Pro terveys 30 Katsaus Amerikan sairaanhoitajaliiton eettisistä ohjeista kartoittaa sairaanhoitajien eettisten ohjeiden käyttötapoja ja luo perustaa sekä ohjeiden että tutkimuspohjaisen hoidon kehittämiselle. oitajien ja hoitotyön johtajien sitoutuminen ammattieettisiin ohjeisiin on osa eettisesti laadukasta hoitotyötä. Ohjeilla on sekä ammattikunnan ulkoisia että sisäisiä tehtäviä. Ulkoiset tehtävät määrittävät ammatin yhteiskunnallisen aseman ja velvoitteet, ilmaisevat ammatin arvot ja tunnistavat potilaan oikeudet. Näin ne toimivat ammatin ja kansalaisten välisenä yhteiskuntasopimuksena. Ohjeiden sisäiset tehtävät määrittävät hoitajan käyttäytymistä ohjaavan eettisen normiston eettistä päätöksentekoa tukien, ja niihin sisältyy hyvän hoitotyön kriteerit, moraaliset velvoitteet ja hyväksyttävä käytös. Ammattikunnan toiminnan itsesäätelyn välineenä ne tukevat ammattikunnan identiteettiä. Ohjeet ovat tärkeä osa hoitajan eettistä kompetenssia ja niiden käytön tulisikin olla jatkuva ohjenuora kaikilla hoidon tasoilla. Ohjeiden käyttö ja roolimallina toimiminen ovat myös tärkeä osa hoitotyön eettistä johtajuutta (1–3). Eettisten ohjeiden päivittämiselle vastaamaan terveydenhuollon uusiin eettisiin haasteisiin on tarvetta, mikä edellyttää analyysiä nykyisten ohjeiden käyttötavoista ja vaikutuksista. Tätä analyysiä olemme tehneet yhteistyönä Amerikan sairaanhoitajaliiton (ANA, Yhdysvallat) kanssa kartoittavalla kirjallisuuskatsauksella (4). Katsaus eettisistä ohjeista Valitsimme kohteeksi ANAn eettiset ohjeet (www.nursingworld.org), koska ne ovat selittävine tulkintoineen yhdet laaMiten eettiset ohjeet näkyvät ja vaikuttavat? KATSAUS H jimmista hoitajien eettisistä ohjeista. Ne ovat myös perusta Kansainvälisen sairaanhoitajaliiton (www.icn.ch) ohjeille ja siten useimmille kansallisille ohjeille. Aloite katsauksen laatimiseen tuli ANAlta heidän tutustuttuaan Turun yliopiston hoitotieteen laitoksella tehtyyn aikaisempaan kirjallisuuskatsaukseen sairaanhoitajien eettisistä ohjeista (5). Teimme kirjallisuuskatsauksen julkaisuista vuosilta 2001–2022 käyttäen kahta keskeistä tietokantaa (CINAHL, PubMed). Katsaukseen valittiin julkaisut, joissa oli maininta ANAn eettisistä ohjeista. Lopulliseen analyysiin sisältyi 856 julkaisua, joista tieteellisiä oli 71 ja ei-tieteellisiä 785. Tieteellisistä 31 oli empiirisiä tutkimuksia ja 40 teoreettisia katsauksia. Ei-tieteellisistä 487 oli ammatillisia artikkeleita ja loput 179 muu muassa pääkirjoituksia, kommentteja tai tiedotuksia. Käyttö- ja vaikutusalueita Hoitotyön johtajuus. Johtajuuden tarkastelu ohjeiden osalta osoittautui julkaisuissa vähäiseksi sekä empiirisen tutkimuksen että teoreettisten katsausten osalta (taulukko). Tulos on mielenkiintoinen, koska hoitotyön laadun näkökulmasta eettinen johtajuus on todettu hyväksi johtamistavaksi. Eettisellä johtajuudella hallinnon eri tasoilla on vaikutusta hoitajien eettiseen kompetenssiin, työtyytyväisyyteen sekä tunnepohjaiseen sitoutumiseen, jolloin korostuu johtajan ja työntekijän välisen suhteen sosioemotionaalinen ulottuvuus. Johtajakoulutuksella, joka tukee henkilökohtaista moraalikehitystä, voidaan tukea näitä myönteisiä vaikutuksia sekä asettaa hoitotyölle selkeät eettiset standardit (6). Eettinen johtajuus ylläpitää luottamusta sekä yksilöllisellä, ammatillisella, organisatorisella että yhteiskunnallisella tasoilla. Johtajuus hyvän eettisen ilmaston kanssa vaikuttaa myönteisesti potilaisiin, hoitajiin ja johtajiin itseensä ja edistä samalla ammatillista kehittymistä (1,3). Potilas-hoitajasuhde. Julkaisuissa painottui erityisesti potilas-hoitajasuhde mutta myös lähijohtajasuhde vahvistaen jo aikaisemmasta tutkimuksesta saatua tietoa (7). Koska valtaosa hoitajista tekee kliinistä työtä, on luonnollista, että potilas-hoitajasuhteen näkökulma eettisiin ohjeisiin korostui. Myös ei-tieteellisten julkaisujen suuri lukumäärä verrattuna tieteellisiin vaikuttaa potilas-hoitajasuhteen korostumiseen. Eniten viitattiin hoitajan velvollisuuteen kunnioittaa ihmistä sekä puolusISTOCKPHOTO
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0NTUwMw==