TyöterveysHanna Ahtiainen hoitaja 4/2024 SITOUTUNUT ASIAKASTYÖN KEHITTÄJÄ TULEVAISUUDEN TYÖTERVEYSHOITAJA 2024
Suomen T TYÖTERVEYSHOITAJA 4/2024 SISÄLTÖ TyöterveysJaana Parviainen 050 351 8272 jaana.parviainen@ hotmail.com Taina Tuhkanen 050 553 5434 taina.tuhkanen@ icloud.com Inka Koskiaho 050 536 8226 inka.koskiaho@ gmail.com Lehden päätoimittaja Terhi Vesiluoma 050 410 8636 terhi.vesiluoma@ tyoterveyshoitajat.fi Lehden aineisto ja ilmestymisaikataulu 2025 Julkaisija Suomen Työterveyshoitajaliitto ry – Finlands Företagshälsovårdareförbund rf Sitratori 3, 4. krs, 00420 Helsinki, puh. 050 4108 636 ISSN 0356-1232, 49. vuosikerta Toimitus Sitratori 3, 4. krs, 00420 Helsinki Lehden ulkoasu ja taitto Mari Sinkkonen, posti@marisinkkonen.fi, www.marisinkkonen.fi Painopaikka Punamusta Oy Ilmoitusmyynti Saarsalo Oy, Timo Lepistö, puh. 044 534 9878, timo.lepisto@saarsalo.fi Ilmoitushinnat Ilmoitushinnat Mediakortissa 2024, www.tyoterveyshoitajat.fi Ilmoitusten yhteyshenkilö Terhi Vesiluoma, puh. 050 4108 636 Vuosikertahinta 70 euroa Aikakausmedia Reklamaatio Ilmoituksen painoasua koskevat muistutukset on tehtävä kirjallisesti 14 vuorokauden kuluessa lehden ilmestymisestä. Lehden vastuu virheistä rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Eve Becker 040 761 7231 eve.becker@ tyoterveyshoitajat.fi Jonna Vaalio 040 841 0639 jonna.vaalio@ hotmail.com Henna Kurttila 050 339 3328 henna.kurttila@ gmail.com 1 ma 13.1.2025 pe 28.2. 2 ma 21.4. pe 6.6. 3 ma 11.8. pe 26.9. 4 ma 27.10. pe 12.12. Lehti Aineisto Ilmestyminen Kuva: Laura Linnainmaa Päätoimittajalta ......................................................................................................... 3 Tulevaisuuden Työterveyshoitaja 2024 ................................................................ 4 Ruth Säynäjärven tunnustus Työterveyslaitoksen Laatuverkostolle .............. 7 Puheenjohtajan palsta ............................................................................................ 8 Työterveyshoitajien Ajankohtaispäiviltä tietoa ja intoa .................................. 9 Mielenterveyden tukeminen työpaikoilla – työterveyshuolloilla on tärkeä rooli kumppanina ..................................................................................................... 12 Mielenterveystalo.fi – tukena mielen hyvinvoinnin edistämisessä .............. 16 Työkokeilu työterveyshuollon päätöksellä .......................................................... 17 Kelan kuntoutukset tukena työikäisten työkyvyn edistämiseksi...................... 20 Eri sukupolvien hoitajien keinoja arvostavan työyhteisön rakentamiseksi ... 22 KIILA-kuntoutus jäsenille ........................................................................................... 25 Uusittu ohjeistus huumausainetestauksesta työelämässä ............................. 26 Kirjavinkki: Anna Karhunen "Juomishäiriö" ........................................................ 29 Järjestöpäällikön palsta ......................................................................................... 30 Edustamme jäseniämme ....................................................................................... 31 Työpäivien kengät – murheen monoista tasapainon tossuihin ................... 34 Järjestöasiaa ............................................................................................................. 36 Työhyvinvoinnin huipulla 2025-koulutuspäivät Lahdessa ............................... 39 2 Toimituskunta hoitaja
Terhi Vesiluoma Hyvät Työterveyshoitaja-lehden lukijat Vuosi on kääntymässä loppusuoralle, ja on jälleen aika pysähtyä tarkastelemaan menneen vuoden saavutuksia ja ammentamaan voimaa tulevaisuuden haasteisiin. Tämä lehti tarjoaa monipuolisen katsauksen työterveyshuollon sekä työhyvinvoinnin ja työkyvyn asiantuntijoille tärkeistä aiheista sekä inspiroivia esimerkkejä tunnustuksen saaneista ammattilaisista. Yksi numeron kohokohdista on katsaus Työterveyshoitajien Ajankohtaispäiville, jotka järjestettiin 15.– 16.11. Helsingissä VALO Hotel & Workissä. Saimme perjantain jäsenistölle tarjotussa webinaaripäivässä kuulla asiantuntevia esityksiä ja käydä keskusteluja eritoten pienyritysten työterveyshuollosta ja sen kehittämisestä, mielenterveydestä ja opiskelijaohjauksesta. Lauantaina koolla olivat lähes 30 paikallisosaston ja hallituksen toimijaa keskustelemassa ja kehittämässä paikallisosastotoimintaa. On ollut ilo nähdä, miten vahvasti työterveyshoitajat ovat sitoutuneet oman osaamisensa ja ammattikuntansa kehittämiseen sekä verkostoitumiseen. Erityismaininnan ansaitsee Tulevaisuuden Työterveyshoitaja Hanna Ahtiainen, jonka työskentely työterveyshoitajana ja panostus nimenomaan yritysyhteistyöhön on inspiroiva esimerkki jokaiselle kollegalleen. Ruth Säynäjärven tunnustuspalkinto luovutettiin Työterveyslaitoksen Laatuverkostolle ja kunnianosoituksen vastaanottivat erityisasiantuntija Elina Virtanen ja erikoislääkäri Tom Oikarinen. Työskentely työterveyshuollossa on yhteiskunnallisesti merkittävää ja vaikuttavaa – ja on hienoa liittona edustaa jäseniä heidän työssään! Mielenterveyden tukeminen työpaikoilla on nyt, jos koskaan ajankohtaista. Nämä artikkelit tarjoavat arvokasta tietoa ja uusia näkökulmia työterveyshuollon ammattilaisten työn tueksi. Lehdestä löytyy lisäksi tärkeää tietoa mm. työkokeilusta työterveyshuollon päätöksellä, Kelan kuntoutuspalveluista, Mielenterveystalo.fi:stä, eri sukupolvien hoitajien keinoista arvostavan työyhteisön rakentamiseksi sekä uudesta ohjeistuksesta huumausainetestaukseen. Näissä ajankohtaisissa aiheissa tiedon päivittäminen on ensiarvoisen tärkeää ammatillisen osaamisen varmistamiseksi. Tässä lehdessä haluamme myös innostaa teitä tekemään ehdotuksia Vuoden Työterveyshoitajaksi ja ansiomerkkien saajiksi. On tärkeää nostaa esiin alamme ammattilaisia ja heidän arvokasta työtään, sillä näkyvyyden lisääminen vahvistaa ammattikuntamme arvostusta. Muistathan myös mahdollisuuden hakea apurahaa oman osaamisesi kehittämiseen – sijoitus omaan ammattitaitoon on sijoitus työterveyshuollonkin tulevaisuuteen. Ja lopuksi, meillä on tarvetta uudelle jäsenelle Viestintäjaokseen! Jos haluat olla mukana kehittämässä ja viemässä työterveyshoitajien ääntä yhä laajemmalle, Viestintäjaoksen jäsenyys voi tarjota sinulle loistavan mahdollisuuden vaikuttaa ja oppia uutta. Ota rohkeasti yhteyttä minuun ja kerro, miksi juuri sinut kannattaa ottaa huippujengiin mukaan! Toivon, että tämän numeron artikkelit tuovat teille iloa, inspiraatiota ja arvokasta tietoa työhönne. Jatketaan yhdessä työtä työhyvinvoinnin ja työkyvyn tukemiseksi – työ, jolla on kauaskantoisia vaikutuksia sekä yksilöille että yhteiskunnalle. Lukuiloa, innostavaa loppuvuotta sekä rauhallista joulunodotusta toivottaen, PS. Ethän unohda tutustua Anna Karhusen ”Juomishäiriö”-kirjaan, josta tehty kirjavinkki. Kirja tuo esiin tärkeän ja usein haastavan aiheen, joka koskettaa (liiankin) monia yksilöitä, perheitä ja työyhteisöjä. 3 Työterveyshoitaja 4/24 Terhi Päätoimittajalta
