Pro terveys 26 Ensihoitajat kohtaavat työssään väkivaltaa, joka vaikuttaa esimerkiksi työturvallisuuteen ja -hyvinvointiin. Väkivaltatilanteiden ennakointi ei ole helppoa. Ensihoitokertomukset ovat potentiaalinen tietolähde tukijärjestelmille, joiden avulla ensihoitajat voisivat paremmin valmistautua tehtäviin, joissa on väkivallan uhka. erveydenhuollon eri ammattiryhmät kohtaavat työssään väkivaltaa. Ilmiö on ongelma sekä globaalisti että kansallisesti (1,2). WHO:n mukaan väkivallalla tarkoitetaan fyysistä ja psyykkistä väkivaltaa, mutta työhön liittyvästä väkivallasta puhuttaessa tarkoitetaan usein niiden lisäksi myös seksuaalista väkivaltaa. Lisäksi työturvallisuuslaissa (738/2002) on erikseen määritelty häirintä ja epäasiallinen kohtelu. Ratkaisut väkivallan uhan hallitsemiseksi tulisi tehdä toimialakohtaisesti (1,2), mutta toistaiseksi ratkaisut eivät ole onnistuneet poistamaan kaikkia ongelmakohtia, ja lisätutkimusta tarvitaan erityisesti ensihoidosta (3,4). Ensihoitajien kohtaama väkivalta puhututtaa ENSIHOITAJAT T Ensihoito on osa erikoissairaanhoitoa, jonka vuosittainen tehtävämäärä on yli 800 000 ensihoitotehtävää. Monella alueella ensihoito on ainoa saatavilla oleva terveydenhuollon palvelu virka-ajan ulkopuolella. Ensihoidon erityispiirteenä on se, että toimintaympäristö on kontrolloimaton. Tämän vuoksi ammattilaisiin kohdistuvia vaaratilanteita on vaikea ennustaa ja estää. Ensihoitajien tehtäviin ei kuulu yleisestä turvallisuudesta huolehtiminen, eikä ammattilainen voi tinkiä omasta turvallisuudestaan. Toisaalta poliisin resurssit ovat rajalliset, eikä ole realistista ajatella, että uhkaavissa tilanteissa poliisi automaattisesti osallistuu ensihoitotehtävälle. Ensihoitajien kohtaama väkivalta Ensihoitajien työssään kohtaama väkivalta on tunnistettu laajasti (4). Tutkimukset ovat kuitenkin asetelmiltaan pääosin kuvailevia ja perustuvat kyselyihin tai ensihoitajien omaan ilmoitukseen. Suomessa ammattiliittojen kyselyssä lähes kaikki ensihoitajat kertoivat kohdanneensa työssään väkivaltaa (97 %, n=1939). Noin 40 % oli saanut tappouhkauksia. Teräase oli mukana 30 % ja ampuma-ase 9 % näistä uhkauksista. Väkivalta on tunnistettu erityiseksi haasteeksi ensihoitotehtävillä, joissa on mukana alkoholia, lääkeaineita tai huumeita tai potilas kärsii mielenterveysongelmista. Yleisin väkivallan aiheuttaja on potilas, mutta myös muut paikallaolijat voivat kohdistaa väkivaltaa ensihoitohenkilöstöön (5). Huomionarvoista on, että tieto väkivallan uhasta, kuten aggressiivisuudesta ei aina etukäteen välity tehtävälle hälytetyille ensihoitajille. Myös kokemus uhasta ja uhan hallinnasta vaihtelevat ensihoitajien välillä (6). Ensihoitajiin kohdistuvan väkivallan seuranta on haastavaa, koska väkivaltatilanteita jätetään usein raportoimatta. Taustalla voi olla kokemuksia muun muassa johdon välinpitämättömyydestä, häpeästä tai syyllisyyden tunteesta, pelosta joutua itse syytetyksi, kiireestä tai seurauksiin liittyvästä huolesta. Lisäksi väkivallan voidaan nähdä kuuluvan osaksi työtä. Ensihoitokertomusteksteistä apu? Ensihoitajiin kohdistuvan väkivallan ehkäisyyn ja hallintaan tarkoitettujen vaikuttavien ratkaisujen kehittämiseksi tarvitaan tehokkaampia menetelmiä ja intuitiivisia työkaluja tunnistamaan ja ennakoimaan mahdollisia väkivaltatilanteita. Ensihoitokertomukset sisältävät ammattilaisten kirjaamia potilaan hoitoon liittyviä keskeisiä tietoja. Siksi niitä voidaan ajatella käytettäväksi hoitotilanteissa tapahtuvien väkivaltatilanteiden kuvaamiseen, arviointiin ja ennustamiseen. Työkalujen kehittämistä varten tarvitaan kuitenkin syvä ymmärrys kirjausten siINFO Työsuojelurahaston rahoittamassa Turun AMK:n koordinoimassa tutkimushankkeessa (1.2.2024–31.1.2026), johon osallistuvat lisäksi Turun yliopisto ja Varsinais-Suomen pelastuslaitos, selvitetään muun muassa ensihoitokirjausten hyödyntämistä päätöksenteon tukityökaluissa, sekä mitä riskejä ja haasteita tähän liittyy.
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0NTUwMw==