Pro terveys 28 Etätyön hyödyt ovat usein havaittavissa sen mahdollisia haittoja nopeammin. Millaiset asiat vaikuttavat etätyöntekijän työhyvinvointiin ja minkälainen vaikutus etätyön yleistymisellä on johtajuuteen? yön digitalisoitumisen myötä etätyö on lisääntynyt viime vuosina merkittävästi. Yhä useampi työntekijä työskentelee etänä joko osittain tai kokoaikaisesti myös sosiaali- ja terveysalalla. Etätyö on kokonaisuus, joka voi vaikuttaa työntekijään fyysisesti, psyykkisesti sekä sosiaalisesti luoden niin mahdollisuuksia kuin haasteitakin työhyvinvoinnille (1). Etätyö poikkeaa perinteisestä toimistotyöskentelystä, jolloin myös kokemus työhyvinvoinnista muuttuu (2,3). Etätyön kokemus on yksilöllistä, mutta siihen vaikuttavat merkittävästi organisaation tuki ja etäjohtaminen (1). Esihenkilöiden on tärkeää ymmärtää ja tunnistaa etätyön olosuhteita, jotta työhyvinvointia voidaan tehokkaammin ylläpitää ja kehittää (2,3). Työhyvinvointia etätyössä voi lähestyä työn autonomian ja rajaamisen, työn sosiaalisuuden, työympäristön sekä etätyön johtamisen näkökulmista (1). Autonomia ja työn rajaaminen Etätyön tuoma autonomia sekä työn joustavuus voivat lisätä työhyvinvointia (2). Etätyössä työpaikkana toimii usein työntekijän oma koti varsinaisen toimiston tai muun fyysisen työpaikan sijasta. Työn ja vapaa-ajan yhdistäminen voidaan kokea helpompana, kun aikaa ei kulu esimerkiksi työmatkoihin. (4,5) Lisäksi työajan liukumat ja mahdollisuus vaikuttaa omiin työaikoihin voivat helpottaa työn ja Työhyvinvointia etätyössä TYÖHYVINVOINNIN JOHTAMINEN T perhe-elämän yhdistämistä. Toisaalta kotona tehty työ voi hämärtää työn ja vapaa-ajan välisiä rajoja ja laukaista tunteen, ettei työstä pääse irti. (6) Organisaation on hyvä tiedostaa, että työn ja yksityiselämän epätasapaino voi lisätä uupumisen riskiä (3) ja että etätyön tuoma psykologinen rasitus yhdistyy työn ylikuormituksen lisäksi yksityiselämän haasteisiin ja roolien epäselvyyteen (7). Muun muassa työlle asetut selkeät tavoitteet voivat lisätä työn hallintaa (1). Sosiaalisuus ja työyhteisö Työyhteisöön kuulumisen tunne on osa työhyvinvointia. Etätyössä sosiaalinen konteksti muuttuu, ja sosiaalisen tuen väheneminen voi lisätä työntekijän emotionaalista uupumusta sekä kognitiivista stressiä (1,5,8). Vuoropuhelun säilyttäminen onkin tärkeää, jos kasvokkain kohtaaminen ei ole päivittäistä. Positiivisen ryhmähengen vaaliminen ja rakentaminen tapahtuu tällöin etäyhteyden kautta. Etätyössä laadukkaisiin virtuaalisiin kohtaamisiin panostaminen on olennaista. (3) Normaalisti ryhmäytyminen tapahtuu huomaamatta, mutta etätyössä sen eteen on tehtävä suunnitelmallista työtä (1) erilaisia kanavia tehokkaasti hyödyntäen (3). Toimivatkaan etätyökäytännöt ja -teknologia eivät aina riitä, vaan kasvokkain tapahtuvia kohtaamisia työyhteisön kesken olisi hyvä tarjota mahdollisuuksien mukaan. Kohtaamisia olisi hyvä järjestää myös etätyöntekijöiden ja esihenkilöiden kesken. Ratkaisevassa roolissa ei ole kohtaamisten tiheys vaan niiden laatu. Kasvokkain tapahtuvat kohtaamiset lisäävät molemminpuolista luottamusta, vähentävät eristäytyneisyyden tunnetta sekä mahdollistavat työntekijöiden työhyvinvoinnin seurannan. (3) INFO Artikkelissa on hyödynnetty Heini Siposen ja Reija Uusitalon YAMK-opinnäytetyönä toteuttaman (2023) integratiivisen kirjallisuuskatsauksen tuloksia. Yhteyden ja vuoropuhelun säilyttäminen työntekijöiden sekä esihenkilön ja henkilöstön välillä on tärkeää. SHUTTERSTOCK
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0NTUwMw==