1/2025 OMAISHOITAJALIITON LEHTI Xxxxx xx xxxxxxxxxx xxxxxxxx Omaishoito näkyväksi Vaikuta vaaleissa Työ ja omaishoito Iloa ja ystävyyttä
5 Pääkirjoitus 7 Ajankohtaista 31 Kolumni 32 Ristikko 33 Juristin silmin ”Miksi kaikkein edullisimpaan hoitomuotoon ei riitä rahaa?”, kysyy Omaishoitajaliiton uusi puheenjohtaja Merja Kyllönen. Kannattaako omaishoidon tukea hakea? Miten työssäkäynti onnistuu kuormittavan omaishoidon rinnalla? Omaishoitajille tehty kysely paljastaa tehtyjä myönnytyksiä. 5 10 18 34 Omaishoitoyhteisö toimii 36 Aivojumppaa 40 Jäsenyhdistykset 43 Osoitemuistio VAKIOPALSTAT 1/2025 JULKAISIJA Omaishoitajaliitto ry Närståendevårdarnas förbund rf Hämeentie 105 A 18, 00550 Helsinki Puh. 020 7806 500 omaishoitajat.fi PÄÄTOIMITTAJA Sari-Minna Tervonen sari.tervonen@omaishoitajat.fi TOIMITUS Terhi Hyvärinen toimitussihteeri 020 7806 533 terhi.hyvarinen@omaishoitajat.fi TOIMITUSNEUVOSTO Kristiina Hellsten, puheenjohtaja, Terhi Hyvärinen, Johanna Nikonen, Aira Korhonen, Mailis Linnola, Suvi Mansukoski-Mustonen, Kaisa Parviainen ja Sari-Minna Tervonen TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Lähellä-lehti on jäsenetu Omaishoitajaliiton jäsenyhdistysten jäsenille. Mikäli haluat paperisen lehden kotiisi, sinun tulee liittyä jäseneksi. Myös kannattajajäsenet saavat lehden. Osoitteenmuutokset jasenasiat@omaishoitajat.fi, 020 7806 500. ULKOASU PunaMusta, Sisältö- ja suunnittelupalvelut PAINOPAIKKA PunaMusta Oy, Tampere KANNEN KUVA Libenter, valokuva Terhi Hyvärinen ILMOITUSMYYNTI Saarsalo Oy 044 752 0320, 044 768 6009 ILMOITUSAINEISTOT 23.4.2025 mennessä viestinta@omaishoitajat.fi Mediakortti: omaishoitajat.fi/lahella-lehti SEURAAVA LEHTI Ilmestyy 22.5.2025. Aikakausmedia ry:n jäsen, 34. vuosikerta ISSN 1235-8431 (painettu) ISSN 2242-380X (verkkojulkaisu) Lähellä-lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta. Työ ja omaishoito 18 Tasapainottelu työn ja hoivan välissä 21 Uusi tutkimustieto paljastaa haasteita 22 Vastuunkantajina työssä käyvät omaiset Iloa ja ystävyyttä 24 Yhdessä jaksamme 28 Eläinystävät ulkoiluttajina tuovat hyvän mielen 30 Omaishoitajien ryhmässä nauretaan ja itketään 3 #OMAISHOITO LÄHELLÄ 1/2025
Omaishoitaja Jaksamista arkeesi! Järjestämme Kelan kustantamia parikursseja, jotka on suunnattu omaishoitajalle ja hänen hoidettavalle läheiselleen. • Asiantuntevaa ohjausta, arvokasta vertaistukea ja keinoja oman hyvinvoinnin vahvistamiseen. • Rentouttavat hotelliympäristöt luonnon äärellä Espoossa, Hyvinkäällä ja Oulaisissa. Kursseillemme voit tulla kaikkialta Suomesta. • Hakemiseen et tarvitse lääkärin lähetettä. Lisätietoja: 010 525 8801 kuntoutus@coronaria.fi coronaria.fi Maksuton Kelan kuntoutus www.norlandiacare.fi Hoivakoti Norlandia Toppilansalmi Oulussa Arki Toppilansalmessa on elämää täynnä! Ammattitaitoiset hoitajat huolehtivat arjen sujuvuudesta ja yhteiset jumppahetket sekä musiikkituokiot tuovat iloa jokaiseen päivään. Asukkaiden huoneet ovat esteettömiä ja ne saa sisustaa mieleisekseen. Sijaitsemme meren läheisyydessä ja lähialueella on useita ulkoilureittejä. Tervetuloa tutustumaan viihtyisään Toppilansalmeen. www.norlandiacare.fi Haluatko tietää lisää meistä tai asukkaaksi pääsemisestä? Ota yhteyttä Puhelin 050 3634 864 tai toppilansalmi@norlandia.com Elämän taitekohdissa Avioehdot Pesänselvitykset Testamentit Jäämistösuunnittelu Perunkirjoitukset Edunvalvontavaltuutukset Perinnönjaot 050 357 7807 lakirytkonen.fi 4 LÄHELLÄ 1/2025 OMAISHOITAJAT.FI
Puheenjohtajan kynästä pääkirjoitus Merja Kyllönen puheenjohtaja europarlamentaarikko ALOITTAESSANI OMAISHOITAJALIITON uutena hallituksen puheenjohtajana mielessäni risteilee monenlaisia kysymyksiä: miksi omaishoitoon, siihen kaikkein edullisimpaan ja turvallisimpaan hoitomuotoon, ei riitä rahaa? Miten euroja käytettäisiin viisaammin ongelmien ennaltaehkäisyyn? Ovatko nuoremmat sukupolvet valmiita samanlaiseen lähimmäisenrakkauteen, johon hoivajärjestelmämme nyt luottaa? Kuka hoitaa tulevaisuudessa ja mitkä arvot meitä ohjaavat? YHTEISKUNNASSA on valitettava kaava: oli kyse ilmastokriisiin vastaamisesta, hoivahaasteesta tai mielenterveyden ongelmista, niin jälkihoitoon käytetään miljardeja, mutta kun ongelmia voisi ennaltaehkäistä, on rahapussi tyhjä. SAMA ILMIÖ palveluissa ja esimerkiksi omaishoidossa. Valtiontalouden kehysmenettely ei tue muutoksia kuin leikkausten muodossa. Se että rahaa käytettäisiin ennaltaehkäisemään ongelmia tai lisääntyvää hoidon tarvetta, ei ole valtiontalouden kannalta toimiva muutos, kun se ei näy saman tien laskukoneella. SE MITÄ EI OLE koskaan itse läheltä nähnyt tai kokenut, on myös se helpoin leikkauskohde. Juhlapuheissa jokainen poliitikko on aina hyvän hoidon puolella ja omaishoitajien tukena. Kuitenkin silloin, kun pitäisi tarttua härkää sarvista ja kääntää sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen painopistettä ennaltaehkäisevään toimintaan tai satsata omaishoitoon, juhlapuheet unohtuvat. Uusiin sopimuksiin ei ole rahaa, vaikka tiedämme hyvin, mikä omaishoitajien arvo on myös taloudellisesti. Jos jokaisen jollain tavalla omaishoitoon osallisen hanskat tipahtaisivat tänään, tarkoittaisi se tulevalle vuodelle miljardien lisämenoja sosiaali- ja terveyspalveluissa. KUN HUOLEHDIT rakkaistasi päivätyön ohessa, pitäisi työelämässä olla sellaisia joustoja ja hoidon tueksi palveluita, jotka mahdollistaisivat omaishoitajuuden ilman burnoutia ja fyysistä romahtamista. Omaishoitaja ei saa olla heittopussi. Omaishoitajuuden aito mahdollistaminen, hyvinvointi ja jaksaminen eivät edisty kauniilla sanoilla, vaan konkreettisilla teoilla. OMAISHOITAJIEN KESKINÄINEN vertaistuki on tärkeää. Tapahtumat, ryhmät ja yhteisöt, joissa omaishoitajat voivat jakaa kokemuksiaan ja tuntemuksiaan, keventävät rasitusta ja edistävät hyvinvointia. Taloudellinen tuki helpottaa edes vähän usein pienituloisten omaishoitajien taloudellista tilannetta. OMAISHOITAJIEN ROOLI palvelujärjestelmässä on merkittävä, sillä toimiessaan ensisijaisina hoitajina tuetaan sairaanhoidon ja sosiaalipalveluiden toimintaa. Tunnetaan hoidettavat parhaiten ja voidaan tarjota henkilökohtaista ja jatkuvaa hoitoa. ON AIKA SIIRTYÄ juhlapuheista tekoihin. Ennaltaehkäisevät panostukset eivät ole vain kustannus, vaan investointi tulevaisuuteen. Omaishoidon tukeminen ei ole vain inhimillisesti oikein, vaan myös kansantaloudellisesti välttämätöntä. ● 5 #OMAISHOITO LÄHELLÄ 1/2025