1 4 Ha
" SITOUTUNUT ASIAKASTYÖN KEHITTÄJÄ Hanna Ahtiaisen tausta ja arjen merkitys Hanna kuvailee itseään 32-vuotiaaksi työterveyshoitajaksi, joka asuu rakkaudella rakennetussa omakotitalossa Lempäälässä yhdessä puolisonsa ja pohjanpystykorva Ruutin kanssa. "Koti on minulle tärkeä paikka ja nautin aivan arkisista asioista vapaaajalla. Liikun mielelläni luonnossa kaikkina vuodenaikoina ja harrastan monenlaisia käsitöitä." Hanna odottaa esikoisensa syntymää vuodenvaihteen tienoilla, mikä tuo elämään uuden, jännittävän vaiheen. Suomen Työterveyshoitajaliiton hallitus on valinnut Hanna Ahtiaisen kymmenenneksi Tulevaisuuden Työterveyshoitajaksi. Tämä arvostettu tunnustus myönnettiin Ahtiaiselle Työterveyshoitajien Ajankohtaispäivillä Helsingissä 15. marraskuuta. Terveystalo Nokian toimipaikassa työterveyshoitajana työskentelevä Ahtiainen tunnetaan erityisesti innokkaana työn kehittäjänä ja perehdyttäjänä. Hänen asiantuntemuksensa ja aktiivinen asenteensa ovat tehneet hänestä arvostetun työyhteisön jäsenen ja asiakasyritysten luotettavan kumppanin. Työ työterveyshoitajana Nokian Terveystalossa Terveydenhoitajaksi valmistumisen jälkeen Hanna työskenteli alle vuoden ajan kotisairaanhoitajana, minkä jälkeen sai työterveyshoitajan vakituisen työpaikan Nokian Terveystalosta. Hanna kertoo urastaan työterveyshoitajana, jonka hän aloitti Nokian Terveystalossa vuonna 2018. "Työ on monipuolista, ja sen parhaita puolia on työpaikkojen arjen näkeminen eri toimialoilla." Hannan yrityspotti koostuu erityisesti teollisuuden, rakentamisen ja kuljetusalan pienistä ja keskisuurista yrityksistä, joissa arjen työterveysasiat ovat lähellä henkilöstön arkea. "On aivan mahtavaa päästä näkemään aitiopaikalta työelämää monesta eri näkökulmasta." Työssään Hanna tekee myös meluannosmittauksia asiakasorganisaatioille, ja tutorina hän perehdyttää uusia työntekijöitä, mikä tuo työhön uuden ulottuvuuden. Työterveyshoitajan työssä mahtavaa onkin Hannan mielestä työn monipuolisuus. "Ei aina uskoisi, mitä kaikkea sitä terveydenhoitajan koulutuksella tekeekään. Toki samalla usein mietin, että tähän työhön pitäisi olla muunlaistakin koulutusta kuin vain terveydenhoitajan koulutus. Työterveyshoitajan työn osaamisvaatimukset ovat mielestäni aika kaukana terveydenhoitajakoulutuksesta." Yritysyhteistyö työn sydämenä Erityisen tärkeänä Hanna pitää yritysyhteistyötä. Yritysyhteistyö on työn sydän. "Työssäni olen saanut kiitosta aktiivisuudesta, ja minulle on tärkeää, että asiakas todella hyötyy toiminnastamme. Eniten innoissani työstäni olen aina erilaisten työpaikkakäyntien ja asiakastapaamisten jälkeen. Pyrin aina kehittämään yhteistyötä niin, että asiakas oikeasti hyötyy tekemisestämme. Samalla huomaan usein, että se ei vaadi ihmeellisiä Ei aina uskoisi, mitä kaikkea sitä terveydenhoitajan koulutuksella tekeekään. 5 Työterveyshoitaja 4/24 anna Ahtiainen TULEVAISUUDEN TYÖTERVEYSHOITAJA 2024
vippaskonsteja, vaan on tärkeä keskittyä ensin perusasioihin, jotka tehdään hyvin." Juuri yhteistyön kehittäminen antaa Hannan työlle merkityksen. "Monipuolisuus ja mahdollisuus kehittää toimintaa tekevät työstäni mielekästä, ja nautin mahdollisuudesta perehtyä uusiin alueisiin, kuten meluannosmittauksiin ja kuulonsuojeluun." Molok Oy:n HR Manager Saritta Duhamel kuvailee Hannan työskentelyä näin: "Hanna on omistautunut työlleen ja tuo tapaamisiin aina huolella valmisteltuja ideoita. Hän on sitoutunut yhteistyöhön, ja hänen kanssaan työskenteleminen on ilo. Hannan ansiosta olemme kehittäneet monia toimintatapojamme, ja hän on luotettava kumppani kaikissa tilanteissa." Kehittämismyönteisyys ja moniammatillinen yhteistyö Työn hyvä organisointi, järjestelmällisyys ja laadukkaaseen tekemiseen pyrkiminen ovat tekijöitä, jotka auttavat Hannaa pärjäämään työterveyshoitajan työssä. "Olen hyvin kiinnostunut työelämän ilmiöistä ja mielekäs työ on myös tärkeä osa arkeani. " Yhteisen tekemisen kehittämisessä Hanna on mielellään mukana, jotta työ olisi sujuvaa ja laadukasta. Työyhteisössä moniammatillinen yhteistyö on ollut hänelle erityisen tärkeää, ja hän onkin saanut kiitosta sen kehittämisestä erityisesti pk-yritysten hoidossa. "Tiimimme on mahtava, ja se, että työterveyshoitaja ei ole yksin, on suuri voimavara. Meillä Nokian Terveystalossa on huippu työyhteisö ja mahtavat työkaverit!" Työkaverit ovat ehdottaneet Hannaa Tulevaisuuden Työterveyshoitajaksi, sillä he pitävät Hannan positiivisesta ja realistisesta otteesta työasioihin. Hanna uskaltaa tarttua epäkohtiin ja tuoda perustellusti esiin omia näkemyksiään. Työkaverina hän on avoin ja huumorintajuinen. Hannalta voi aina pyytää apua. Tulevaisuuden tavoitteet ja ammatillinen kehitys Tulevaisuudessa Hanna haluaisi työskennellä työterveyshuollon kehittämis- ja asiantuntijatehtävissä. Myös meluannosmittaukset ovat antaneet hänelle uutta innostusta. "Tavoitteenani on perehtyä vielä perusteellisemmin meluun altisteena, keinoihin vähentää melualtistumista sekä erilaisiin kuulonsuojausvaihtoehtoihin. Lisäksi Hanna pohtii lisäkoulutusta, joka voisi edistää hänen urapolkuaan. Tuntuu hyvin oudolta jäädä joksikin aikaa perhevapaille pois työelämästä. Saa nähdä, miten tämä uusi elämänvaihe vaikuttaa ajatuksiini työelämästä, vai vaikuttaako mitenkään." Terveiset kollegoille Tulevaisuuden Työterveyshoitajan tunnustus on Hannalle arvokas kokemus. "Olen hyvin otettu tästä tunnustuksesta. Tunnelmat olivat häkeltyneet ja valtavan hyvät. Olin ja olen todella otettu tästä arvostuksen osoituksesta. Se, että pyrkimykseni tehdä hyvää työtä, näkyy muillekin, tuntuu erittäin hyvältä. Ei paljon parempaa palautetta työstään voi saada kuin tällainen kollegoiden kunnianosoitus! Hanna on ollut jonkin verran mukana oman paikallisosastonsa virkistystapahtumissa ja Työterveyshoitajapäivillä. "Muistetaan kehua arjessa sekä kollegoitamme että itseämme kuinka hyvää työtä teemmekään. Joskus työn lomassa tuntuu, että emme saa ansaitsemaamme arvostusta työstämme, joten pyritään ainakin itse arvostamaan omaa työtämme sekä muistuttamaan työkaveria hänen hyvästä työstään, kuten tämä kunnianosoitus minua muistutti. Työterveyshoitaja on työterveyshuollon kivijalka. Pidetään siitä huolta!" Haastatteli Terhi Vesiluoma, päätoimittaja 6
