omaishoitoyhteisö toimii Synkkä kehityskulku vanhustenhoidossa Teksti Sari-Minna Tervonen | Kuva Petteri Kivimäki Professori Teppo Krögerin mukaan ikääntyneiden palvelujen iso kuva on varsin synkkä, ja hyvinvointialueiden vaikea taloustilanne synkistää kehitysnäkymää entisestään. Ikääntyneiden ympärivuorokautisen palveluasumisen kattavuus on vähentynyt kolmanneksen ja kotihoidon viidenneksen kymmenen vuoden aikana. Myös ikääntyneiden omaishoidon kattavuus on heikentynyt viime vuosina. Käytännössä ympärivuorokautinen hoito on muuttunut lähes kokonaan dementiahoidoksi, samalla kun kynnys päästä hoivakotiin on entistä korkeampi. Suomessa on syntynyt useiden kuukausien jonot pitkäaikaishoitoon. Kotihoito on pikaisia käyntejä Kotihoito korvaa puuttuvaa pitkäaikaishoitoa ja on rajautunut perus- ja sairaanhoitoon, pikaisiksi käynneiksi. Kotihoito ei enää vastaa asiakkaan muihin tarpeisiin, kuten sosiaalisiin ja vuorovaikutuksen tarpeisiin. Valoa on tunnelin päässä aikanaan. Väestötilastojen mukaan 65–75-vuotiaiden määrä on jo kääntynyt laskuun. Ennusteiden mukaan tämän vuosikymmenen lopulla myös 75–84-vuotiaiden määrä on kääntymässä laskuun. Hyvin ikääntyneiden eli 85 vuotta täyttäneiden määrä näyttää kasvavan vielä yli 20 vuotta. Tarvitaan miljardi euroa lisää Vaikka ikääntyneiden terveet elinvuodet ovat lisääntyneet, viittaavat jotkut tutkimukset siihen, että ei-terveitä elinvuosia on yhä sama määrä kuin aiemmin. Palvelutarpeet siis kasvavat. Kröger kertoi avoimesti mahdollisista vakavista seurauksista, jos palveluihin ei resursoida nykyistä enemmän. Esimerkiksi ikärakenteeltaan vielä ”vanhemmassa” Japanissa on syntynyt jo käsite omaishoitajien tekemistä hoidettavien murhista. Syinä ovat liian raskas omaisen hoivataakka, näköalaton tulevaisuus ja ennen muuta täysin riittämätön apu, tuki ja palvelut sekä puuttuvat verkostot. Tällaista ilmiötä emme Suomeen halua, mutta Suomessa vanhuspalveluissa on rutkasti rahoitusvajetta. Suomi käyttää vanhuspalveluihin noin miljardi euroa vähemmän kuin muut Pohjoismaat. Omaishoidon epäselvä asema Omaishoitoyhteisössä tiedämme, että palveluvajeet kaatuvat omaisille ja odotukset läheis- ja omaishoitoon ovat kasvussa. Kröger totesi kuitenkin, että omaisten asema on palvelujärjestelmässämme epäselvä. He eivät saa tietoa, eivätkä pääse mukaan läheisen hoitoa koskevaan päätöksentekoon. Omaishoidon tuen kokonaisuutta halutaan yhdenmukaistaa, mutta Kela-maksatukseen ei ole siirrytty. Lisäksi hyvinvointialueilla yhtenäistäminen näyttää heikentäneen omaishoidon tuen saatavuutta ja sisältöjä. Päivätoimintaakin on vähennetty tai muutettu digitaaliseksi, mikä on Krögerin mielestä kuin vitsi. Katsoa pitäisi sitäkin, että omaishoitoreservissä katseet kohdistuvat keski-ikäisiin, mikä aiheuttaisi työntekijöiden poistumaa työmarkkinoilta. Professori Teppo Kröger luennoi Omaishoitajaliiton Tammipäivillä, jonne osallistui runsaat 50 jäsenyhdistysten työntekijää. ● Yhteiskuntapolitiikan professori Teppo Kröger puhui Omaishoitajaliiton Tammipäivillä. Suomi käyttää vanhuspalveluihin noin miljardi euroa vähemmän kuin muut Pohjoismaat. 34 LÄHELLÄ 1/2025 OMAISHOITAJAT.FI
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0NTUwMw==