyn kuntosalilla viikoittain ja Svenska klubbenissa joka toinen viikko. Tuolijumppaa on perjantaisin. Seurakunnan kerho on joka keskiviikko. Alakerrassa voi käydä vapaasti lukemassa Helsingin Sanomat ja Hufvudstadstbladetin”, Inger luettelee talon hyviä puolia. Ruokapalvelu on käytettävissä, mutta toistaiseksi Inger valmistaa ateriat itse. Hän hurauttaa ruokaostoksille autollaan, jolle on paikka palvelutalon pysäköintihallissa. Inger käyttää kaikki omaishoidon tuen sopimuksen mukaiset lakisääteiset vapaapäivänsä. Silloin Tauno on talon päivätoiminnassa tai lyhytaikaisessa ympärivuorokautisessa jaksohoiJos on liukasta tai huono keli, Inger ja Tauno tekevät kävelylenkkinsä turvallisesti palvelukodin käytävillä. Vapaapäiviä ei kannata jättää tulevaan aikaan Espoon Puistohelmessä on lyhytaikaisen ympärivuorokautisena palveluasumisen yksikkö, jossa omaishoidettava voi asua omaishoitajansa vapaapäivien ajan. Tiimivastaava Tarja Jurmu kehottaa omaishoitajia käyttämään lakisääteistä oikeuttaan. ”Kannustan vahvasti omaishoitajia käyttämään vapaapäivänsä alusta saakka. Se on sekä omaishoitajan että hänen hoidettavansa etu. Mitä aiemmin aloitetaan, sen paremmin omaishoidettava yleensä sopeutuu. Myöhemmin kun hoidettava on huonossa kunnossa, henkinen stressi voi olla suurta oudossa paikassa.” Jurmun mielestä intervallihoito kannattaa aloittaa heti, kun alkaa olla selvää, että läheisellä on muistisairaus. Silloin käynneistä syntyy hyvä rutiini. Lyhytaikaisen hoivan tiimivastaava Tarja Jurmu ja omaishoitaja Inger Moilanen ovat yhtä mieltä siitä, että omaishoitajan kannattaa pitää vapaansa. vassa. Samassa korttelissa olevaan hoivayksikkö Puistohelmeen pääse kotoa kätevästi sisäkautta. Palvelusta veloitetaan tuntien mukaan. ”Kaikkein parasta on turvallisuus” Inger sanoo, että osa tuttavista on ihmetellyt, miksi Inger on halunnut muuttaa niin sanotusti terveenä palvelukotiin. ”Olen sosiaalinen tyyppi. Aina löytyy joku, jonka kanssa jutella. Ei tarvitse mennä edes ulos, jos ei huvita.” Parin lapset ja lapsenlapset ovat maailmalla, ja Ingerille olisi kauhistus istua yksinään neljän seinän sisällä. Nyt hän saa asua rauhallisin mielin yhdessä miehensä kanssa. ”Tai jos minä satun kupsahtamaan ensin, niin tiedän, että Tauno on turvassa ja hän saa apua kaikissa oloissa. Täällä ei jää yksin, mutta meillä on oma ovi, jonka voimme laittaa kiinni.” Inger suosittelee muitakin harkitsemaan palvelukotia, mutta ajoissa: ”Jos muuton jättää liian myöhäiseksi, hoidettavan asettuminen uuteen tilanteeseen on vaikeaa. Se vie hänen henkisestä kapasiteetistaan turhan paljon, ja sopeutuminen voi lisätä sairauden tuntua huomattavasti.” ● 21 #OMAISHOITO LÄHELLÄ 2/2025