Meiltä saat säännölliset palvelut arkesi tueksi – ja sinua palvelevat työhönsä sitoutuneet hoitajat. Voit luottaa siihen, että pyrimme yhteistyössä järjestämään sinulle tai läheisellesi parhaan hoidon. Meiltä palvelut myös palvelusetelillä – ota yhteyttä, niin mietitään sinulle paras ratkaisu. Asiakaspalvelu Puhelin: 010 633 8585 Sähköposti: avustajapalvelut@9lives.fi 9lives.fi TUTUT JA TURVALLISET HOITAJAT 9LIVESILTA Kotihoito, henkilökohtainen apu ja omaishoitajan vapaa järjestyvät kaikki kätevästi 9Livesin kautta. sekä senioriasumista kotihoidon palveluilla. Villa Vuorannassa on myös viihtyisiä ja monikäyttöisiä tiloja varattavissa läheisten yksityiskäyttöön. Villa Vuoranta on osa suomalaista Päiväkumpu-perheyritystä. Lue lisää asumisratkaisuistamme osoitteesta villavuoranta.fi sointusenioripalvelut.fi Vapaa hetki omais- hoitajalle Omaishoidon palvelusetelillä voit ostaa apua arjen toimintoihin tai itsellesi levähdyshetken. Kysy lisää p. 044 700 1478 Palveluseteli on myös mahdollisuus osallistua virkistävään päivätoimintaan. Toimialueemme on Tampere ja sen lähikunnat. Tuomme jokaiseen päivään ilon hetkiä! Meille ikääntyneiden asiakkaidemme auttaminen on sydämenasia. Toimiva, esteetön koti, arkea helpottavat palvelut, välittämistä ja turvaa sekä yhdessä tekemistä ja seuraa muista. Tutustu hoivakoteihimme pääkaupunkiseudulla ja Oulussa. Meille voi tulla asukkaaksi oman hyvinvointialueen kautta, palvelusetelillä tai itse maksaen. Rinnekodit Oy on Diakonissalaitoksen omistama yhteiskunnallinen yritys. www.rinnekodit.fi omaishoitajat.fi Kassi on sataprosenttista polyesteria, ja sen mitat ovat 44 x 42 x 12 cm, olkahihnan pituus on noin 50 cm. Kassi on erittäin kestävä ja heijastavuus kassissa on erinomainen. Hinta: 10 euroa + toimituskulut. Tilaukset: toimisto@omaishoitajat.fi tai puhelimitse 020 7806 500. Tilaa omaishoitoyhteisön heijastava kassi suojaksi pimeydeltä 6 LÄHELLÄ 1/2025 OMAISHOITAJAT.FI
ajankohtaista Sanaton viestintä tukee vuorovaikutusta Tarvittaessa voit ohjata sairastuneen käden liikettä kevyesti käden alta. Kevyt kosketus ja katsekontakti auttavat muistisairasta henkilöä ohjaamaan huomiotaan sinuun. Muistisairauteen sairastuneen kommunikaatiota voidaan tukea monin eri tavoin, ja täysin puhumattomankin henkilön kanssa voidaan rakentaa hyvää ja lämminhenkistä vuorovaikutusta. Omaisen ei tarvitse pystyä ihmeisiin, sillä jo pienillä teoilla on suuri merkitys. Muistisairaudet vaikuttavat usein kommunikaatioon sairauden edetessä. Keskustelun rytmi hidastuu, sanat voivat kadota, keskittymiskyky heikentyä ja aloitteiden tekeminen vähentyä. Ajan myötä puheen ymmärtäminen saattaa muuttua hankalammaksi. Kommunikaation muutokset tuntuvat monesti raskailta sekä sairastuneesta itsestään että hänen lähipiiristään. Ota katsekontakti ja kosketa Sanaton viestintä on tärkeä osa hyvää vuorovaikutusta muistisairauteen sairastuneen kanssa. Sairastuneen luo saavuttaessa kannattaa aina ottaa katsekontakti ja kevyt kosketus vaikkapa olkapäähän. Tämä auttaa häntä suuntaamaan huomionsa sinuun. Yhdessä liikuttaessa kädestä pitäminen tai suunnan näyttäminen kevyesti olkapäistä kääntäen tukevat tilojen hahmottamista. Kenkiä laittaessa voit koskettaa sitä jalkaa, johon kenkä kuuluu. Ruokailun, hampaiden harjaamisen tai hiusten laittamisen tukena voit hyödyntää käden alta ohjaamista: ota kevyt kontakti käden alapuolelta ja ohjaa sairastuneen kättä samalla liikkeellä, jolla hän tekisi sen itse. Jos liike alkaa sujua, voit päästää irti. Pysy rauhallisena ja ole selkeä Selkeys ja rauhallisuus ovat kaiken vuorovaikutuksen avain. ”Kosketus on ainoa, mikä toimii. Vaikka kuinka karjuisi, että tee se ja se, niin ei se toimi. Siinä vain hermostuttaa itsensä ja toisen”, kuvailee hankkeeseen osallistunut omainen. Omatoimisuuden tukeminen on tärkeää, jotta jäljellä oleva toimintakyky säilyisi mahdollisimman pitkään. Etukäteen valmistautuminen auttaa välttämään kiirettä. Voit esimerkiksi järjestää läheisesi vaatekaapin siten, että siellä on vain vuodenaikaan sopivia vaatteita, ja asettaa seuraavan päivän vaatteet valmiiksi esille. Kodin selkeys helpottaa arjessa: kannattaa esimerkiksi harkita huomioteippauksia valokatkaisimiin tai yövaloja tukemaan WC:n löytämistä pimeällä. Tunnelma jää muistiin Vaikka toimintakyky ajan mittaan heikkenisi, kosketuksen, katsekontaktin, ilmeiden ja eleiden avulla voi ilmaista valtavan paljon. Yhteisissä hetkissä kannattaakin keskittyä läsnäoloon ilman erityisiä tavoitteita. Hyvä mieli ja tunne välittämisestä säilyvät pitkään, vaikka itse tapahtumat unohtuisivat. “Annan suukon päähän ja kosketan olkapäälle. Teen joka kerta saman, vaikka välissä olisi vain viisi minuuttia. Hän on kauhean iloinen”, eräs omainen kertoo. Muistiliiton Omin sanoin -hankkeen tavoitteena on tukea muistisairauteen sairastuneiden kommunikaatiota sekä vahvistaa sairastuneiden ja läheisten hyvinvointia. Vinkit on koottu yhdessä kokemustoimijoiden kanssa. Lisätietoja: muistiliitto.fi/omin-sanoin ● Kirjoittaja Anna Heino on Muistiliiton asiantuntija. Teksti Anna Heino | Kuvat Muistiliitto 7 #OMAISHOITO LÄHELLÄ 1/2025
ajankohtaista Omaishoito näkyväksi! Äänestämällä vaikutat omaishoitajien huomiseen Kevään 2025 alue- ja kuntavaalit ovat ensiarvoisen tärkeä paikka nostaa omaishoito keskusteluun ja varmistaa, että omaishoitajien tarpeet otetaan vakavasti. Omaishoitajaliitto kannustaa kaikkia omaishoidosta välittäviä osallistumaan vaaleihin ja tukemaan ehdokkaita, jotka ovat valmiita sitoutumaan omaishoitajien hyvinvoinnin edistämiseen. Omaishoito on palvelujärjestelmämme kulmakivi, mutta sen merkitys ja tarpeet jäävät liian vähälle huomiolle. Omaishoitajaliitto vaikuttaa alue- ja kuntavaaleissa sen eteen, että omaishoitajien ääni kuuluu ja heidän tarpeensa näkyvät palveluja koskevissa linjauksissa päätöksenteossa. Nostamme esiin konkreettisia tavoitteita, jotka parantavat omaishoitajien arkea ja vahvistavat omaishoidon asemaa hyvinvointialueilla. Omaishoito ansaitsee paikkansa palvelustrategiassa Omaishoito on tunnustettava keskeiseksi osaksi hoivapalveluiden kokonaisuutta. Omaishoitoon panostaminen on taloudellisesti järkevää: muut hoivavaihtoehdot ovat usein moninkertaisesti kalliimpia. Hyvinvointialueilla on lisättävä ja kehitettävä omaishoitoa strategisemmin nykytilanteen pohjalta. Omaishoitoon on asetettava määrällisiä ja sisällöllisiä tavoitteita, jotka vastaavat alueen läheis- ja omaishoitajien tarpeita. Vie lehdessä oleva kortti ehdokkaallesi ja viritä keskustelu omaishoidosta! Joko sinun ehdokkaasi on nimikkoehdokkaana? Jos intoa riittää, askartele kortista naamari, jota voit käyttää tehokeinona huomion saamiseksi. Leikkaa kortti naamion muotoon ja myös silmänreiät näkyviin! Miksi et kokoaisi porukkaa naamarivaikuttamiseen: omaishoito näkyväksi. Vaalisivuilla mallinaamioita ja naamaripohjia: omaishoitajat.fi/vaikuttaminen Ennakko- äänestys 2.