Perusteena valinnalle on työterveyshuollon perusprosessien laadun ja vaikuttavuuden sekä työterveysyhteistyön vahvistaminen Laatuverkoston avulla. Maksuton osallistuminen Laatuverkostoon mahdollistaa työterveyshuollon yhteiskehittämisen kaikille työterveyshuollon toimijoille. Laatuverkostossa vahvistetaan työterveyshuoltotoiminnan vaikuttavuuden edellytyksiä kehittämällä dataan perustuvaa arviointia, osaamista ja yhteistyötä eri tahojen kanssa. Työterveysyhteistyön onnistumisen edellytys ovat laadukkaat perusprosessit. Laatuverkostossa lisätään yhdessä ymmärrystä esimerkiksi työpaikkaselvityksen ja asiakkaan tarpeita vastaavan toimintasuunnitelman laadun kriteereistä ja merkityksestä. Verkoston jäsenet: ● pääsevät osallistumaan laatumittareiden kehittämiseen. ● saavat laatukyselyyn osallistumalla tietoa oman organisaation laadun edellytyksistä suhteessa valtakunnalliseen tasoon ja tästä pohjan oman toiminnan kehittämiselle. ● saavat käytännön laatuvinkkejä, jotka auttavat jalkauttamaan laatutyötä työn arjessa. ● pääsevät hyödyntämään laatuwebinaareja ja kehittämään osaamistaan. ● voivat osallistua alan sisäiseen keskusteluun ja pääsevät verkostoitumaan muiden toimijoiden kanssa. Tom Oikarinen, erikoislääkäri, Laatuverkoston puheenjohtaja kiittää tunnustuksesta: ”Olemme nöyrän kiitollisia saadessamme tunnustuspalkinnon työstä, jota teemme suomalaisen työterveyshuollon kehittämiseksi. Me kaikki työterveyshuollon parissa työskentelevät ammattilaiset tarvitsemme verkoston, joka mahdollistaa yhteistyön käytännön toimijoiden ja kouluttajien, kehittäjien sekä tutkijoiden välillä. Laatuverkostossa on hyvä mahdollisuus käydä yhteistä keskustelua. Tehdään siis laatu näkyväksi ja yhteistyöllä entistä paremmaksi.” Työterveyslaitos ja Työterveyshoitajaliitto kutsuvat yhdessä kaikki työterveyshuollon palveluja tuottavat organisaatiot mukaan Laatuverkostoon. Liittyminen on maksutonta ja onnistuu helposti täältä: https://www.ttl.fi/palvelut/tyoterveyshuollon-laatu/tyoterveyshuollon-laatuverkosto Suomen Työterveyshoitajaliitto jakaa vuosittain Ruth Säynäjärven tunnustuspalkinnon työterveyshuollon kehittäjälle ja vaikuttajalle, joka on merkittävästi panostanut ja toiminut työterveyshuoltoa kehittäen, etenkin työterveyshoitajien ammattikunnan näkökulmasta. Ensimmäisen kerran tunnustuspalkinto jaettiin v. 2018. Suomen Työterveyshoitajaliitto myönsi Ruth Säynäjärven tunnustuksen vuonna 2024 Työterveyslaitoksen ylläpitämälle Työterveyshuollon Laatuverkostolle ja onnittelee verkoston kehittämistyössä vuosien varrella mukana olleita ja nykyisiä vastuuhenkilöitä. Tunnustuspalkinto jaettiin Työterveyshoitajien Ajankohtaispäivässä Helsingissä 15.11.2024. RUTH SÄYNÄJÄRVEN TUNNUSTUS Työterveyslaitoksen Laatuverkosto Elina Virtanen ja Tom Oikarinen TYÖTERVEYSLAITOKSEN LAATUVERKOSTOLLE 7 Työterveyshoitaja 4/24
Puheenjohtajalta Näin loppuvuodesta työpaikoilla on hyvä kurkottaa katse jo seuraavaan vuoteen ja ammatillisiin täydennyskoulutustarpeisiin ja -toiveisiin. Ammatillinen täydennyskoulutus on investointi omaan ammattitaitoon, tiedolliseen ja taidolliseen osaamiseen sekä työmarkkinakelpoisuuden säilyttämiseen koko työuran aikana. Sen avulla voi lisätä myös työtyytyväisyyttä, työn sujuvuutta ja työhyvinvointia. Lisäksi se vahvistaa omaa ammatillista identiteettiä ja nostaa ammatillista arvostusta työyhteisössä. Työuran aikana sekä nuoret työntekijät että työelämän konkarit tarvitsevat uuden tiedon hankintaa ja tietojen päivitystä säännöllisesti alati kehittyvässä työelämässä. Liiton tuoreen päivitetyn suosituksen ja Sosiaali- ja terveysministeriön työterveyshuollon täydennyskoulutusta koskevan ohjeenkin mukaan työterveyshoitajan tulisi osallistua ammatilliseen, nimenomaan substanssiosaamiseen kohdistuvaan täydennyskoulutukseen keskimäärin seitsemän päivää vuodessa. Tämä ammatillinen täydennyskoulutus ei valitettavasti täysin suositusten mukaisesti toteudu tällä hetkellä. Tuoreen marraskuussa 2024 julkaistun Työterveyslaitoksen katsausraportin, Työterveyshuollon toiminta ja laatu Suomessa 2023, mukaan työterveysyksiköissä (n=276) työskentelevien työterveyshoitajien (n=2509) keskimääräinen täydennyskoulutuspäivien määrä vuonna 2023 oli keskimäärin 4,8 täydennyskoulutuspäivää. Tilannetta voi kuitenkin helposti kukin kohdallaan kohentaa liiton monipuolisen koulutustarjonnan avulla. Järjestämme tulevanakin vuonna runsaasti mielenkiintoisia webinaareja ja muita koulutustapahtumia, kuten esimerkiksi toukokuussa järjestettävät Työhyvinvoinnin huipulla 2025-koulutuspäivät Lahdessa. Verkkosivujen Tapahtumakalenteriin kootaan tietoa myös muista hyvistä koulutuksista, joten kalenteria kannattaa seurata ahkerasti sinne päivittyvien uusien koulutuksien osalta. Liitto tukee monin eri tavoin sekä nykyisten että tulevien jäsentemme osaamisen kehittämistä. Liitossamme koulutusasioita koordinoi Koulutusjaos, jonka toiminta on vuoden 2024 aikana uudistettu vastaamaan jäsentemme tarpeita. Edustajamme ovat mukana työterveyshuollon pätevöittävän ja syventävän koulutuksen verkostoissa, joissa tuomme esille ajankohtaisia työterveyshuollon asioita oman professiomme koulutuksen kehittämisen näkökulmasta. Jäsenemme käyvät aktiivisesti pitämässä ympäri maata oppilaitoksissa infoja työterveyshoitajan työstä