asumisen ratkaisut Läheishoivaajan portti Teksti ja kuvat Liisa Riekkinen Kotini ikkunasta näkyy lapsuudenkotini. Omakotitalo, jossa asuvat yli 80 vuotta elämää nähneet äitini ja isäni. Äitini on muistisairaan ja apuvälineiden turvin liikkuvan isäni omaishoitaja. Lähes kymmenen vuotta sitten perheemme rakensi kodin vanhempieni kodin naapuriin. Tämän symbioosin ajatuksena oli kirkkaasti se, että voimme olla toisillemme tukena. Oli aikoja, jolloin isovanhemmat auttoivat ruuhkavuosissa elävää lapsiperhettä. Nyt on toisin. On meidän vuoromme auttaa! Avuntarpeen voi huomata jo ikkunasta Vanhempani tarvitsevat apuja monenlaisissa arjen askareissa. Siivousta, halkojen hakkaamista, kaupassa ja apteekissa käyntiä - onhan näitä. Valvottavia ja avustettavia asioita riittää. Näin työikäisenä läheisenä on helppoa seurata ja valvoa ikääntyneiden avuntarpeita omasta kodista ja olla apuna. Avuntarve muuttuu nopeastikin, muokkaamme arkea aina sen mukaisesti. Moni kommentoi asumisratkaisujamme, että olettepa oivaltaneet. Toki nykyajan tekniikkaakin tarvitaan arjen tueksi. Itsemaksetulla turvarannekkeella mummo voi hälyttää hoitoapua. Hälytykset aktivoituvat minulle tai miehelleni. Auttajaa ei tarvitse kauan odotella. Iäkkään omaishoitajan on turvallista ja mielekästä olla hoivavastuussa, kun apua on saatavilla. Pyykit liehuvat yhteisillä naruilla Asumme yhteistä kommuunia, vaikkakin omissa kodeissamme. Ainoa, mikä meidät toisistamme erottaa, on tonttiemme välillä olevaa 22 LÄHELLÄ 2/2025 OMAISHOITAJAT.FI
Pappa elää uudelleen omia kouluaikojaan, kun tyttärentytär käy läpi läksyjään. raja-aita. Aidassa olevaa porttia ei koskaan laiteta kiinni – ja hyvästä syystä. Kutsun sitä läheishoivaajien portiksi. Juhlapyhinä ruokapöydässämme on aina kaksi paikkaa isovanhemmille. Kesäisin kokoonnumme vanhusten kanssa lapsuudenkotini pihalle, paistamme lettuja ja juomme kahvia. Pyykit kuivuvat yhteisillä pyykkinaruilla. Talvisin kolattavaa riittää, ainakin näillä Pohjois-Suomen korkeuksilla. Onneksi portti on avoinna, siitä on helppo hurauttaa kolalla kaksi pihaa. ”Meneepähän kuntoilusta”, mieheni muotoilee. Kesäisin ruohonleikkuri hurisee tonttimme kohdalla tovin, ensin toinen piha ja sitten toinen. Pitäisikö automatisoida? Ehkä joku päivä. Nuoret oppivat tarjoamaan apuaan pyytämättä ”Sulassa sovussa eletään” tuumaa isäni. Hän yleensä vielä jatkaa: ”Meillä on sitten mukavat naapurit, koskaan ei tarvitse riidellä”. Allekirjoitan saman. Isovanhempien ja lastenlapsien suhde on aukoton. Nuoret oppivat jo lapsena arvostamaan ikäihmisiä. Osataan tarjota apua, pyytämättä. Koulun taksvärkkipäivänä ohjaan kysymään vanhuksilta, olisiko avun tarvetta. Samalla kyydillä kauppaan tai vaikkapa sukulaisille kylään on tästä yhtälöstä helppoa hurauttaa. Vanhukset saavat nauttia vanhuudenpäivistä ja seurata nuorten elämää, vuodenajasta riippumatta. Perheemme nuoret tietävät vastuumme ja roolimme tässä kommuunissa. ”Mummo lähtee nyt kauppaan, kuka on papan seurana?” Nuori nappaa läksykirjat pöydältään ja huikkaa: ”Minä! Menen tekemään papan kanssa läksyjä.” Nuoren into on kova. Mummolassa on aina mukava olla. Pappa istuu tyytyväisenä nuoren vierellä ja elää omia kouluaikojaan uudelleen. Yksin ei tarvitse olla, eikä pelätä. Tällä kertaa vieressä on nuori, joka etsii lintujen tunnistamistehtävään vastauksia yhdessä pappansa kanssa. Välillä menevät lajit sekaisin, voi sitä naurua! Oma toiveeni on, että myös minun lapseni jakaisivat meidän vanhuuttamme kanssamme. ● 23 #OMAISHOITO LÄHELLÄ 2/2025
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==