–8.4. Vaalipäivä sunnuntai 13.4. Äänestäminen kotona Jos äänestäminen aiheuttaa kohtuuttomia vaikeuksia, henkilö voi äänestää ennakkoon kotonaan. Samassa taloudessa asuva omaishoitaja voi äänestää yhtä aikaa. Ilmoitus halukkuudesta on tehtävä oman kunnan keskusvaalilautakunnalle kirjallisesti tai puhelimitse viimeistään tiistaina 1.4.2025 klo 16. Yhteystiedot löytyvät äänioikeusilmoituksesta tai Suomi.fi-palvelusta. Hyvinvoivat omaishoitajat jaksavat Omaishoitajat tarvitsevat konkreettista tukea jaksamiseensa. Omaishoitajien neuvonnan, valmennuksen ja hyvinvointitarkastusten sekä vapaapäivien toteutukseen on tarjottava joustavia ratkaisuja, jotka vastaavat heidän yksilöllisiin tarpeisiinsa. Hyvinvointialueilla tarvitaan selkeät linjaukset ja resurssit neuvontapalveluiden, valmennusten ja hyvinvointitarkastusten sekä vapaiden järjestämiseksi. Yhdessä enemmän – yhdistysten rooli keskiössä Omaishoitajayhdistykset edistävät omaishoitajien hyvinvointia ja täydentävät julkisia palveluita. Yhdistyksissä saa vertaistukea. Hyvinvointialueiden tulee myöntää omaishoitajayhdistyksille avustuksia ja antaa käyttöön tiloja sekä ottaa niitä mukaan omaishoidon kehittämistyöhön. Yhdessä voimme tehdä omaishoidosta näkyvää ja turvata sen tulevaisuuden! ● 8 LÄHELLÄ 1/2025 OMAISHOITAJAT.FI
ajankohtaista Omaishoidon nimikkoehdokkaat Määräpäivään mennessä ilmoittautuneet aluevaaliehdokkaat, jotka ovat sitoutuneet valituksi tullessaan edistämään omaishoitajien hyvinvointia. ETELÄ-KARJALA Saramies Jouko, Pro Savitaipale ry, sitoutumattomien ryhmä ETELÄ-SAVO Grommi-Hukkanen Heidi, KoK. Jäntti Leskinen Pirjo, Kesk. Kosonen Mikko, KoK. Orava Marita, KoK. Pirttiaho Susanna, Kesk. Salminen Lotta, Kesk. KANTA-HÄME Heinonen Mia, SDP KESKI-POHJANMAA Haukilahti Hannu, Kesk. LAPPI Paasivirta Katja, SDP LÄNSI-UUSIMAA Haapala Tiina, KD Hiila Eeva, SDP Paakkunainen Lotta, Kesk. PIRKANMAA Ahola Sari, KD Dündar-Järvinen Aila, KoK. Jussila Mauri, KoK. Kaivanto Tuija, KoK. Kuismanen Riitta, KD Kymäläinen Sami, PS Nousiainen Pekka, KD Nurmela Piia, KD Peltonen Johanna, KoK. Pursiainen-Hautala Sirpa, KD Salakari Riikka, KoK. Tolvanen Taru, SDP Uotila-Välimäki Soili, KoK. Viitala Anu, KoK. Virkamäki Markku, SDP Wesin Lisa, PS PÄIJÄT-HÄME Iäs Paula, Kesk. Lampi Pentti, KoK. Lonka Riitta, Kesk. Louekoski-Huttunen Toini, SDP Mattila Yrjö, SDP SATAKUNTA Alenius Sinikka, SDP Kiljunen Kati, Kesk. VARSINAIS-SUOMI Alho Niina, SDP Helsingin kaupunginvaltuusto hoitaa samoja tehtäviä kuin aluevaltuustot, joten helsinkiläiset äänestävät kuntavaaleissa. Määräaikaan mennessä kaikilta hyvinvointialueilta ei tullut omaishoidon nimikkoehdokkaita. Katso päivitetty lista osoitteessa: omaishoitajat.fi/ vaikuttaminen Omaishoito näkyväksi KUVA: LIBENTER 9 #OMAISHOITO LÄHELLÄ 1/2025
ajankohtaista Teksti Terhi Hyvärinen | Kuvat Liis Tamra Olisiko omaishoidon sopimus oikea ratkaisu? Jos läheisen arkinen avustaminen on muuttunut päivittäiseksi hoivaamiseksi, on aika miettiä omaishoitosopimuksen tekoa. Mutta pitäisikö minun? Kannattaisiko? Olisiko minusta siihen? Saisinko sopimusta edes? Omaishoitajan mahdollisuus saada tukea läheisensä hoitoon vaihtelee edelleen sen mukaan, millä hyvinvointialueella hän asuu. Joka tapauksessa sopimuksen tehneelle omaishoitajalle kuuluu hoitopalkkio, joka on vähintään 472,15 euroa kuukaudessa vuonna 2025. Palkkion lisäksi omaishoitajan on lain mukaan saatava vapaapäiviä ja tarvittaessa muun muassa hyvinvointi- ja terveystarkastuksia, valmennusta ja koulutusta. Lisäksi omaishoitoa voidaan tukea antamalla hoitoa tarvitsevalle esimerkiksi apuvälineitä, hoitotarvikkeita ja kuljetuspalveluita. Miksi tukea ei haeta? Valtaosa omaishoitajista ei hae omaishoitoon yhteiskunnan tukea, eikä edes tiedä, että voisi sitä saada. Osa kokee rakkaan läheisen hoitamisen olevan kunniakysymys, josta on vain suoriuduttava. ”Hoitihan äitikin minua pienenä.” tai ”Lupasin olla 10 LÄHELLÄ 1/2025 OMAISHOITAJAT.FI
puolisoni rinnalla myötä- ja vastoinkäymisissä”, ovat tyypillisiä vastauksia, kun omaishoitajalta kysytään, miksi hän ei ole hakenut omaishoidon tukea. Joskus omaishoidettava väittää, että hän ei tarvitse apua lähipiirinsä ulkopuolelta, ja kieltää ehdottomasti muiden sotkeutumisen asioihinsa. Toiset eivät viitsi edes ryhtyä työlääseen hakuun, koska omaishoidon kriteerit ovat monin paikoin kiristyneet entisestään. Varsinkin nykyisten säästöjen aikana omaishoitajaa voi myös mietityttää, jääkö läheisen hoito sopimuksen solmimisen jälkeen liiaksi omalle kontolle. Omaishoidosta voi kieltäytyä Viime kädessä hoitovastuu on aina hyvinvointialueella. Omaishoidon virallistaminen sopimuksella saattaa silti kannattaa jo siksikin, että sopimusomaishoitajalla on tunnustettu asema ja tietyt edut läheisensä auttajana. Se ei ole kuitenkaan automaattisesti paras ratkaisu, ja omaishoitajuudesta on oikeus myös kieltäytyä. Käy vielä kaikki vaihtoehdot läpi ja mieti, kuinka paljon voit ja jaksat ottaa vastuuta läheisesi hoidosta. Alueesi muista vaihtoehdoista saat parhaiten tietoa oman hyvinvointialueesi omaishoidon yhteyshenkilöltä. Omaishoidon tuen periaatteet Hyvinvointialueilla on oikeus määritellä itsenäisesti omaishoidon tuen saamisen kriteerit ja hoitopalkkion suuruus määrärahojensa mukaan, vaikka laissa on määritelty vähimmäismäärä. Hyvinvointialue voi maksaa myös korkeampia palkkioita ja päättää, montako palkkioluokkaa alueella on. Hoitopalkkiot määritellään hoidon sitovuuden ja vaativuuden mukaan. Raskaan siirtymävaiheen aikana maksettava hoitopalkkio on lain mukaan vähintään 944,31 euroa kuukaudessa vuonna 