terveydenhoitajaopiskelijoille. Tämän työn tueksi liitosta on saatavissa runsaasti materiaalia ja olemme päivittäneet tuoreeltaan myös oppilaitoskäynneillä jaettavaksi tarkoitettua opiskelijaesitettä. Tänä syksynä olemme käynnistäneet lisäksi uuden Työterveyshoitajaliiton Opettajaverkoston terveydenhoitajia opettaville lehtoreille ja se on saanut lämpimän vastaanoton; toiminnalle on selkeä tarve. Opettajaverkoston ja opiskelijoiden erityisenä huolena ovat liian vähäiset käytännön harjoittelupaikat työterveyshuolloissa. Jotta terveydenhoitajaopiskelijat rohkaistuisivat hakeutumaan alalle, ja jotta saisimme heistä uusia ammattitaitoisia kollegoja, kannustan kaikkia ottamaan opiskelijoita käytännön harjoitteluun. Lyhytkin harjoittelujakso auttaa ymmärtämään työterveyshuollon perusprosesseja ja avaamaan työmme monipuolisuutta ja asiantuntijuutta aivan eri tavalla kuin työterveyshuollon teoria, joka valitettavan monilla opiskelijoilla jää opintojen ainoaksi kosketuspinnaksi työterveyshuoltoon. Harjoittelujakso on myös antoisaa aikaa ohjaajalle ja koko työyhteisölle, sillä opiskelijat tuovat aina uusia näkökulmia työpaikoillemme omien opintojensa kautta. Tätä kirjoittaessa on itselläni juuri päättynyt tämän vuoden viimeinen, erityisen mukava opiskelijan ohjaus ja seuraava on jo sovittu ensi vuoden maaliskuulle. Toivotan teille kaikille rentouttavaa joulun aikaa ja onnellista, osaamista kehittävää uutta vuotta! Inka Koskiaho Haminassa 9.11.2024 8 Inka
9 Työterveyshoitaja 4/24 AJANKOHTAISPÄIVILTÄ TIETOA JA INTOA Mahtava kolmikymmenpäinen joukko paikallisosastojen aktiivitoimijoita osallistui Työterveyshoitajien Ajankohtaispäiville Helsingissä VALO Hotel & Workissä pe-la 15.–16.11. Perjantaipäivän ammatilliseen täydennyskoulutuspäivään oli mahdollista jäsenten osallistua myös etäyhteydellä, ja heitä olikin mahtava määrä: 50 henkilöä. Paikallisosastotoimijat ja hallituksen sekä jaosten jäsenet, joita oli paikalla lähes 30, jakoivat lauantaina hyviä käytäntöjään toisilleen ja pääsivät myös kuuleman faktoja liiton jäsenistöstä ja jäsenhankinnasta. Ajankohtaispäivien perjantain ohjelmasta vastasi Koulutus- ja kansainvälinen jaos, koska pääpaino oli ammatillisissa asioissa, joissa käsittelimme pienyritysten työterveyshuollon haasteita ja laatua, saimme loistavaa tietoa Mielenterveyden työkalupakista sekä opiskelijayhteistyöstä että -ohjauksesta. Päivän piristävä päätös oli Duo Katen ja Pasin osuus Sirkusta työhyvinvointiin, joka jätti hymyn Työterveyshoitajien
Suomen Työterveyshoitajaliiton hallitus vuosina 2024-2025 10 ihan jokaisen osallistujan kasvoille. Lauantaiksi Järjestöjaos oli suunnitellut antoisan päivän, jossa pääsimme yhdessä kertomaan ja kuulemaan kokemuksia paikallisosastotoiminnasta eri puolilta Suomea. Keskustelu oli erittäin antoisaa, ja kotiin viemisinä oli uusia ideoita omaan paikallisosaston toimintaan sekä vastauksia mieltä askarruttaviin kysymyksiin. Tulevaisuuden Työterveyshoitajaksi 2024 valittiin Hanna Ahtiainen Lempäälästä. Hannan haastattelun löydät lehdestä sivulta 4. Ruth Säynäjärven tunnustus jaettiin Työterveyslaitoksen Laatuverkostolle, josta lisälukemista lehdestä sivulta 7. Syysliittokokous sujui jouhevasti esitellen ja keskustellen puheenjohtaja Taina Tuhkasen nuijiessa päätökset kokemuksen tuomalla varmuudella. Hallitukseen valittiin kaudelle 2025– 2026 varsinaiseksi jäseneksi Niina Meronen, Tytti Puolakka, Nina Sulonen sekä varajäseneksi Hannele Pohjonen. Illallisella saimme luovuttaa Pilvi Östermanille keväällä myönnetty kultainen ansiomerkki sekä tieto siitä, että hänet on valittu liiton kunniajäseneksi yhdessä Maija Leikolan ja Terhi Vesiluoman kanssa. Lämpimät onnittelut valituille hallitusjäsenille ja uusille kunniajäsenille sekä tunnustuksen saaneille! Kiitos myös kaikille jaosjäsenille, jotka olitte suunnittelemassa ja toteuttamassa antoisia päiviä sekä kaikille osallistujille paikan päällä ja etäyhteydellä – mikä upea jengi! Koonnut Terhi Vesiluoma Kiitos myös kaikille jaosjäsenille, jotka olitte suunnittelemassa ja toteuttamassa antoisia päiviä sekä kaikille osallistujille paikan päällä ja etäyhteydellä – mikä upea jengi!
Sirkusta työhyvinvointiin Duo Kate ja Pasi Puheenjohtaja Inka Koskiaholla on usein monta palloa ilmassa 11 Työterveyshoitaja 4/24 Pilvi kertoi kiitospuheessaan, mitä liitossa toimiminen hänelle antoi; ennen kaikkea yhteisön, verkoston, ystäviä ja kokemuksia, joiden arvoa ei voi määrittää! Aika liitossa opetti myös ihmisenä ja miten liiton hyväksi tehty työ on kantanut elämässä eteenpäin. ”Minulla on arvopohja, jonka haluan säilyttää, jonka avulla voin vaikuttaa. Minulla on halu kasvaa ja kehittyä. Minulla on halu ottaa vastuuta ja johtaa yhteistyössä ja luotan yhdessä tekemiseen. Minulla on halua katsoa asioita laajemmin, kauas tulevaan. En pelkää hankalia tilanteita, joissa tahdon puolustaa omaa näkemystäni. Minulla on tahto yhteiseen hyvään. ” Pilvi haluaa toivottaa voimia kaikille liitossa toimiville, niin jäsenille kuin vastuunkantajillekin! Onnittelemme lämpimästi Pilviä panoksesta liiton toimintaan ja sen perusteella myönnetystä kultaisesta ansiomerkistä! PILVI ÖSTERMAN HALUAA LÄMPIMÄSTI KIITTÄÄ SUOMEN TYÖTERVEYSHOITAJALIITTOA SAAMASTAAN TUNNUSTUKSESTA
MIELENTERVEYDEN TUKEMINEN TYÖPAIKOILLA Mielenterveysongelmat ovat nousseet suurimmaksi syyksi sairauspoissaoloihin työelämässä, mikä vaatii yhteisiä toimenpiteitä työpaikoilta ja työterveyshuolloilta. Työ voi parhaimmillaan edistää mielenterveyttä ja hyvinvointia, ja työterveyshuolto voi toimia sen tukemisessa työpaikalle kumppanina. Ennaltaehkäisevillä toimenpiteillä ja aktiivisella työterveysyhteistyöllä voidaan parantaa työntekijöiden jaksamista ja koko työyhteisön hyvinvointia. Uudistettu toimintamalli mielenterveyttä tukevaan työterveysyhteistyöhön auttaa työpaikkoja ottamaan vastuun mielenterveyden tukemisessa ja luomaan pysyviä, positiivisia muutoksia. Lue, miten sinä voit työterveyshoitajana tukea työpaikkaa. TYÖTERVEYSHUOLLOILLA ON TÄRKEÄ ROOLI KUMPPANINA 12
