Pro terveys 14 Tunteet ovat läsnä jokapäiväisessä elämässämme, ja ne ovat tärkeitä myös työyhteisön keskinäisessä toiminnassa. Esihenkilön tunnejohtamisen taidoilla on merkitystä työyhteisön ilmapiiriin ja vuorovaikutukseen. Tunteilla on merkitystä esihenkilötyössä uorovaikutustaidoissa harjaantuminen on avain onnistumiseen hoitotyön esihenkilötyössä. Organisaatioissa on hyvä huomioida esihenkilöiden kasvu ja kehitys kohti tunnejohtajuutta, koska tunnejohtaminen osaltaan vaikuttaa sekä työyhteisön pysyvyyteen, työhyvinvointiin että organisaation tuloksellisuuteen. Tunnejohtamisen taitojen kehittäminen on tarpeellista hoitotyön johtamisessa. On tunnistettava tunnejohtamisen osa-alueet ja niiden merkitys esihenkilötyön keskeisimpänä osa-alueena. Tunnejohtamisen perustana on eri tilanteissa ilmenevien tunteiden tunnistaminen. Tunnetietoisuuden kehittyminen on merkittävä asia kasvussa kohti tunnejohtamisen taitoja. Omien tunteiden tunnistamiseen tarvitaan itsereflektiota. Siihen sisältyy kokemusten syvällistä pohdintaa sekä ajattelun ja toiminnan tarkastelua. (2,3) Tunnejohtaminen alkaa itsestä Tunnetietoinen esihenkilö tunnistaa omat tunteensa ja osaa ilmaista ne hienovaraisesti erilaisissa työelämän tilanteissa. Tunnetietoisuuteen yhdistyvät empatiakyky ja rakentava vuorovaikutus, jossa oleellista on taito ja motivaatio toimia yhteistyötä vahvistaen. Myös tietoisen läsnäolon taidot edistävät tunnetietoisuutta. Siinä tarkkaavaisuus ja havainnot suunnataan meneillään olevaan hetkeen hyväksyvästi ja ilman arvostelua. Tietoinen läsnäolo on myös kykyä suunnata tarkkaavaisuus ja havainnot sekä omaan aktiiviseen osallistumiseen että tilanteessa olevien muiden henkilöiden vuorovaikutukseen ja toimintaan. Esihenkilötyössä huomiota kannattaa kiinnittää erityisesti kuunteluun ja havainnointiin. Silloin on mahdollisuus tavoittaa meneillään olevat ilmiöt ja tilanteet koko työyhteisön ja eri yksilöiden osalta. Mahdollisuus kuunteluun ja havainnointiin on tärkeää huomioida eriV TUNNEJOHTAMINEN laisten vuorovaikutustilanteiden, kuten palavereiden, suunnittelussa ja toteutuksessa. (3–6) Päivi Vuorisalon (1) tutkimuksessa hoitotyön esihenkilöt kokivat tunnejohtamisen haasteellisena, vaikka se on heidän työssään läsnä joka päivä. Tunnejohtamisessa erilaiset persoonat ja omat aiemmat kokemukset vaikuttavat tilanteiden kulkuun ja niiden käsittelyyn. Voidaan pohtia, liittyykö tunteisiin ylipäätään kokemuksia tilanteiden hallitsemattomuudesta ja ehkä myös epätietoisuutta työn ja tunteiden yhteydestä. Työyhteisöön hyvinvointia Tunnejohtaminen on tunnistettu yhdeksi keskeiseksi työilmapiiriin vaikuttavaksi tekijäksi. Rakentava vuorovaikutus esihenkilötyössä vahvistaa positiivista työilmapiiriä sekä luottamusta esihenkilöä kohtaan. Huomion kiinnittäminen vuorovaikutukseen on tärkeää, sillä ilman toimivaa vuorovaikutusta työyhteisössä syntyy usein konflikteja ja ristiriitatilanteita. Myös luottamuksellinen suhde työntekijän ja lähiesihenkilön välille saattaa jäädä rakentumatta puutteellisen vuorovaikutuksen vuoksi. (1,4,7) Avoin ja dialoginen vuorovaikutus luo turvallisuutta ja luottamusta, joka yhdistää työyhteisöä tiiviimmäksi. Huomiota vuorovaikutustilanteissa kiinnitetään Päivi Vuorisalon (1) ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyö tarkasteli tunnejohtamista hoitotyön esihenkilötyössä. ● Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata esihenkilöiden kokemuksia tunnejohtamisesta sekä tunnejohtamisen merkitystä työyhteisön hyvinvointiin ja työilmapiiriin. ● Hoitotyön esihenkilöiden (n=7) teemahaastattelut ● Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla.
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0NTUwMw==