2025. Siirtymävaiheella tarkoitetaan esimerkiksi saattohoitoa tai potilaan kotiutumista laitoshoidon jälkeen. Perheen tulot ja varallisuus eivät vaikuta palkkioon. Palkkio on verotettavaa tuloa ja siitä kertyy eläkettä. Omaishoitajalla on hyvinvointialueen ottama tapaturmavakuutus. Palveluilla turvataan omaishoitajan hyvinvointia Omaishoitosopimuksen liitteeksi laaditaan hoito- ja palvelusuunnitelma. Kannattaa miettiä etukäteen, mitä arkea helpottavia asioita siihen tulisi kirjata. Pyydä suunnitelmaa myös sen varalle, miten hoidettavan läheisesi hoito järjestetään sinun ollessasi estynyt, esimerkiksi sairaana tai ansiotyössä. Virallisena omaishoitajana voit saada vähintään kaksi vuorokautta vapaata kuukaudessa. Jos hoito on ympärivuorokautisesti sitovaa, voit saada vähintään kolme vapaapäivää kuukaudessa. Voinko saada omaishoidon tukea? Arvioi oma tilanteesi Omaishoitajaliiton sivuilla: omaishoitajat.fi/olenko-omaishoitaja Eri alueilla on erilaiset omaishoidon tuen hakemukset ja ohjeet. Omaishoitajaliiton verkkosivuille on koottu kaikkien hyvinvointialueiden yhteystiedot ja alueelliset ohjeet. Löydät ne osoitteesta: Omaishoidon tuen toimintaohjeet hyvinvointialueittain - Omaishoitajat ry Omaishoitajat.fi/tuet-ja-palvelut Valmistaudu hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon huolella • Millaisia avuntarpeita teillä on? Kirjatkaa palvelu- ja tukitarpeet tärkeysjärjestyksessä. • Millaisia toiveita teillä on niiden toteuttamiseksi? • Saatteko jo palvelua tai tukea? Oletteko niihin tyytyväisiä? • Mistä tarvitsette tietoa? Mihin tarvitset koulutusta tai ohjausta? • Miten hoidettavan läheisen hoito järjestetään omaishoitajan ollessa estynyt? • Haluatteko tukihenkilön mukaan neuvottelemaan hoito- ja palvelusuunnitelmasta? • Onko jotain erityistä, mitä haluaisitte selvittää ennen suunnitelman tekoa? > 11 #OMAISHOITO LÄHELLÄ 1/2025
Listaa lisäksi hoidettavallesi tarpeelliset palvelut, kuten turvapalvelut, peseytymisapu tai kotisairaanhoito. Suunnitelman tehtävänä on varmistaa sujuva arki. Suunnitelma ei kuitenkaan ole viranomaisen päätös. Useimpia palveluista pitää hakea vielä erikseen. Miten käytännössä haen omaishoidon tukea? Omaishoitaja hakee omaishoidon tukea hoidettavansa hyvinvointialueelta, Helsingissä kaupungin sosiaali- ja terveystoimelta. Verkossa yhteystiedot löytyvät hakusanoilla: omaishoito + hyvinvointialue (kotikunta). Hyvinvointialueen omaishoidon yhteyshenkilöt auttavat selvittämään paikallisia palveluita. Voit lähettää hakemuksen sähköisesti tai postitse. Ole hakemuksen teossa perusteellinen. Kirjaa hakemukseen mahdollisimman tarkasti ne asiat, joissa hoidettavasi tarvitsee apuasi tai tukeasi. Laita liitteeksi lääkärinlausunto hoidettavasi sairaudesta tai vammasta. Joskus tarvitaan lausunto myös omaishoitajan terveydestä. Päätös omaishoidon tuesta Hyvinvointialueen on päätettävä omaishoidon tuesta viipymättä. Hyvinvointialueen työntekijä sopii kanssanne käynnin apua tarvitsevan kotiin. Kotikäynnillä arvioidaan palvelujen tarve, omaishoidon tuen saamisen edellytykset ja mietitään eri vaihtoehtoja vastata avun tarpeeseen. Tarvittaessa kannattaa keskustella asiasta lisäksi kahden kesken viranomaisen kanssa ilman hoidettavaa läheistä. Päätös omaishoidon tuesta tulee aina saada kirjallisena. Jos päätös on myönteinen, tehdään hoito- ja palvelusuunnitelma sekä omaishoitosopimus. Jos kielteisen päätöksen perustelut eivät mielestäsi ole pätevät, voit täydentää hakemusOmaishoidon tuen hoitopalkkio 2025 Alin vähintään 472,15 €/kk Ylin vähintään 944,31 €/kk 12 LÄHELLÄ 1/2025 OMAISHOITAJAT.FI
Omaishoitajan vapaapäivien järjestäminen Kuka hoitaa läheistäsi vapaidesi ajan? Omaishoitajan vapaat voidaan järjestää monella tavalla. Saat tietoa vaihtoehdoista hyvinvointialueesi omaishoidon työntekijältä sekä paikallisesta omaishoitajayhdistyksestä (yhteystiedot lehden lopussa). Esimerkkejä vapaan toteuttamistavoista: • Sijaishoitaja Usein sijaisomaishoitaja on perheelle entuudestaan tuttu, esimerkiksi sukulainen, joka saa tehtävästään toimeksiantosopimuksessa sovitun hoitopalkkion. • Lyhytaikaishoito hoivayksikössä Hoidettava henkilö on omaishoitajan vapaiden ajan esimerkiksi hoiva-, palvelu- tai ryhmäkodissa, sairaalassa tai terveyskeskuksen vuodeosastolla. • Perhehoito ja kiertävä perhehoitaja Perhehoidossa hoidettava asuu perhehoitajan kotona. Kiertävä perhehoitaja taas tulee hoitoa tarvitsevan kotiin omaishoitajan vapaan ajaksi. • Päivätoiminta ja kotihoito Omaishoitaja voi jakaa vapaapäivänsä tunneiksi. Vuorokauden vapaan voi jakaa neljään käyntiin esimerkiksi päivätoiminnassa tai useaan kotihoidon käyntiin. • Palveluseteli Usealla hyvinvointialueella omaishoitaja voi ostaa palvelusetelillä hoivapalveluja omaishoidettavalle, mutta setelin arvo ei riitä yleensä lainmukaiseen 24 tunnin vapaaseen. Siksi palvelusetelin rinnalla pitää olla tarjolla muita vaihtoehtoja. Omaishoitajaliiton kanssa omaishoitajien tukena ta. Voit myös hakea tukea uudestaan, jos hoito muuttuu aiempaa vaativammaksi. Päätöksessä on muutoksenhakuohjeet. On hyvä myös muistaa, että kielteisessäkin päätöksessä hyvinvointialueen tulee tehdä tilanteenne tueksi hoito- ja palvelusuunnitelma, jos palveluille on tarvetta. Omaishoitosopimuksen päättyminen Omaishoitajana sinun on tärkeää pitää itsestäsi huolta ja hakea tarvittaessa apua. Sinulla on velvollisuus ilmoittaa hyvinvointialueelle, jos hoitosuhteessa tapahtuu muutoksia. Hyvinvointialue voi päättää sopimuksen perustellusta syystä kahden kuukauden ja omaishoitaja yhden kuukauden kuluttua irtisanomisesta. Jos sopimuksen jatkaminen vaarantaa hoidettavan tai omaishoitajan terveyden tai turvallisuuden, sopimus voidaan purkaa välittömästi. Irtisanomisajasta riippumatta sopimus päättyy sen kuukauden lopussa, jonka aikana omaishoito käy tarpeettomaksi hoidettavan esimerkiksi muuttaessa pitkäaikaishoitoon. ● 13 #OMAISHOITO LÄHELLÄ 1/2025
