15 Pro terveys usein sanattoman ja sanallisen viestinnän ristiriidattomuuteen. Erityisesti esihenkilön viestintään kiinnitetään joskus korostetustikin huomiota, ja siitä tehdään tulkintoja. Väärinymmärrettyjä signaaleja viestinnässä voi tulla tahattomasti. Tietoinen läsnäolo auttaa esihenkilöitä jäsentämään tilanteita ja huomaamaan syntyneet reaktiot. (1,5,7) Esihenkilö kohtaa työssään paljon tunteita. Omien tunteiden erottaminen toisten ihmisten tunteista on tärkeää, jotta ei synny hämmentäviä ja epäjohdonmukaiselta vaikuttavia tilanteita tai päätöksiä. Esihenkilön tulisi osata käsitellä erilaisia tunteita sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja päätöksenteossa. Usein on kyse stressaaviksi koetuista tilanteista. (3) Tunnejohtamisessa korostuvat itsensä johtamisen taidot sekä ymmärrys sattuneille epäonnistumisille. Tärkeää on myös huomioida onnistumiset sekä omassa että muiden toiminnassa. Palautteen merkitys onnistumisissa on keskeinen. Tunnejohtaminen on menestystekijä Tunteet vaikuttavat kaikkeen toimintaan työyhteisössä ja organisaatiossa. Siksi tunnejohtamiseen tarvitaankin lisää osaamista. Esihenkilöiden tunnejohtamisen taidot ovat osa hyvinvoivien työympäristöjen kehittämistä sekä henkilöstön työhön sitoutumista ja siten myös suoraan yhteydessä henkilöstön vaihtuvuuteen. Lisäksi tunnetiloilla ja organisaation tunneilmastolla on merkittävä yhteys henkilöstön työtehtävien oppimiseen, motivaatioon ja suoriutumiskykyyn. (1–3,6) Työhyvinvoinnin merkitys rekrytointivalttina on kasvamassa. Työyhteisön toimiva ja avoin vuorovaikutus edistää tuloksellisen ja hyvinvoivan organisaaLÄHTEET 1 Vuorisalo P. Tunnejohtaminen hoitotyön esihenkilötyössä. YAMK opinnäytetyö. Oulun ammattikorkeakoulu, 2024. https://urn.fi/ URN:NBN:fi:amk-202402082675 Tunnejohtaminen esihenkilöiden kokemana Tunnejohtamisen merkitys työilmapiirille Esihenkilön toiminta Työilmapiiri Asioiden ja ihmisten johtaminen Toimintatavat Lähityöskentely Vuorovaikutustaidot Itseohjautuvuus Henkilökunnan pysyvyys Tavoitettavuus Inhimillisyys Edustaa henkilökuntaa Viestinnän ympyrä Johdon tuki Turvallisuus Kokonaiskuva Tasa-arvoisuus Edustaa työnantajaa Luottamuksellisuus Kokemustoiminta Tunnetilat Arvomaailma Tunnetaidot Ristiriitatilanteet Palaute Ajanhallinta Yhteisöllisyys Motivointi Persoonallisuus Verkostot Ristiriitatilanteet Avoimuus PÄIVI VUORISALO sh YAMK, Oulun ammattikorkeakoulu, Varsinais-Suomen hyvinvointialue OUTI KAJULA TtT, yliopettaja, Oulun ammattikorkeakoulu MINNA YLÖNEN TtT, AMo, sh, hallintoylihoitaja, Sote-palvelut, Varsinais-Suomen hyvinvointialue LIISA KIVINIEMI TtT, yliopettaja, Oulun ammattikorkeakoulu 2 Forsten-Astikainen R. Self-reflection in work competencies evaluation. Acta Universitatis Ouluensis G 138. Oulun yliopisto, 2023. https://urn.fi/ URN:ISBN:9789526238173 3 Rantanen J, Leppänen I, Kankaanpää H, Rauhala E. Johda tunneilmastoa: Vapauta työyhteisösi todellinen potentiaali. Helsinki: Alma Talent, 2020. 4 Salonen E. Intuitio ja tunteet johtamisen ytimessä. Helsinki: Alma Talent, 2017. 5 Alotaibi SM, Amin M, Winterton J. Does emotional intelligence and empowering leadership affect psychological empowerment and work engagement?. Leadership & Organization Development Journal. 2020;41(8):971–991. 6 Saha S, Das R, Lim WM, Kumar S, Malik A, Chillakuri B. Emotional intelligence and leadership: insights for leading by feeling in the future of work. International Journal of Manpower. 2023;44(4):671–701. 7 Maamari B, Majdalani J. Emotional intelligence, leadership style and organizational climate. International Journal of Organizational Analysis. 2017;25(2):327–345. tion muodostumista. Työelämässä tarvitaan esihenkilöitä, joille on tärkeää työntekijöidensä hyvinvointi ja menestys. (1,3,5–7) Tunnejohtamisessa on kyse merkittävästä ja tulevaisuuden työelämässä entistä enemmän korostuvasta johtamisen taidosta.
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0NTUwMw==