Pro terveys 18 Hyvä perehdytys tukee vahvaa johtajuutta. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella OYS:n osastohoitotyön palvelualueella esihenkilötyötä on lähdetty kehittämään luomalla sähköinen perehdytysalusta, joka tukee esihenkilöiden perehdytysprosessia. ohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella esihenkilötehtäviä on organisoitu ja määritelty uudelleen. Terveydenhuollon organisaatiomuutoksissa on välttämätöntä kiinnittää huomiota esihenkilöiden perehdytykseen sekä johtamistehtävään ja organisaatioon sitoutumiseen (1,2). Hoitotyön esihenkilöitä eläköityy lähivuosina paljon, eivätkä johtamistehtävät kiinnosta yhtä paljon kuin aikaisemmin. Hyvinvointialueiden osastonhoitajista 41 % eläköityy seuraavan 10 vuoden aikana (3). Hoitotyön esihenkilötyö on yhä vaativampaa, ja organisaatiomuutoksissa esihenkilöt kokevat jatkuvia haasteita uuden oppimisessa (4). Merkittävällä osalla on myös kielteisiä kokemuksia perehdytyksestä, tai se on koettu riittämättömäksi ja heikkolaatuiseksi (5). Monet kokevat esihenkilötyöhön siirtyessään valmistautumisen olleen riittämätöntä (1). Tämä aiheuttaa emotionaalista stressiä (5) sekä jatkuvaa tuen tarvetta ja tehottomuutta työssä (1). Seurauksena saattaa olla työuupumus ja tehtävästä lähteminen (4). Systemaattisella perehdytysohjelmalla voidaan edistää hoitotyön esihenkilöiden sitoutumista ja työssä pysymistä, vähentää vaihtuvuutta (6) ja kehittää osaamista laaja-alaisesti (4). Onnistunut P Varmuutta ja sitoutumista esihenkilötyöhön yhdenvertaisuutta. Perehdytysalustan tekniseen toteuttamiseen palkattiin projektityöntekijä. Projektiin osallistui laaja joukko esihenkilöitä ja asiantuntijoita, jotka arvioivat säännöllisissä ohjausryhmissä alustan kehittämisen edistymistä ja sisältöä. Tavoitteena suunnitelmallinen perehdytys Sähköisen perehdytysalustan tavoitteena on parantaa organisaation pito- ja vetovoimaa tarjoamalla laadukas perehdytys ja edistää esihenkilöiden työhyvinvointia tarjoamalla perehdytyksen aikainen esihenkilö- ja vertaistuki. Yhdenmukaisen perehdytyksen tarkoituksena on auttaa esihenkilöitä ymmärtämään roolinsa ja siihen liittyvät vastuut. Lisäksi tarkoituksena on edistää esihenkilöperehdytysjakson suunnittelua ja uuden esihenkilön vastaanottamista. Yhdenmukaisella perehdytyksellä voidaan varmistaa, että kaikki esihenkilöt edistävät samoja arvoja, toimintatapoja ja johtamiskäytäntöjä. Lähiesihenkilöiden pääasiallisena perehdyttäjänä ja vastaanottajana toimii PEREHDYTYS perehdytys vaikuttaa myös potilastyytyväisyyteen ja hoidon laatuun (4). Se kuitenkin edellyttää organisaation johdon tukea, perehdytysprosessia tukevia käytäntöjä ja selkeää perehdytysjaksoa (1). Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella lähdettiin kehittämään esihenkilöiden perehdytystä yhteistyössä Oulun yliopiston kanssa (Kuvio 1). Tarvelähtöistä kehittämistä Kehittämistyön lähtökohtana olivat käytännön kokemukset ja johdon haasteet lähiesihenkilöiden perehdytyksessä. Perehdytettävän tiedon määrä todettiin suureksi, eikä sitä oltu koostettu systemaattisesti perehdytettävään muotoon. Tämän pohjalta muodostui tarve esihenkilöperehdytysprojektin aloitukselle. Kehittämistyö toteutettiin tiiviissä yhteistyössä Pohteen osastohoitotyön toimijoiden ja Oulun yliopiston lääketieteen tekniikan ja terveystieteiden tutkimusyksikön kanssa. Projekti alkoi tiedon tarpeen tunnistamisesta. Terveyshallintotieteen opiskelijat haastattelivat osastonhoitajia ja vastuuyksikköpäälliköitä. Haastattelujen tuloksena tunnistettiin tarve esihenkilöiden sähköiselle perehdytysalustalle, jonka tavoitteena on yhtenäistää osastonhoitajien ja apulaisosastonhoitajien perehdytysprosessia sekä parantaa perehdytyksen laatua ja INFO Vahva johtajuus alkaa hyvästä perehdytyksestä. Hyvin suunniteltu perehdytys - tukee ja tuo varmuutta esihenkilörooliin - edistää esihenkilöiden sitoutumista johtajuuteen. Tarve käytännöstä Yliopistoyhteistyö Esihenkilöiden haastattelut Esihenkilöiden perehdytysalustan kehittäminen Perehdytyksen vaikutusten arviointi KUVIO 1
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0NTUwMw==