ajankohtaista Kotitalousvähennystä on pienennetty Kotitalousvähennyksen enimmäismäärää on tänä vuonna laskettu 1 600 euroon henkilöltä. Kotitalous-, hoiva- ja hoitotyöstä saatu korotettu vähennys, 3 500 euroa, on siis poistettu. Vähennys on 35 prosenttia työn osuudesta, jos ostaa työn tai hankkii palvelun yritykseltä. Kotitalousvähennyksen omavastuuosuutta on nostettu 100 eurosta 150 euroon. Hallitus arvioi leikkausten tuottavan 100 miljoonan euron säästöt vuosittain. Lähde: Verohallinto Suomen Akatemialta rahoitus iäkkäiden omaishoitajien terveyden tutkimiseen Suomen Akatemia on myöntänyt rahoituksen hankekokonaisuudelle, jossa tutkitaan iäkkäiden omaishoitajien terveyttä, toimintakykyä ja liikuntatottumuksia sekä hoitotilanteen vaikutuksia heidän hyvinvointiinsa. Tavoitteena on tuottaa tietoa, jonka avulla voidaan tulevaisuudessa kehittää omaishoitajille suunnattu, kansainvälisesti arvostettuun suomalaiseen FINGER-tutkimukseen perustuva, elintapaohjelma. FINGER-tutkimus osoitti, että monitekijäisellä elintapaohjelmalla voidaan ylläpitää muistisairauksien riskiryhmään kuuluvien ikääntyvien henkilöiden kognitiivista ja fyysistä terveyttä. Nyt tätä lähestymistapaa halutaan soveltaa omaishoitajien hyvinvoinnin tukemiseen. Hankkeen toteuttavat Tampereen yliopisto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä Itä-Suomen yliopisto yhteistyössä Omaishoitajaliiton kanssa, joka osallistuu erityisesti viestintään. Kokonaisuuteen kuuluu kaksi hanketta, CAREFIT (2024–2027) sekä Family FINGER (2024–2028), joihin liittyvä aineistonkeruu aloitetaan keväällä 2025. projects.tuni.fi/carefit/ Työn joustot lisääntymässä Yritykset suhtautuvat aiempaa myönteisemmin työn ja omaishoidon yhdistämiseen, selviää Omaishoitajaliiton tilaamasta Taloustutkimuksen kyselystä. Työntekijöille tarjotaan muun muassa palkatonta vapaata, liukuvaa työaikaa ja saldovapaita. Nyt 16 prosenttia yrityksistä on määritellyt periaatteet omaishoitoon. Osuus oli 12 prosenttia vuonna 2021. Jo 60 prosenttia yrityksistä kannattaa sitä, että työntekijän omaishoidosta johtuvat poissaolot olisivat Kela-korvattavia omavastuuajan jälkeen. Vaikka työnantajat näkevät haittoina esimerkiksi työn kasaantumisen, enemmistö kokee joustojen lisäävän työhyvinvointia ja parantavan yrityksen mainetta. “Tulokset osoittavat, että työelämän joustoilla voidaan edistää sekä työntekijöiden hyvinvointia että yritysten toimivuutta”, Omaishoitajaliiton koordinaattori Matti Mäkelä tiivistää. Selvityksessä haastateltiin 603 yritysten avainhenkilöä. Omaishoitajaliiton asiantuntijat ovat julkaisseet päättäjille oppaan "Jotta omaishoito onnistuisi – Omaishoidon edellytykset hyvinvointialueilla". Sen tavoitteena on ohjata päättäjiä kohti laadukasta ja toimivaa omaishoitoa. Oppaassa tarkastellaan esimerkiksi omaishoidon taloudellisia vaikutuksia, ja esitetään hyvinvointialueiden päätäntävallassa olevia ratkaisuja, joilla voidaan helpottaa omaishoitajien arkea. Opas on ladattavissa maksutta sivustolta omaishoitajat.fi 14 LÄHELLÄ 1/2025 OMAISHOITAJAT.FI
ajankohtaista Kun elämästä tulee kaaosta Juuri ilmestynyt Puolisoni Alzheimer on realistinen ja rehellinen tietoteos elämästä muistisairaan puolisona. Markku Niskanen kuvaa siinä, kuinka kaikkien juhlien kuningattaresta, rakkaasta Maila-puolisosta tulee vähitellen arvaamaton ja pakkomielteinen, aggressiivinenkin ventovieras, joka esimerkiksi kammoaa suihkua. Teksti Terhi Hyvärinen | Kuva Pavel Tahkovuori – Arkea Alzheimerin varjossa Puolisoni Alzheimer (Into Kustannus, 2025) perustuu päiväkirjaan ja Markku mietti alkuun, onko julmaa ja kohtuutonta esitellä Alzheimerin taudin eteneminen kouriintuntuvasti ja autenttisesti. ”Muutama käsikirjoituksen lukenut kaveri jopa sanoi, ettei näin henkilökohtaista kirjaa voi julkaista.” ”En tuntenut häpeää vaimoni rinnalla, koska sairaus on osa elämää. Se pitää kestää, eikä ottaa liian suureksi taakaksi. Olen tietokirjailijana tottunut kirjoittamaan asian niin kuin ne ovat, enkä kavahtanut lainkaan sitä, että kaikki siitä kurjuudesta tulee esiin. Se voi helpottaa jonkun kohtalotoverin elämää. Heitähän tulee koko ajan lisää.” Mekastusta ja jatkuvaa kärhämää Sairaus eteni vähitellen, ja aviomies sopeutui hämmästyttävästi vaimonsa tempauksiin. Vaimo oli aina lähdössä, vaikka oli juuri saapunut. Lounaalle hän saattoi vaatia golfmailaa, ja suihkuun kumisaappaita. Juhliin valmistautuminen alkoi pari kuukautta etuajassa. Huutoa ja käsirysyä tuli, kun aviomies vaikkapa esti vaimoaan tyhjäämästä likaisia tiskejä astianpesukoneesta. ”Me olimme puoli vuosisataa sopuisa pariskunta, jolla oli onnellinen avioliitto. En osaa edes riidellä. Valmiiksi riitaiselle parille tällainen hoitosuhde olisi varmaankin mahdottomuus.” Kunto heikkeni huomaamatta Maila ei tuntenut olevansa sairas. Hän ei käyttänyt apulaitteita tai vaippoja, hoitajia ei käynyt. Tutkimuksiin hänet sai vain huijaamalla. Markkukaan ei hakenut omaishoitajan statusta. ”Minä olen tottunut pärjäämään. Mutta sitten yhteiskunta otti hänet hoitoonsa kertalaakista. Muutos tuli täydellisenä yllätyksenä.” Maila joutui sairaalaan muista syistä, mutta siellä huomattiin Alzheimerin olevan niin pitkällä, ettei kotona asuminen enää onnistuisi. Markun mukaan puolison muutto palvelutaloon oli ennenkokematon tunteiden vuoristorata. Helpottavaa vapautta ei tullutkaan, vaan järkyttävä suru. Mailan kuolemasta on nyt kolme vuotta, ja Markku pystyy jo auttamaan samaa polkua tulevia. Neuvoja kohtalotovereille ”Hoito pitäisi saada mahdollisimman pikaisesti käyntiin. Pitää olla juonikas, jos toinen ei suostu hoidettavaksi. Minä keksin ilmoittaa vaimolle, että kotiin tulee henkilöitä, jotka selvittelevät ikäihmisten asumista Itä-Helsingissä.” ”On tärkeää, että ei keskity yksinomaan hoitamiseen. Minä tein työtäni, kirjoitin yrityshistoriaa. Olin siis joka päivä toisessa maailmassa. Selviytymiseni perustana olivat myös päiväkirjani ja laajan ystäväkuntamme tuki ja apu.” ”Ei saa antaa kuntonsa romahtaa. Ei pidä luhistua rankkoihinkaan kokemuksiin, ja tyystin vetäytyä kotiin, vaikka puolisolla olisi hankaluuksia.” Markku kertoo, että hänenkin elämänsä on jälleen hyvää. Hän on löytänyt toisen lesken, jonka kanssa seurustelee, ja elo on uskomattoman ihanaa. ● 15 #OMAISHOITO LÄHELLÄ 1/2025
