7 Näköislehti: mksaatio.fi Vaikka yli vuorokauden mittaisissa vesihuollon häiriötilanteissa järjestetään usein varavedenjakelu, olisi helpompaa, jos kotoa löytyisi varmuuden vuoksi edes muutama litra kaupasta ostettua pullovettä. Ihminen tarvitsee päivittäin noin 2 litraa puhdasta juomavettä. Lisäksi vettä tarvitaan ruoanlaittoon ja hygieniaan. Kokonaisvedentarve on 1–2 ämpärillistä henkeä kohti vuorokaudessa, joka tarkoittaa nelihenkiselle perheelle jopa 8 ämpärillistä päivässä. Vedenjakelun häiriöihin on hyvä varautua kannellisilla astioilla tai kanistereilla, joilla voi noutaa vettä esimerkiksi vedenjakelupisteistä. Kaupasta ostettu pullovesi on helpoin tapa pitää vettä jemmassa ensihätää varten, sillä se säilyy avaamattomana pitkiäkin aikoja. Varautuminen on valmistautumista ennalta erilaisiin yllättäviin häiriötilanteisiin. Kyse ei ole aina jostakin laajasta pitkäkestoisesta häiriöstä yhteiskunnassa, vaan poikkeuksellinen tilanne voi olla esimerkiksi arjen lomassa vastaan tuleva sairastuminen, tilapäinen sähkö- tai vesikatko, lakko, onnettomuus tai tietoliikenneyhteyksien häiriö. Viranomaiset ja järjestöt ovat laatineen yhteiset varautumissuositukset kotitalouksille. Tavoitteena on, että jokaisen tulisi pärjätä poikkeustilanteessa kotona ainakin 72 tuntia, eli kolme vuorokautta. Martat ovat antaneet varautumisneuvontaa järjestön alkuajoista asti, mutta viime vuosina maailmalla vallitsevan tilanteen takia kysyntä on kasvanut. Tuoreimpina varautumisen teemoina on noussut esiin muun muassa tietoturvaasiat, medialukutaito ja tietoliikenneyhteyksien häiriöt, jotka koskettavat monien arkipäivää. Heikkojen salasanojen käytön tai linkkien klikkailujen tiedetään olevan riski, mutta usein näihin varaudutaan vasta kun vahinko on jo tapahtunut itselle tai läheiselle. Kotivara alkaa vedestä MIELEN KOTIVARAA voi lujittaa esimerkiksi itseensä tutustumalla, hankkimalla tarvittavia tietoja, taitoja ja tarvikkeita sekä ylläpitämällä yhteisöllisyyttä. Rutiinien luominen arkeen helpottaa niiden ylläpitämistä myös häiriötilanteissa sekä tuo tuttua ja turvallista tunnetta vaikeisiinkin hetkiin. RUOKAA ei ole tarkoitus hamstrata erilliseen varastoon, vaan olennaista on, että ruokaa on kaapeissa riittävästi kaikille ja se kiertää. Kotivarana on turha pitää sellaista ruokaa, jota et muutenkaan syö. On hyvä miettiä etukäteen, miten kodissa ruoat valmistuvat ilman sähköä, vaatiiko ruoat paljon vettä tai miten välttää tiskiä. KUN SÄHKÖT ovat poikki tai tietoliikenne takkuaa, pärjää parhaiten käteisellä rahalla korttien sijaan. Pattereilla toimivasta radiosta taas voidaan ottaa vastaan informaatiota ja vaaratiedotteita, jos muu tietoliikenne on seis. Kotoa olisi hyvä löytyä myös esimerkiksi taskulamppu, ladattu varavirtalähde, hygieniatarvikkeita, välttämättömät lääkkeet, ensiaputarvikkeita ja käsisammutin. Sekä tietysti sitä vessapaperia. Yhteistyöllä ja yhteisöllisyydellä on suuri Kotitalouksien omatoiminen varautuminen on suuri apu yhteiskunnalle ja ennen kaikkea ihmiselle itselleen. Itse varautumalla on mahdollisuus olla apuna myös muille. merkitys häiriötilanteissa. Vaikka arjessa tilanteet muuttuvat ja eteen tulee odottamattomia haasteita, yhdessä varautumalla pärjäämme paremmin. PAREMPI VARA – Varautumistaitoja rajamaaseudun asukkaille -hankkeen päätavoitteena on Suomen itärajan läheisten maaseutualueiden kyläyhteisöjen ja asuinalueiden resilienssin, elinvoiman sekä yhteisöllisyyden lisääminen Etelä-Karjalassa, Kymenlaaksossa sekä Pohjois-Karjalassa. Hanketta toteuttaa Kaakkois-Suomen Martat ry sekä Pohjois-Karjalan Martat ry. Hanke on saanut EU:n maaseuturahoitusta ja sitä toteutetaan ajalla 1.1.202531.12.2026.
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==