”Psykologisen turvallisuuden on todettu edistävän potilasturvallisuutta, hoidon laatua sekä terveysalan toimijoiden työhyvinvointia ja -tyytyväisyyttä.” Pro terveys 16 Psykologisesti turvallinen työilmapiiri edistää yhteistyötä, oppimista ja avointa keskustelua sekä parantaa hoidon laatua. Psykologisen turvallisuuden rakentumiseen tarvitaan aikaa, ymmärrystä ja sitoutumista. Psykologinen turvallisuus aadukas toiminta terveysalalla vaatii kaikkien työyhteisön jäsenten panoksen aina työntekijöistä esihenkilöihin. Yksilöiden tulee kokea, että kehityskohteista ja epäkohdista keskusteleminen on vaivatonta, erityisesti hierarkiaa sisältävällä sote-alalla. (1) Psykologinen turvallisuus on tunnistettu työssä ja oppimisessa keskeiseksi tekijäksi, joka edistää yhteistyötä ja avointa keskustelua, rohkaisee asioiden puheeksi ottamista ja kehittää palautteenantoa. Sen on havaittu myös parantavan potilaan hoidon laatua. Mitä psykologinen turvallisuus on? Psykologinen turvallisuus tarkoittaa tilannetta, jossa yksilöt kokevat voivansa keskustella epäkohdista tai virheistä, jakaa omia ajatuksiaan ja kysyä asioista, joista eivät tiedä, ilman pelkoa syytetyksi, syrjityksi tai nolatuksi tulemisesta (2). Psykologisesti turvallisessa ympäristössä yksilöt kokevat, että heitä ei torjuta, vaikka he sanovat, mitä ajattelevat. Tällaisessa ympäristössä yksilöt uskaltavat kokeilla uusia asioita ja ottaa myös henkilökohtaisia riskejä. Psykologista turvallisuutta on tutkittu terveydenhuollon eri konteksteissa, ja sillä on todettu olevan positiivisia vaikutuksia toimintamallien kehittämisen, virheistä oppimisen ja tiedon jakamisen kannalta. Psykologinen turvallisuus mahdollistaa luottavaisen ja avoimen ilmapiiriin, jossa on tilaisuus keskustella epäkohdista ja nostaa toiminnassa tapahtuvat virheet tai vaaratilanteet esiin, jotta niistä voidaan oppia. Psykologisen turvallisuuden on todettu edistävän potilasturvallisuutta, hoidon laatua sekä terveysalan toimijoiden työhyvinvointia ja -tyytyväisyyttä. Se lisää myös työntekijöiden aloitekykyä sekä kiinnostusta ja sitoutumista oman ja organisaation toiminnan kehittämiseen. (1,3) Psykologinen turvallisuus on tärkeää myös oppimisen ja oppimisympäristön kannalta. Oppimista edistää se, että opiskelija kokee oppimisympäristön olevan turvallinen ja oppimista tukeva. Psykologisesti turvallisessa oppimisympäristössä opiskelijalla on mahdollisuus esittää kysymyksiä, pyytää apua ja jakaa ideoita ilman pelkoa. Tämä on keskeistä huomioida opiskelijaohjauksessa. L TYÖ- JA OPISKELUYMPÄRISTÖT Johtajalla keskeinen rooli Johtajalla on suuri vaikutus psykologisesti turvallisen ilmapiirin rakentumiseen (4). Johtajalla tarkoitetaan ryhmän johtajaa tai muuta vastuullisessa roolissa toimivaa henkilöä, kuten harjoittelun ohjaajaa, esihenkilöä tai opettajaa. Johtajan tulisi tiedostaa psykologinen turvallisuus ja sen merkitys ja edistää sitä aktiivisesti omalla toiminnallaan. Johtaja voi vahvistaa psykologista turvallisuutta edistämällä ryhmän yhteenkuuluvuutta ja avointa ilmapiiriä. Lisäksi johtajan tavoitettavuus, tapa antaa palautetta ja kyky myöntää oma tietämättömyytensä muille ryhmän jäsenille edistävät psykologista turvallisuutta. (5,6) Opiskelijoiden näkökulmasta johtajan kiinnostus opiskelijoita ja heidän mielipiteitään kohtaan lisää opiskelijoiden kokemaa psykologista turvallisuutta. Ryhmällä merkitystä Sote-alalla toimitaan usein ryhmissä, joten turvallisen ja laadukkaan hoidon toteutumisen kannalta tulee myös ryhmän toimia tehokkaasti. On havaittu, että psykologinen turvallisuus parantaa ryhmän toimintaa. (2) Ryhmän psykologisen turvallisuuden muodostumisen kannalta keskeistä on, että ryhmän jäsenet ja johtaja tuntevat toisensa. Ryhmän tasa-arvoinen ja avoin kulttuuri, madaltunut hierarkia, yksilöiden tietoisuus mahdollisuudesta tuoda omat ajatukset esiin ja ryhmän kyky näh- – perusta turvallisille työ- ja oppimisympäristöille
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0NTUwMw==