ajankohtaista Tuettuja lomia omaishoitajille ja hoidettaville Viiden vuorokauden tuetulla lomalla saat virkistystä, täysihoidon aterioineen, majoituksen ja lomaohjelmaa, johon voit osallistua oman mielesi mukaan. Lomalla voit jakaa kokemuksiasi ja saada vertaistukea muilta samankaltaisessa elämäntilanteessa olevilta. Lomalla on osittain erillistä ohjelmaa omaishoitajille. Muutoin loman aikana vastuu hoidettavan läheisen hoidosta on omaishoitajalla. Lomasta maksetaan omavastuuosuus 125 € / henkilö sekä matkakulut lomakohteeseen. Kenelle? Tuetut lomat on tarkoitettu pienituloisille ihmisille, joilla ei muuten olisi mahdollisuutta lomaan. Terveydelliset ja sosiaaliset haasteet ovat myös perusteita tuetun loman tarpeelle. Kerrothan hakemuksessasi omaishoitotilanteestasi ja jaksamisestasi omaishoitajana. Sinun ei tarvitse Omaishoitajan ja hoidettavan lomat 2025 • Härmän kylpylä 18.–23.5. • Lohja Spa & Resort 26.–31.5. • Kylpylähotelli Peurunka 1.–6.6. • Rokua Health & Spa 9.–14.6. • Kunnonlähde Kankaanpää 11.–16.8. • Kylpylähotelli Kunnonpaikka 31.8.–5.9. • Kruunupuisto 22.–27.9. • Kylpylähotelli Peurunka 5.–10.10. • Lohja Spa & Resort 13.–18.10. • Rokua Health & Spa 20.–25.10. • Kylpylähotelli Kunnonpaikka 2.–7.11 • Lohja Spa & Resort 10.–15.11. Muutokset mahdollisia Jos lapsiperheessänne on omaishoitotilanne, tutustu perheiden vertaislomiin MTLH:n verkkosivuilla tai kysy asiakaspalvelusta. Maaseudun Terveys ja Lomahuolto ry (MTLH) järjestää tuettuja lomia omaishoitajille ja hoidettaville yhteistyössä Omaishoitajaliiton kanssa. olla sopimusomaishoitaja eikä Omaishoitajaliiton jäsenyhdistyksen jäsen. Ensimmäistä kertaa tuettua lomaa hakevat ovat etusijalla lomia myönnettäessä. Tuetun loman voi saada korkeintaan kolmen vuoden välein ja enintään kolme kertaa kymmenen vuoden aikana. Loman hakeminen Lomaa haetaan viimeistään kolme kuukautta ennen loman alkua. Täytä sähköinen lomahakemus verkkosivuilla www.mtlh.fi. Voit myös tilata paperisen lomahakemuksen MTLH:n asiakaspalvelusta. ● Lisätietoja: Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry www.mtlh.fi puh. 010 2193 460 (ma-pe klo 9–13) lomat@mtlh.fi KUVA: VALENTINA MORALES BUSCHMANN – MTLH 16 LÄHELLÄ 1/2025 OMAISHOITAJAT.FI
ajankohtaista Kelan kuntoutuskurssit 2025 Teksti Kela Kuntoutuskurssit omaishoitajalle Kelan kuntoutuskurssit tarjoavat tukea omaishoitajan jaksamiseen, uupumuksen hallintaan ja arjen haasteista selviytymiseen. Kurssilla saat kattavasti tietoa itsehoidosta sekä keinoista, joilla voit parantaa toimintakykyäsi ja hyvinvointiasi. Voit myös jäsentää omaa elämäntilannettasi yhdessä muiden omaishoitajien kanssa. Kenelle kurssi sopii? Voit hakea kuntoutuskurssille, jos olet yli 18-vuotias ja hoidat tai avustat päivittäin läheistäsi ja omaishoitajuutesi jatko on uupuneisuuden vuoksi uhattuna. Kurssivaihtoehdot Omaishoitajille on kaksi kurssivaihtoehtoa: 1. Omaishoitajan kuntoutuskurssi: Osallistut kurssille yksin ilman hoidettavaa läheistäsi (aikuista tai erityislasta/nuorta). 2. Omaishoitajan parikurssi: Voit osallistua yhdessä hoidettavan aikuisen läheisesi kanssa. Kurssit toteutetaan kahdessa viiden vuorokauden jaksossa palveluntuottajan tiloissa. Kuntoutusohjelma sisältää ryhmätoimintaa ja kestää viisi tuntia päivässä. Parikurssilla (vaihtoehto 2) omaishoitajalla ja läheisellä on yhteistä ohjelmaa tunti päivässä, muu ohjelma on erikseen. Omaishoitajan kursseilla (vaihtoehto 1) on lisäksi verkkokuntoutusjakso, jossa henkilökunta opastaa tarvittaessa ja voi lainata laitteen käyttöösi. Osallistujien toimintakyvyn tulee olla sellainen, että ryhmässä toimiminen on turvallista. Henkilökunta tarjoaa tarvittaessa tukea, mutta jatkuvaa avustamista ei ole saatavilla. Kurssien tiedot löytyvät: · Omaishoitajan kuntoutuskurssit: Kelan palveluntuottajahaku · Parikurssit: Kelan kurssihaku Hakeminen kuntoutuskurssille Hae kurssille täyttämällä Kelan harkinnanvaraisen kuntoutuksen hakemuslomake (KU 132). Lomakkeet voi täyttää, tulostaa ja toimittaa OmaKelassa. Hakemukseen ei tarvitse liittää muita selvityksiä. Kurssin alkaessa tulee kuitenkin toimittaa palveluntuottajalle terveydentilaa koskeva selvitys. Jos osallistut parikurssille, selvitys tarvitaan myös hoidettavan läheisesi terveydentilasta. Maksuttomuus ja korvaukset Kelan kuntoutuskurssit ovat maksuttomia. Voit hakea kursseille ympäri vuoden. Kurssin ajalta voit olla oikeutettu kuntoutusrahaan ja matkakorvauksiin. Korvausten saamiseksi tulee toimittaa erilliset hakemukset Kelaan. Lisätietoa ja asiointi Kela tarjoaa lisätietoja kuntoutuksesta ja apua hakemiseen. Voit asioida: · Kelan omassa palvelupisteessä tai kunnan asiointipisteessä (osassa ajanvarauksella). · Puhelimitse: Kuntoutusasioiden palvelu- numero 020 692 205 (arkisin klo 9–16). · Verkossa: OmaKela-palvelussa, jossa voit myös lähettää viestejä. Lisätietoa kursseista ja linkit palveluntuottaja- sekä kurssihakuun löydät Kelan verkkosivuilta: www.kela.fi/omaishoitajat-sopeutumisvalmennuskurssit. ● KUVA: ANNETTE MEYER PIXABAY 17 #OMAISHOITO LÄHELLÄ 1/2025
työ ja omaishoito ”Työni teen, mutta joskus työpäivä jatkuu yöhön” – Tasapainottelu työn ja hoivan välissä uhkaa toimeentuloa ja jaksamista Teksti ja taulukot Meeri Virtamo Kevään 2024 Omaishoitajakysely paljasti, että valtaosa työikäisistä omaishoitajista on joutunut tekemään myönnytyksiä työelämässä, ja osa on jäänyt kokonaan työmarkkinoiden ulkopuolelle. Työn ja omaishoidon yhdistäminen on monille takkuista, mikä johtaa herkästi ansiotulojen menetyksiin tai jaksamisen ongelmiin. KUVA ANRITA1705, PIXABAY 18 LÄHELLÄ 1/2025 OMAISHOITAJAT.FI
Sitovissa omaishoitotilanteissa on hyvin yleistä joutua vähentämään työntekoa, jotta työn ja omaishoidon yhdistäminen onnistuu. Työvoimaan kuuluvista vastaajista alle viidennes kertoi, ettei omaishoidolla ole ollut lainkaan vaikutusta työssäkäyntiin. Työvoimaan kuuluviksi lasketaan kokoaika- tai osa-aikatyössä, yrittäjänä tai työttömänä olevat henkilöt. 