" Työ mielenterveyden tukena Mielenterveysongelmat ovat nousseet työelämässä suurimmaksi syyksi sairauspoissaoloihin ja työkyvyttömyyteen. Tämä kehitys on huolestuttava ja vaatii työterveydenhuollon ja työpaikan yhteisiä toimenpiteitä. Työelämän vaatimusten kasvu, muuttuneet hoitokäytännöt sekä työmarkkinoiden murrokset vaikuttavat ongelmien lisääntymiseen. On tärkeää tunnistaa, että vaikka osa työkyvyttömyydestä ei ole suoraan työn aiheuttamaa, työ voi olla työntekijälle sekä mielenterveyttä edistävä että kuormittava tekijä. Työelämässä tavoitteena on, että työ ei sairastuta, vaan päinvastoin tukee työntekijöiden hyvinvointia. Työ on yleisesti ottaen hyväksi työntekijöiden mielenterveydelle. Työ ei tarjoa pelkästään toimeentuloa, vaan luo myös turvallisuuden tunnetta ja edistää itsetunnon vahvistumista. Työyhteisössä voi kokea yhteisöllisyyttä ja se voi tarjota sosiaalista tukea. Tämän vuoksi panostus ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin on järkevää – ongelmien syntyä on mahdollista ehkäistä tai vähentää merkittävästi. Ennaltaehkäisevä mielenterveystyö Työkyvyttömyyden kustannukset ovat työpaikoille suuria. Mielenterveyttä edistäviin ja ennaltaehkäiseviin yhteisötason toimenpiteisiin panostamalla voidaan saavuttaa suurempia vaikutuksia pienemmillä resursseilla, kuin yksilöön kohdistuvilla korjaavilla toimenpiteillä. Työterveyshuollon rooli tässä on keskeinen: työterveyshuolto toimii työpaikan tukena ja kumppanina myös mielenterveyden edistämisessä. Työterveysyhteistyön fokusta tulisi siis siirtää yksilön tilanteen korjaamisesta kohti työyhteisön mielenterveyttä tukevia rakenteita. On tärkeää tunnistaa yhteistyössä työn mielenterveyttä kuormittavat ja toisaalta sitä edistävät tekijät. Työn psykososiaalisten kuormitustekijöiden tunnistaminen on työnantajan lakisääteinen tehtävä. Työpaikan tekemää psykososiaalisten kuormitustekijöiden riskienarviointia tulee hyödyntää myös työterveysyhteistyössä. Riskienarvioinnin lisäksi työpaikalla ja työterveyshuollossa kertyy myös muuta hyödyllistä tietoa, jota kannattaa hyödyntää yhteisen tilannekuvan hahmottamiseksi ja työpaikan yksilöllisten tarpeiden tunnistamiseksi. Yhteinen tilannekuva antaa hyvän pohjan muun muassa arvioida työpaikkaselvityksessä kuormitustekijöiden terveydellistä merkitystä. Toimintamalli – tukena työterveysyhteistyön kehittämisessä Mielenterveyden työkalupakkiin on kerätty maksuttomia työkaluja mielenterveyden edistämiseksi ja tukemiseksi työpaikoilla. Työkalupakki on osa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa. Työkalupakista löytyy myös uudistettu toimintamalli mielenterveyttä tukevaan työterveysyhteistyöhön. Malli on rakennettu Työterveyslaitoksella Kuva 1. Toimintamalli mielenterveyttä tukevaan työterveysyhteistyöhön Mielenterveyttä edistäviin ja ennaltaehkäiseviin yhteisötason toimenpiteisiin panostamalla voidaan saavuttaa suurempia vaikutuksia pienemmillä resursseilla, kuin yksilöön kohdistuvilla korjaavilla toimenpiteillä. 13 Työterveyshoitaja 4/24
yhteistyössä Mieli Ry:n ja Kelan kanssa ja sitä on kehitetty yhdessä työpaikkojen kanssa. Toimintamalli antaa eväitä työterveysyhteistyön kehittämiseen mielenterveyttä tukevaksi. Malli ei anna suoria vastauksia, vaan johdattelee työpaikkaa ja työterveyshuoltoa yhdessä tunnistamaan työpaikan yksilölliset mielenterveyden tuen tarpeet, määrittämään niiden pohjalta tavoitteet ja toimenpiteet, sekä seuraamaan yhdessä sovittujen toimenpiteiden vaikutuksia ja vaikuttavuutta. Malli sopii kaikenkokoisille työpaikoille työterveyshuollon sopimuksen laajuudesta riippumatta, ja sen avulla mielenterveysasiat saadaan osaksi normaalia työterveysyhteistyötä. Toimintamallissa on viisi vaihetta, joista jokaisella on omat selkeät tavoitteet ja tehtävänsä: 1. Tarpeiden tunnistaminen: Ensimmäisessä vaiheessa ohjataan keräämään tietoa työpaikalta ja työterveyshuollosta, jotta voidaan luoda tilannekuva työpaikan mielenterveyteen ja työn sujuvuuteen vaikuttavista tekijöistä ja sitä kautta tunnistaa tärkeimmät mielenterveyden tuen tarpeet. 2. Tavoitteiden asettaminen: Tunnistettuihin tarpeisiin pohjaten asetetaan selkeät ja konkreettiset tavoitteet sekä määritellään mittarit, joilla voidaan arvioida sitä, onko tavoitteisiin päästy. 3. Toimenpiteiden suunnittelu: Suunnitellaan konkreettiset toimenpiteet, joilla asetettuihin tavoitteisiin pyritään ja määritellään vastuut ja aikataulut. 4. Viestintä ja seuranta: Toimenpiteiden toteuttamista ja viestintää seurataan aktiivisesti, ja tarvittaessa suunnitelmia muokataan. 5. Arviointi ja jatkokehitys: Tehtyjen toimenpiteiden vaikutuksia ja pidemmän aikavälin vaikuttavuutta arvioidaan, ja tulosten perusteella päivitetään tarvittaessa tilannekuvaa ja toimenpidesuunnitelmaa aktiivisesti. (Kuva 2) Kuva 3. Mallin eri vaiheissa kulkee apuna myös täytettävä, tulostettava PDF-työpohja. Kuva 2. Prosessiketju. Mielenterveyttä tukevan toiminnan tulee olla työpaikan tarpeista lähtevää ja tavoitteet tulee asettaa konkreettisiksi. Toimenpiteiden tulee olla sellaisia, että niillä saavutetaan asetettuja tavoitteita. 14
Malli antaa lisäksi myös konkreettiset tarkistuslistat, joiden avulla voidaan varmistaa, että työterveysyhteistyön edellytykset ovat kunnossa. Mallin eri vaiheissa kulkee apuna myös täytettävä, tulostettava PDF-työpohja. (Kuva 3 PDF-pohjat) Mallista löytyy lisäksi: •Erilaisia keinokortteja avuksi mallin mukaisessa toiminnassa. •Tapausesimerkki, joka havainnollistaa mallin mukaista toimintaa. •Tietopaketti Kelan korvattavuuksista Työterveyshoitajalla tärkeä rooli työpaikan kumppanina Meillä työterveyshoitajilla on tärkeä rooli tukea työpaikkoja mielenterveyden edistämisessä. Asiantuntemuksemme ja aktiivinen tukemme tiedonkeruussa ja yhteisen tilannekuvan muodostamisessa on ratkaisevaa. Yhteistyössä työpaikkojen kanssa voimme auttaa työpaikkoja luomaan toimivia käytäntöjä ja vahvistaa mielenterveyttä työpaikoilla, jo ennen kuin ongelmia ilmenee. Kuormitustekijöiden tunnistamisen ohella on hyvä muistaa myös työpaikan voimavaroja ylläpitävä ja vahvistava toiminta. Toimintamallin kehittämisessä mukana olleista työpaikoista vain pieni osa oli tyytyväisiä työterveyshuollon ♥ Ota rohkeasti mielenterveyden asiat puheeksi työpaikan kanssa. ♥ Ohjaa työpaikkaa hyppäämään kuskin paikalle. ♥ Tiivistä yhteistyötä työsuojeluorganisaation kanssa ja ole tukena