vapaata oli tarvitessaan saanut 4/5 vastaajasta. ”Käyn työssä. Onneksi työnantaja joustaa, että voin olla mukana esim. lääkärikäynneillä ja sairaalassa. Työni teen, mutta joskus työpäivä jatkuu yöhön.” Työssäkäyntiä vaikeutti se, ettei julkisen sektorin järjestämää tilapäishoitoa työpäivän ajaksi ollut aina saatavilla: ”En pysty käymään töissä, koska lasta ei voi jättää yksin eikä avustajaa saada.” Nykyistä kattavampaa työpäivän aikaista hoitoa toivottiin myös aikuisille. Esimerkiksi päivätoiminnan tarjoaminen nykyistä laajemmin voisi mahdollistaa työssäkäynnin: ”Omaishoito toimisi parhaiten ja ehkä todella pitkään, jos olisi tarjontaa kokopäivähoitopaikka, mikä mahdollistaisi minun työn tekemisen joka päivä täysipäiväisesti ja äidillä olisi virikkeellistä toimintaa joka päivä. Illat ja yöt hän voisi olla meidän kanssa. Tästä voisin maksaa enkä tarvitsisi omaishoidon tukea. Nykyvaihtoehdoista pysyvä hoitopaikka omaishoitovapaata varten ja päivätoiminta ovat ehdottomia, jotta tämä on mielekästä.” Vaikka työpäivän aikainen hoito läheiselle järjestyisi tavalla tai toisella, on työn ja omaishoidon yhteensovittaminen kuitenkin usein kuormittava kokonaisuus. ”Työssäkäynti ja sen päälle omaishoito on kuin tekisi kahta työpäivää” Suuri kuormitus oli osalle vastaajista ollut syy vähentää työssäkäyntiä tai jäädä kokonaan pois työelämästä. ”Olen vähentänyt työssä oloa, että jaksaisin kaiken hoitamisen ja arjen pyörityksen ja itsestäänkin pitäisi huolehtia” Pahimmillaan pitkäaikainen kuormitus voi johtaa omaishoitajan omiin terveysongelmiin. Kokonaiskuormitukseen on syytä kiinnittää huomiota sekä palvelujärjestelmässä että työelämässä. Myös omaishoitaja tarvitsee aikaa palautumiseen. Työikäinen omaishoitaja joutuu vaikeaan asemaan, jos työpäivän ajaksi ei pystytä järjestämään toimivaa tilapäishoitoa. Palveluiden avulla voitaisiin tukea omaishoitajia nykyistä paremmin. Työikäisen omaishoitajan työssäkäynnin tukeminen tulisikin tunnistaa palvelujärjestelmässä osaksi omaishoitajan tarvitsemaa tukea. Työikäisen omaishoitajan on liian usein tehtävä vaikeita valintoja oman terveytensä ja toimeentulonsa ja läheisen hyvinvoinnin välillä. ● Noin 60 % työvoimaan kuuluvista vastaajista on saanut lähipiiriltä tukea, jotta työn ja omaishoidon yhteensovittaminen onnistuu. Noin puolet on hyödyntänyt erilaisia työajan joustoja tai joustavia työjärjestelyjä. Omaishoitajaliitto kartoitti keväällä omaishoitajien kokemuksia palveluista, terveydestä ja toimeentulosta sekä työssäkäynnistä. Kyselyyn vastasi 1 017 työikäistä eli alle 65-vuotiasta omaishoitajaa. • Naisia oli 93 %. • Runsas kolmannes oli kokoaikatöissä ja viidennes osa-aikatöissä. 6 % toimi yrittäjinä, 8 % oli työttömänä ja 11 % eläkkeellä. Muulla tavoin työvoiman ulkopuolella oli 15 % vastaajista. • Runsas puolet (n=572) ilmoitti hoitavansa omaa lastaan, neljännes (n= 247) omaa tai puolisonsa vanhempaa ja 16 % (n= 165) puolisoaan. Kyselystä on julkaistu raportti Omaishoitajakysely 2024, joka löytyy Omaishoitajaliiton verkkosivuilta. 20 LÄHELLÄ 1/2025 OMAISHOITAJAT.FI
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0NTUwMw==