40 prosenttia oli joutunut vähentämään tekemiään työtunteja. Kolmannes arvioi, että hoivavastuu on hidastanut urakehitystä. ”Ollut pakko jäädä osa-aikaiseen työhön kokoaikaisesta. ” ”Toimin äitini ns. etäomaishoitajana. Tämä mahdollistuu 4-päiväisellä työviikolla. ” Lapsiperheissä vaikutus on suurin Erityisen suuria vaikutukset olivat lasten omaishoitajille, joista yli puolet oli joutunut vähentämään työtuntejaan. Lasten omaishoitajilla omaishoito olikin yleensä paitsi hyvin sitovaa, myös pitkäkestoista. ”Kehitysvammaisen lapsen (täyttää 17 v) vuoksi kokoaikainen ja osin myös osa-aikainen työ ollut mahdotonta, joten taloudellinen tappio, jonka menettänyt olemalla pois työelämästä on merkittävä. Vaikuttaa oleellisesti myös tulevaan eläketurvaan.” Muulla tavoin (eli ei esimerkiksi eläkkeellä) työvoiman ulkopuolella olevista vastaajista 75 prosenttia (95 vastaajaa) kertoi joutuneensa jäämään omaishoidon vuoksi työelämän ulkopuolelle. Heistäkin valtaosa oli lapsensa omaishoitajia. Omaishoito heikentää etenkin työikäisen toimeentuloa Kun työn ja omaishoidon yhteensovittaminen kangertelee, seuraa herkästi toimeentulomenetyksiä. Työvoimaan kuuluvista noin 60 prosenttia kertoi omaishoidon heikentävän toimeentuloaan, kun eläkeläisistä kyselyyn vastanneista näin arvioi neljännes. Erityisen suuria vaikutukset toimeentuloon olivat ”muulla tavoin” työvoiman ulkopuolella olevilla vastaajilla. Vaikka omaishoidon tuki ei yleensä riitä korvaamaan ansiotulojen menetyksiä, osalle sopimusomaishoitajista se mahdollisti kuitenkin osa-aikatyön tekemisen. Miten työssäkäynti onnistuu sitovan hoivavastuun ohella? Lähipiirin tuella on iso merkitys omaishoitajan työssäkäynnille. Lähes 60 prosenttia työikäisistä vastaajista oli saanut lähipiiriltä tukea, joka mahdollisti työnteon omaishoidon ohella. Asian kääntöpuoli on, ettei kaikilla ole syystä tai toisesta tätä tukea saatavilla, jolloin työn ja omaishoidon yhteensovittaminen saattaa muodostua erityisen haastavaksi. Noin puolet vastaajista oli hyödyntänyt työajan joustoja ja erilaisia työjärjestelyjä, kuten etätyötä. Palkatonta Omaishoito vaikeuttaa työssäkäyntiä. Työvoimaan kuuluvista vastaajista alle viidennes arvioi, ettei omaishoidolla ole ollut vaikutusta työssäkäyntiin. Omaishoito heikentää etenkin työikäisten toimeentuloa. Työvoimaan kuuluvista vastaajista lähes 60 % arvioi, että omaishoito heikentää toimeentuloa, kun eläkeläisistä näin arvioi 25 %. Muulla tavoin kuin eläkkeellä työvoiman ulkopuolella olevista näin arvioi lähes 75 %. > 19 #OMAISHOITO LÄHELLÄ 1/2025
vapaata oli tarvitessaan saanut 4/5 vastaajasta. ”Käyn työssä. Onneksi työnantaja joustaa, että voin olla mukana esim. lääkärikäynneillä ja sairaalassa. Työni teen, mutta joskus työpäivä jatkuu yöhön.” Työssäkäyntiä vaikeutti se, ettei julkisen sektorin järjestämää tilapäishoitoa työpäivän ajaksi ollut aina saatavilla: ”En pysty käymään töissä, koska lasta ei voi jättää yksin eikä avustajaa saada.” Nykyistä kattavampaa työpäivän aikaista hoitoa toivottiin myös aikuisille. Esimerkiksi päivätoiminnan tarjoaminen nykyistä laajemmin voisi mahdollistaa työssäkäynnin: ”Omaishoito toimisi parhaiten ja ehkä todella pitkään, jos olisi tarjontaa kokopäivähoitopaikka, mikä mahdollistaisi minun työn tekemisen joka päivä täysipäiväisesti ja äidillä olisi virikkeellistä toimintaa joka päivä. Illat ja yöt hän voisi olla meidän kanssa. Tästä voisin maksaa enkä tarvitsisi omaishoidon tukea. Nykyvaihtoehdoista pysyvä hoitopaikka omaishoitovapaata varten ja päivätoiminta ovat ehdottomia, jotta tämä on mielekästä.” Vaikka työpäivän aikainen hoito läheiselle järjestyisi tavalla tai toisella, on työn ja omaishoidon yhteensovittaminen kuitenkin usein kuormittava kokonaisuus. ”Työssäkäynti ja sen päälle omaishoito on kuin tekisi kahta työpäivää” Suuri kuormitus oli osalle vastaajista ollut syy vähentää työssäkäyntiä tai jäädä kokonaan pois työelämästä. ”Olen vähentänyt työssä oloa, että jaksaisin kaiken hoitamisen ja arjen pyörityksen ja itsestäänkin pitäisi huolehtia” Pahimmillaan pitkäaikainen kuormitus voi johtaa omaishoitajan omiin terveysongelmiin. Kokonaiskuormitukseen on syytä kiinnittää huomiota sekä palvelujärjestelmässä että työelämässä. Myös omaishoitaja tarvitsee aikaa palautumiseen. Työikäinen omaishoitaja joutuu vaikeaan asemaan, jos työpäivän ajaksi ei pystytä järjestämään toimivaa tilapäishoitoa. Palveluiden avulla voitaisiin tukea omaishoitajia nykyistä paremmin. Työikäisen omaishoitajan työssäkäynnin tukeminen tulisikin tunnistaa palvelujärjestelmässä osaksi omaishoitajan tarvitsemaa tukea. Työikäisen omaishoitajan on liian usein tehtävä vaikeita valintoja oman terveytensä ja toimeentulonsa ja läheisen hyvinvoinnin välillä. ● Noin 60 % työvoimaan kuuluvista vastaajista on saanut lähipiiriltä tukea, jotta työn ja omaishoidon yhteensovittaminen onnistuu. Noin puolet on hyödyntänyt erilaisia työajan joustoja tai joustavia työjärjestelyjä. Omaishoitajaliitto kartoitti keväällä omaishoitajien kokemuksia palveluista, terveydestä ja toimeentulosta sekä työssäkäynnistä. Kyselyyn vastasi 1 017 työikäistä eli alle 65-vuotiasta omaishoitajaa. • Naisia oli 93 %. • Runsas kolmannes oli kokoaikatöissä ja viidennes osa-aikatöissä. 6 % toimi yrittäjinä, 8 % oli työttömänä ja 11 % eläkkeellä. Muulla tavoin työvoiman ulkopuolella oli 15 % vastaajista. • Runsas puolet (n=572) ilmoitti hoitavansa omaa lastaan, neljännes (n= 247) omaa tai puolisonsa vanhempaa ja 16 % (n= 165) puolisoaan. Kyselystä on julkaistu raportti Omaishoitajakysely 2024, joka löytyy Omaishoitajaliiton verkkosivuilta. 20 LÄHELLÄ 1/2025 OMAISHOITAJAT.FI
työ ja omaishoito Läheishoiva ja työllisyys: uusi tutkimustieto paljastaa haasteita Kielteiset vaikutukset kohdistuvat erityisesti naisiin Teksti Meeri Virtamo Loppuvuodesta 2024 julkaistiin kaksi tutkimusta, jotka valottavat läheishoivan vaikutuksia työllisyyteen ja läheis- ja omaishoitajien taloudelliseen asemaan Suomessa. Hoivapalveluista tehdyt säästöt lisäävät läheisten hoivavastuita. Läheishoiva on puolestaan yhteydessä läheisten heikompaan työllisyyteen. Kalevi Sorsa- säätiö julkaisi joulukuussa Heta Melartinin raportin ”Joku muu hoitaa – Miten ympärivuorokautisen palveluasumisen säästöt vaikuttavat palkattomaan hoivaan ja läheisten työllisyyteen?”