työpaikalle mielenterveysasioissa. ♥ Panosta erityisesti yhteisötason ennaltaehkäiseviin toimiin. Hyödynnä näiden suunnittelussa esim. työterveyspsykologien osaamista. ♥ Tue esihenkilöä ja johtoa. ♥ Tehkää yhdessä laadukas työpaikkaselvitys, jossa myös psykososiaalisten voimavara- ja kuormitustekijöiden terveydellinen merkitys on arvioitu ja tarvittavat työpaikkakohtaiset toimenpideehdotukset annettu. ♥ Kirjaa työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan selkeitä, konkreettisia toimenpiteitä ja seuratkaa yhdessä tavoitteisiin pääsyä aktiivisesti. ennaltaehkäisevään ja mielenterveyttä edistävään toimintaan. Aina ei työpaikoilla tiedetty, miten työterveyshuolto voisi olla tukena mielenterveyden yhteisötason toiminnan kehittämisessä. Työpaikat toivovat mielenterveysasioiden aktiivista puheeksi ottoa sekä työterveyshuollon tukea ennaltaehkäisevään toimintaan. Otetaan siis myös mielenterveyden asiat rohkeasti puheenaiheeksi työpaikkojen kanssa. Mielenterveyden tukeminen työpaikoilla on yhteinen tehtävämme. Me työterveyshoitajat voimme auttaa työpaikkoja ottamaan ”kuskin paikan” työterveysyhteistyössä, samalla toimien osaavana kumppanina rinnalla. Erityisen tärkeää on panostaa yhteisötason ennaltaehkäisyyn ja tukea esihenkilöitä ja johtoa työkalujen ja neuvojen avulla. Ota toimintamalli ja työkalupakki käyttöön jo tänään ja auta työpaikkoja tekemään parhaita mahdollisia ratkaisuja mielenterveyden edistämiseksi! Kirjoittaja Mervi Niippa erityisasiantuntija, Työterveyslaitos Terveydenhoitaja YAMK, työterveyshoitaja, AmO mervi.niippa@ttl.fi Mervi Niippa mielenterveydentyökalupakki.fi https://hyvatyo.ttl.fi/mielenterveydentyokalupakki/tyokalut/toimintamallityoterveysyhteistyohon Vinkkejä tukemistyölle! 15 Työterveyshoitaja 4/24
"Omahoitoohjelmat voivat olla apuna erilaisissa haastavissa elämäntilanteissa, jotka voivat myös vaikuttaa mielenterveyden ongelmatilanteisiin. 16 Mielenterveystalon Omahoito-ohjelmia löytyy useaan eri tarpeeseen ja tilanteeseen. Omahoito-ohjelmat tarjoavat hyvin matalan kynnyksen palvelua, sillä niitä voi käyttää ilmaiseksi, käyttäminen ei vaadi rekisteröitymistä tai tunnistautumista, ja ne ovat käytettävissä vuorokauden ajasta riippumatta. Omahoito-ohjelmia voi toteuttaa myös muun hoidon ohella ja niistä voi valita itselleen sopivat osiot. Esimerkiksi tutkittaessa tai epäiltäessä mahdollista keskittymisvaikeutta tai ADHD:ta, voi potilasta ohjata aloittamaan Keskittymisvaikeuksista kärsivän omahoito-ohjelman. Omahoito-ohjelmat voivat olla apuna myös erilaisissa haastavissa elämäntilanteissa, jotka voivat myös vaikuttaa mielenterveyden ongelmatilanteisiin. Omahoito-ohjelmia voi tarjota esimerkiksi erokriisissä olevalle, järkyttävän tapahtuman kokeneelle tai sukupuoli-identiteettiään pohtivalle. Omahoito-ohjelmia voi tarjota myös vanhemmalle lapsen haastavassa tilanteessa, esimerkiksi lapsen univaikeuksiin tai nepsypiirteisten lasten vanhemmille. Omahoito-ohjelmia on käytettävissä suomen kielen lisäksi muun muassa ruotsin ja englannin kielillä. Koonnut Henna Kurttila TUKENA MIELEN HYVINVOINNIN EDISTÄMISESSÄ Mielenterveystalo.fi
Milloin työkokeilua on hyvä harkita? Työkokeilua on syytä harkita aina silloin, kun työntekijällä on jokin työkykyyn liittyvä rajoite, mutta ei vielä kuitenkaan TYÖTERVEYSHUOLLON PÄÄTÖKSELLÄ Työntekijän heikentyneeseen työkykyyn voidaan hyödyntää Kelan myöntämää varhaisen vaiheen ammatillista kuntoutusta eli työterveyshuoltolain mukaista työkokeilua työterveyshuollon päätöksellä. Työkokeilun hakemiseen riittää työterveyshuollon arvio tilanteesta. Edellytyksenä on, että työntekijällä ei saa olla oikeutta työeläkelakien mukaiseen ammatilliseen kuntoutukseen. Työkokeilu järjestetään työterveyshuollon toimesta yhdessä työnantajan kanssa. työkyvyttömyyden uhkaa. Taustalla voi olla lyhyitä toistuvia poissaoloja tai yksi pidempi poissaolo työstä. Työkokeilun hakemiseen ei kuitenkaan tarvita diagnoosia vaan havainto työkyvyn tuen tarpeesta riittää. Esihenkilöiden rooli työntekijöiden työkyvyn tuessa korostuu mahdollisuudessa vaikuttaa työkykyyn liittyvissä asioissa havaitsemalla haasteita työkyvyssä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja ottamalla ne puheeksi. Työkokeiluun voidaan lähteä ilman edeltävää sairauspoissaoloa, riittää kun työntekijällä on terveyteen liittyvä rajoite, joka vaikeuttaa nykyisissä työtehtävissä selviytymistä. Tällöin työkokeilua työterveyshuollon päätöksellä voidaan harkita työterveyslääkärin vastaanotolla tekemän työkyvyn arvion perustella. Työkokeilun aloittamista varten tarvitaan arvio siitä, että uudet työtehtävät tai työssä tehtävät olennaiset muutokset, kuten henkilökohtaisten apuvälineiden käyttöönotto ja niiden käytön harjoittelu, tukevat työntekijän työkykyä. Työnantajan kanssa sovitaan työterveysneuvottelussa työkokeilun aloituksesta ja laaditaan kuntoutussuunnitelma, jossa tavoitteena on työntekijän työssä pysyminen tai sinne palaaminen. Työkokeilun kriteerit Työkokeilu järjestetään työntekijän työpaikalla, jossa työntekijä kokeilee kokonaan uusia työtehtäviä oman työnantajan palveluksessa. Työntekijä voi myös tehdä vanhaa työtään, mikäli työtehtäviä muutetaan olennaisesti tai työssä tarvitaan erityisjärjestelyjä. Esimerkkinä jos työntekijä työskentelee toisen työntekijän ohjauksessa ja työparina, jolloin vanhoihin työtehtäviin on sovellettu erityisjärjestelyjä. Jos tarkoituksena on ainoastaan lyhentää työaikaa, tai tehdä samanlaista työtä eri toimipaikassa, kyse ei ole kuntoutusrahaan oikeuttavasta työkokeilusta. Pelkkä työtilan muuttaminen ei myöskään oikeuta työkokeiluun. Kelan edellytys on, että työkokeilupäivän täytyy kestää matkoineen TYÖKOKEILU 17 Työterveyshoitaja 4/24