. Tutkimuskatsauksen perusteella hoivapalveluiden saatavuuden heikentyminen lisää läheisten tekemää hoivatyötä, mikä vaikuttaa kielteisesti heidän työllisyyteensä ja ansiotulokertymäänsä. Melartin arvioi, että ympärivuorokautisen hoivan paikkojen vähentäminen hyvinvointialueilla kasvattaa läheisten vastuuta hoidosta, mikä puolestaan heikentää työllisyysastetta 400–1 900 henkilötyövuoden verran vuoteen 2030 mennessä. Kyseessä on ensimmäinen suomalainen arvio ympärivuorokautisen hoivan leikkausten vaikutuksista työllisyyteen. Raportissa korostetaan, että kielteiset vaikutukset kohdistuvat erityisesti naisiin, jotka perinteisesti kantavat suurimman vastuun läheishoivasta. Tulokset viittaavat siihen, että hoivapalveluista tehtävillä säästöillä on laajoja vaikutuksia talouteen, ja ne tulisi huomioida poliittisessa päätöksenteossa. Ansiotulot ja eläkkeet keskimääräistä matalampia Eläketurvakeskus julkaisi marraskuussa raportin ”Työikäisten omaishoitajien työurat, ansiotulot ja eläkekarttumat: Rekisteripohjainen tarkastelu sopimusomaishoitajista 2005–2023.” Eläketurvakeskuksen rekisteriaineistoihin pohjautuvasta tutkimuksesta selviää, että työikäisten sopimusomaishoitajien työmarkkina-asema on heikompi kuin muulla väestöllä. Omaishoitajien ansiotulot vähenivät merkittävästi sinä vuonna, kun sopimus omaishoidosta solmittiin. Lisäksi havaittiin, että omaishoitajien keskimääräiset ansiotulot olivat muuta väestöä pienemmät jo viisi vuotta ennen omaishoitajuutta. Myös vanhuuseläkkeelle siirtyneiden omaishoitajien eläkkeet osoittautuivat selkeästi pienemmiksi kuin muilla eläkkeensaajilla. Tutkija Susanna Sten-Gahmberg nostaa esiin tarpeen lisätutkimukselle omaishoidon ja työn yhteensovittamisen haasteista: ”Omaishoito vain lisääntyy tulevaisuudessa. On tärkeää löytää ratkaisuja, joilla omaishoitajien asemaa voidaan parantaa ja läheishoivan kielteisiä vaikutuksia lieventää.” Kummankin tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että palkattoman hoivatyön kasvu ja sen vaikutukset erityisesti naisten työmarkkina-asemaan ovat kysymys, johon tulee kiinnittää nykyistä enemmän huomiota. Tulevaisuuden politiikkatoimilla tulisi pyrkiä turvaamaan laadukkaat hoivapalvelut ja vahvistamaan läheistään hoitavien taloudellista asemaa. Lisätietoja: sorsafoundation.fi etk.fi ● 21 #OMAISHOITO LÄHELLÄ 1/2025
Vastuunkantajina työssä käyvät omaiset Kun yksin asuvalla vanhemmalla on muistisairaus, töissä käyvät läheiset kantavat huolta ja vastuuta kauempaakin. Ainut toive on, että iäkkäälle isälle löytyisi jokin paikka, jossa olisi hyvä olla. Teksti ja kuva Tarja Västilä työ ja omaishoito Puhelin voi soida kymmeniä kertoja päivässä. Usein 88-vuotiaan isän soitot menevät jommallekummalle tyttäristä, Birgitalle tai Marjukalle. Osansa saavat muutkin läheiset. ”Joka kerta hänellä on sama tuska: missä äitimme mahtaa olla. Kun hän laskee luurin, yhteydenotto unohtuu ja hän voi soittaa uudelleen samasta asiasta.” Vaimo on kuollut jo useita vuosia sitten, mutta huoli hänen poissaolostaan vaivaa jatkuvasti. ”Isä ei ole koskaan elänyt yksin, joten yksinäisyys täyttää päivät. Muistisairaus etenee, mutta olisi armollista, jos se etenisi myös niin, ettei muistaisi surra kuolleita yhä uudelleen. Kuolema on ikään kuin joka hetkessä läsnä”, miettii Marjukka. Sairaalakäynti elähdytti Sisarukset ja isä asuvat pääkaupunkiseudulla, mutta eri paikkakunnilla. Välimatkaa kertyy kuitenkin kolmisenkymmentä kilometriä. Miehensä kanssa omassa palvelualan yrityksessään työskentelevä Marjukka joutuu keskeyttämään työntekonsa, jos isä tarvitsee apua työpäivän aikana. Vastikään eläköitynyt Birgitta puolestaan ei ole pystynyt ampaisemaan opettajan työstään kesken päivän. Jos on ollut tarvetta auttaa isää, sitä varten on pitänyt ottaa vapaapäivä. ”Isällä käy kotiapu kerran päivässä, mutta iltapäivät, illat ja yöt hänen pitää pärjätä yksinään. Turvarannekkeesta tulee hälytys turvakeskukseen, jos hän liikkuu tietyn alueen ulkopuolella. Rannekkeessa on GPS-paikannin ja sillä ja siihen voi myös soittaa. Yhteyksiä isä pitää kuitenkin puhelimella, jota hän ainakin vielä osaa käyttää.” Rannekkeesta on ollut hyötyä muun muassa silloin, kun mies kaatui kauppareissulla ja mursi peukalonsa. Läheiset saivat tiedon, että isä oli viety sairaalaan. ”Isä viihtyi sairaalassa niin hyvin, että ei olisi halunnut lähteä sieltä mihinkään ja luuli olevansa kotonaan. Kanssakäyminen elähdytti, kun ihmisiä oli koko ajan ympärillä”, kertoo Birgitta. Arvomaailma rapautuu Marjukan mukaan sosiaaliselle ihmisellä pahinta onkin juuri yksin olo. Juttukavereita ei ole, eikä koko ajan päällä olevasta radiostakaan ole kuin hiukan seuraksi. Lääkerobottikaan ei korvaa ihmiskontakteja. Sisarusten mielestä on outoa, ettei muistisairautta lueta hoitopaikan arvoiseksi. Koska isä pystyy hakemaan itse postilaatikolta lehden eli liikkumaan, hän ei pääse edes hoivakotijonoon. Kun mies ei karkaile ja omaiset ovat suhteellisen lähellä, kotona on pärjättävä. Lisäksi hyvinvointialueiden myötä byrokratia on kasvanut ja asioiden hoito on monimutkaistunut. Birgitan mukaan kyse on arvomaailman rapautumisesta, jos vanhuksista ei pidetä yhteiskunnassa huolta. ”Yksin asuva vanhus jää kyllä oman onnensa nojaan. Jos ei olisi ketään huolehtimassa käytännön asioista, ne jäisivät hoitamatta. Usein joutuu myös taistelemaan, että saa läheiselleen apua. Omaisellekaan ei muistisairaus ole helppoa.” Yrittäjän päivä katkeaa Työssä käyvälle läheiselle riittää muutakin puuhaa kuin pelkkä murehtiminen. Kaikenlaisiin järjestelyihin menee aikaa: jos pitää soittaa lääkäriaikaa, ensin jonotetaan, sitten odotetaan takaisinsoittoa. ”Puhelu voi tulla milloin vain ja en yrittäjänä pysty aina vastaamaan. Sitten pitää taas soittaa ja olla valmiustilassa. Vähitellen omakin kunto kärsii ja samoin perhe-elämä kärsii, kun pitää hoitaa isän asioita ja olla jatkuvasti saatavilla”, miettii Marjukka. Harhaluulo on se, että yrittäjä voi jättää yrityksensä siksi ajaksi, kun omaishoitajuus kutsuu. Yritys ei pyöri ilman aikatauluja, toimistotöitä ja asiakastapaamisia. Ajatustenkin pitäisi pysyä kasassa niin, ettei niitä koko ajan huoli nakerra. ”Isän soitotkin katkaisevat päivää, eikä auta, vaikka kuinka sanoisi, että soitit juuri äsken. Hetken päästä voi taas puhelin piristä.” Yrittäjä ei voi luuria sulkea, eikä opettaja edes pitää puhelinta päällä. Koskaan ei myöskään voi tietää, onko kyseessä todellinen hätä. Seura tekee kodin Marjukka toteaa heidän olevan omaisia, ei ammattilaisia. Moni asia kuitenkin vaatii syvempää perehtymistä, jotta isän hyvinvointi olisi kokonaisvaltaista. ”Voisihan aikaa käyttää siihenkin, että tekisimme jotain kivaa yhdessä, mutta omatkin harrastukset ovat jääneet. Ei enää jaksa työpäivän ja asioiden hoidon jälkeen tehdä mitään ylimääräistä.” Sisarukset toivoisivatkin, että isälle löytyisi turvallinen hoitopaikka, jossa saisi säännölliset ateriat ja jossa olisi hyvä olla yhdessä muiden kanssa. ● 22 LÄHELLÄ 1/2025 OMAISHOITAJAT.FI
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0NTUwMw==