" vähintään 4 tuntia. Kuntoutusrahaa maksetaan työterveyshuoltolakiin perustuvan työkokeilun ajalta enintään 45 arkipäivää, joiksi lasketaan kaikki muut päivät paitsi sunnuntai- ja pyhäpäivät. Kuntoutusrahaa maksetaan ainoastaan niiltä päiviltä, jolloin työntekijä osallistuu työkokeiluun. Sunnuntai- ja pyhäpäiviltä kuntoutusrahaa ei makseta, vaikka työntekijä olisikin ollut niinä päivinä työkokeilussa. Kuntoutusraha ja palkanmaksu työkokeilun ajalta Kela maksaa kuntoutusrahaa niiltä päiviltä, jolloin työntekijä osallistuu työkokeiluun, mikäli kuntoutusrahan yleiset myöntämisedellytykset täyttyvät. Tämän lisäksi edellytetään, että työnantaja osallistuu kuntoutuksen kustannuksiin maksamalla työntekijälle palkkaa työkokeilun ajalta. Kela ei ohjeista kuntoutusajan palkan maksusta tai määrästä, mutta työehtosopimuksissa tai työsopimuksessa voi olla maininta siitä. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia palkanmaksusta myös muulla tavalla. Työkokeilussa ensimmäinen kuntoutuspäivä on omavastuupäivä ja Kela maksaa kuntoutusrahaa omavastuuajan jälkeen. Jos työntekijä kuitenkin siirtyy työkokeiluun suoraan sairauspäivärahalta, omavastuuaikaa ei ole. Kuntoutusraha maksetaan suoraan työnantajalle. Jos kuntoutusraha on suurempi kuin palkka, maksetaan erotus työntekijälle. Kuntoutusraha määräytyy työntekijän vuositulon perusteella ja Kelan verkkosivulta löytyy laskuri, jonka avulla kuntoutusrahan määrän voi arvioida. Kuntoutusrahan hakeminen Kun työkokeilusta on sovittu työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon kesken, työterveyshuolto täyttää Kelan KU114lomakkeen ja antaa sen työntekijälle. Lääkärin B-lausuntoa ei hakemukseen tarvita. Työntekijä hakee kuntoutusrahaa Omakelassa ja toimittaa KU114lomakkeen ja työterveysneuvottelun muistion Kelaan. Työkokeilun voi aloittaa, vaikka Kelan päätöstä siitä ei vielä olisi saatu. Työnantaja ilmoittaa Kelan työnantajien asiointipalvelussa kuntoutusajan palkanmaksusta, jolla samalla todennetaan työntekijän työkokeiluun osallistuminen. Jos työnantaja ei pysty etukäteen ilmoittamaan tarkkaa palkan määrää, voidaan kuntoutusrahapäätös antaa siitä huolimatta, mikäli edellytykset siihen täyttyvät muuten. Kela maksaa kuntoutusrahan työnantajalle sen jälkeen, kun palkan määrä työkokeilun ajalta Merkityksellisintä on se, että työkokeilun aloittaminen osaltaan ehkäisee työkyvyttömyyttä ja madaltaa työhön paluun kynnystä varhaisessa vaiheessa. 18
on ilmoitettu Kelaan. Kun hakemus on saapunut Kelaan, siellä selvitetään täyttyvätkö edellytykset kuntoutusrahaan ja lähettää sen jälkeen päätöksen sekä työntekijälle että työnantajalle. Seuranta työkokeilun aikana Koska kyseessä on työterveyshuollon kuntoutus, työkokeilun seurannasta sovitaan työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon kesken eikä Kelaan tarvitse toimittaa siitä palautetta. Työterveyshuolto seuraa työkokeilun etenemistä sovitulla tavalla ja puoliväliin työkokeilua voidaan myös järjestää seurantatapaaminen. Työkokeilun aikana yhteistyö työterveyshuollon ja työnantajan välillä on tärkeää työkokeilun onnistumiseksi parhaalla mahdollisella tavalla. Jos työkokeilu keskeytyy sairauspoissaolon vuoksi, omavastuuaikaa ei ole. Tällöin työkokeilu pitää muistaa keskeyttää ja ilmoittaa siitä Kelaan. Työkokeilun edut työnantajalle ja työntekijälle Työnantajalle työkokeilu on edullista, kun työntekijä saadaan palaamaan työhön sen sijaan että sairauspoissaolo jatkuisi edelleen. Työkokeilu on myös työntekijälle kannattavaa taloudellisesti. Merkityksellisintä on se, että työkokeilun aloittaminen osaltaan ehkäisee työkyvyttömyyttä ja madaltaa työhön paluun kynnystä varhaisessa vaiheessa. Työkokeilu on riskitöntä sekä työnantajalle että työntekijälle, sillä palkka maksetaan tehdyistä tunneista ja Kela korvaa palkan osuutta työnantajalle kuntoutusrahan muodossa. Inka Koskiaho puheenjohtaja STTHL ry Lähteet: https://www.kela.fi/tyonantajat https://www.youtube.com/ watch?v=w0V939AUdas Kelan edellytykset työkokeiluun työterveyshuollon päätöksellä: ● Työkokeilu perustuu työterveyshuollon tekemään kuntoutuspäätökseen ● Kuntoutusta annetaan työterveyshuollossa havaittujen työkykyongelmien perustella ● Kyseessä on varhaisen vaiheen ammatillinen kuntoutus ● Työtehtäviä muutetaan ● Työntekijällä ei ole oikeutta ammatilliseen kuntoutukseen työeläkelakien perusteella ● Työnantaja osallistuu kuntoutuksen kustannuksiin maksamalla palkkaa työkokeilun ajalta ● Työkokeilupäivä kestää vähintään 4 tuntia matkoineen. Lisätietoa Kelasta: Kelan työnantajalinja, avoinna arkisin kello 9–15, puh 020 692 241. Kelan verkkosivut, työnantajachatti, avoinna arkisin kello 9–15. HUOM! Yksittäisen asiakkaan tapauksissa tarvitaan aina työtekijän suostumus häntä koskevien tietojen käsittelyyn. Kelan kuntoutustilastojen mukaan vuonna 2023 työkokeilun myönteisen kuntoutuspäätöksen sai 1377 henkilöä. 19 Työterveyshoitaja 4/24
Työikäisille sopivia kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskursseja Uniapnea kuntoutuskurssi on suunnattu yli 20-vuotiaille uniapneaa sairastaville aikuisille. Mielenterveyden häiriöihin liittyviä kuntoutuskursseja ovat Oras-, Silmu- ja Verso-kurssit. Kursseista Oras-kuntoutuskurssi on suunnattu yli 18-vuotiaille työelämässä tai sieltä väliaikaisesti sairauspoissaololla oleville, joilla on todettu työkykyä uhkaavia psyykkisiä uupumusoireita, mielenterveysoireilua kuten ahdistusoireita, unettomuutta tai lievää masennusta. Nuorille ja nuorille aikuisille, 16–29-vuotiaille, on suunnattu Nuoren elo-kurssi. Kurssiin on oikeutettu ne henkilöt, joilla on diagnosoitu lievä tai keskivaikea masennus tai ahdistuneisuushäiriö, ja mielenterveyden häiriö rajoittaa opiskelu-, työ- tai toimintakykyä. Syöpää sairastaville aikuisille on seitsemän erilaista kurssia, joiden avulla on tarkoitus tukea arkipäivän ongelmatilanteita ja antaa apuja elämäntilanteen selkeyttämiseen. Kuntoutuksen avulla pyritään turvaamaan ja parantamaan syöpään sairastuneen työ- ja toimintakykyä sekä vahvistaa elämänhallintaa ja itsehoitoa. Kuntoutuskursseja järjestetään: ● eturauhassyöpään sairastuneille, parikurssi ● hematologista syöpää sairastavalle, parikurssi ● rintasyöpää sairastavan sekä yksilö että parikurssi ● ruoansulatuskanavan syöpään sairastuneelle, parikurssi ● syöpää sairastavan sekä yksilö että parikurssi Tuki- ja liikuntaelinsairauksien kuntoutuskurssit ovat suunnattu yli 18-vuotiaille, joilla on diagnosoitu selkäsairaus tai niskan, hartian, yläraajan tai alaraajan tule-sairaus. Kurssille on oikeutettu, mikäli sairauden oireet ovat jatkuneet yli 3 kuukautta, eivätkä fysioterapian avokuntoutus ja omakuntoutus ole olleet riittäviä, sairaus vaikeuttaa kuntoutujan työstä selviytymistä tai arkisten asioiden tekemistä. Koonnut Henna Kurttila KELAN KUNTOUTUKSET TUKENA TYÖIKÄISTEN TYÖKYVYN EDISTÄMISEKSI Työikäisten työkyvyn tukitoimia pohtiessa on hyvä muistaa myös erilaiset Kelan kuntoutus- ja sopeutumisvalmennukset. Kelan kuntoutukset ovat maksuttomia ja useat oikeuttavat myös kuntoutusrahaan. Kuntoutukset tarjoavat sekä yksilöllistä tukea kuntoutujan tilanteeseen että vertaistukea. Kuntoutusten tavoitteena on tukea kuntoutujan elämänhallintaa ja antaa valmiuksia toimia omassa arjessa. 20
Voit ohjata asiakkaasi Kelan uudelle Tules -etäkuntoutuskurssille, joka toteutetaan kokonaan etäkuntoutuksena. Kurssille haetaan fysioterapeutin suosituslomakkeella. Onko asiakkaillasi tuki- ja liikuntaelinsairauksia? Asiakas voi hakea kurssille täyttämällä hakemuslomakkeen (KU 132). Mukaan täytyy liittää suosituslomake (KU 141), jonka fysioterapeutti täyttää. Lue lisää • Tules-etäkuntoutuskurssi: kela.fi/tules-etakuntoutuskurssi • Fysioterapeutin suositus Tules-etäkuntoutuskurssille: kela.fi/yhteistyokumppanit-terveydenhuolto- fysioterapeutit Lievittää henkistä stressiä Vähentää hermostuneisuutta Helpottaa nukahtamista -auttaa rauhoittumaan Sedix kärsimyskukkakuivauute 200 mg, 28 tabl. Lievittää lieviä henkisen stressin oireita ja helpottaa nukahtamista. Perinteinen kasvirohdosvalmiste, jonka käyttöaiheet perustuvat yksinomaan pitkään käyttökokemukseen. Yli 12-vuotiaille. Älä käytä, jos olet allerginen valmisteen sisältämälle aineelle, ei raskauden tai imetyksen aikana eikä yhdessä rauhoittavien lääkkeiden kanssa. Markkinoija: Sana Pharma Medical AS, www.sanapharma.fi. Tutustu pakkausselosteeseen. Perustuu valmisteyhteenvetoon 2021-11-19. SE2411HO. Lisätiedot, materiaalitilaukset ja infopyynnöt: info@spmedical.fi Käyttö tarpeen mukaan 21 Työterveyshoitaja 4/24
ERI SUKUPOLVIEN HOITAJIEN KEINOJA ARVOSTAVAN TYÖYHTEISÖN RAKENTAMISEKSI Tässä artikkelissa kuvataan Emerithankkeen Työyhteisö mukaan -työpajojen tuloksia. Työpajojen tavoitteena oli saada eri ikäisten työyhteisön jäsenten näkökulmat mukaan Emerit-hoitajien työnkuvan muotoiluun sekä työstää työyhteisöjen jäsenten kanssa teemaa "Eri sukupolvien edustajien erilaiset näkökulmat työhön liittyen". Työpajoissa etsittiin keinoja työyhteisöjen työhyvinvoinnin ja positiivisen organisaatiokulttuurin edistämiseksi. Tuloksissa korostettiin avointa keskustelua, yhteisten pelisääntöjen noudattamista ja arvostavaa vuorovaikutusta. 22
" – Emerithoitaja – Emerit-hankkeessa kehitetään EMERIT-mallia, jonka avulla haetaan ratkaisuja hoitajapulaan työuran loppuvaiheessa olevien ja eläköityneiden hoitajien työurien pidentymiseksi sekä työyhteisön työhyvinvoinnin ja positiivisen organisaatiokulttuurin edistämiseksi. Hankkeen tuloksena syntyvässä #emerithoitaja -mallissa huomioidaan organisaation, rekrytoijan sekä työyhteisön ja esihenkilön näkökulmat. Malliin kuuluvat Työyhteisö mukaan -työpajat pidettiin syksyllä 2024. Emerithoitajien roolit työyhteisöissä Työpajojen tulosten mukaan Emerithoitajat voidaan nähdä voimavarana työyhteisössä. He voivat olla työyhteisöön seesteisyyttä luovia hahmoja, joita mielellään konsultoidaan akuuteissa kysymyksissä sekä heiltä saadaan työskentelyn lomassa hiljaista tietoa. Emerithoitajat voisivat toimia mentoreina, sillä heillä on näkemystä ja laaja-alaista kokemusta, joka antaa hyvän pohjan ohjaamiseen. Sukupolvien väliset eroavaisuudet työodotuksissa Työpajojen tulosten mukaan kaikkien sukupolvien edustajilta toivottiin työyhteisön jäsenten arvostusta ja hyviä käytöstapoja. Nuorten hoitajien teknistä osaamista arvostettiin. Vastavalmistuneilta kollegoilta ja työharjoittelussa olevilta tulevilta kollegoilta toivottiin uusimman näyttöön perustuvan tiedon tuomista aktiivisesti työyhteisön käyttöön. Nuorilta hoitajilta toivottiin hoitotyössä erilaisiin tilanteisiin rauhallista suhtautumista. Nuoria kollegoja halutaan auttaa ja heiltä toivotaankin avointa mieltä neuvojen ja ohjeiden vastaanottamiseen. Emerithoitajat toivoivat ymmärrystä ikääntymisen aiheuttamien muutosten vaikutuksesta työskentelyyn ja niistä johtuvaan työn muotoiluun. Esimerkkeinä mainittiin mm. uuden oppimisen hidastuminen teknisten ja tietoteknisten välineiden käyttöön liittyen. Keinoja arvostavan työyhteisön rakentamiseen Työpajojen tulosten mukaan kaikkien sukupolvien edustajat toivoivat muiden sukupolvien edustajilta eri ikäisten työntekijöiden hyväksyntää ja ymmärrystä erilaiseen ajatusmaailmaan. Kollegoilta toivottiin vastavuoroista vuorovaikutusta kaikkien tiimin jäsenten kanssa iästä riippumatta. Tulosten mukaan avoin keskustelu on arvostavan työyhteisössä keskeisessä roolissa. Työyhteisön turvallinen ilmapiiri, joka mahdollistaa avoimen keskustelun, nähtiin konflikteja ennaltaehkäisevänä. Tulosten mukaan hoitajan olisi tärkeää sanoittaa työyhteisölle, mikäli hän kokee tarvitsevansa apua tai hänen jaksaminensa on koetuksella. Tämä auttaa ymmärtämään kollegan tilannetta ja siten ehkäisee konflikteja. Lisäksi tärkeänä nähtiin, että työnmuotoiluun liittyen olisi selkeät käytänteet. Toimintamalli, jossa tiimiläiset valikoivat työtehtäviään ilman selkeitä pelisääntöjä, saattaa aiheuttaa työyhteisöön jännitteitä. Kuormitusta aiheutuu tiimin muille jäsenille, mikäli he joutuvat tekemään tekemättä jääneet tehtävät ilman korvaavaa resurssia. ”Olisi reilua, että jos joku tiimistä ei voi tehdä jotain, niin me saataisi korvaava resurssi, ettei me ihan uuvuttaisi työvuoroissa, joissa tiimistä joku ei voi tehdä kaikkia töitä.” Nuoren hoitajan kommentti. Tulosten mukaan esihenkilöltä toivottiin oikeudenmukaisuutta tiimin jäsenten kohtaamiseen sekä johtamiseen. Työvuorojen suunnitteluun liittyen toivottiin, että huomioidaan mahdolliset rajoitukset ja työnmuotoilut resursoinnissa, jotta vältytään muun tiimin kuormittumiselta. Positiivista organisaatiokulttuuria edistäväksi tekijäksi esitettiin yhteisten Vaikka mulla on tämmöstä kremppaa ja siksi kaikkia rajoitteita, ni kuiteski voin tehdä tätä työtä, niin minusta on hyötyä. Minusta tuntuu, että olen arvokas. 23 Työterveyshoitaja 4/24
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0NTUwMw==