4-5/2024 AKAVAN SAIRAANHOITAJAT JA TAJA RY:N LEHTI Opetusylihoitaja Sini Heino Osaamisen ja monipuolisen urakehityksen puolustaja SAIRAANHOITAJIEN EETTISET OHJEET Miten eettiset ohjeet näkyvät ja vaikuttavat? PSYKOLOGINEN TURVALLISUUS Perusta turvallisille työ- ja oppimisympäristöille KYBERTURVA SOTE-ALALLA Henkilöstöstä vahvin lenkki? KOLLEGOJEN TERVEISIÄ ”Luota huomiseen!”
34 10 Pro terveys 2 Tilaushinnat 2025 Hinnat ovat nettohintoja, alv 0 % vuosikerta 75 €, irtonumero 15 € ISSN: 1795-3847 Ilmestymis- ja aineistoajat 2025 Nro Varauspäivä Aineistopäivä Ilmestymispäivä 1 29.1. 10.2. 28.2. 2 28.4. 12.5. 30.5. 3 20.8. 1.9. 19.9. 4-5 29.10. 10.11. 28.11. Pro terveys -lehti on Akavan sairaanhoitajat ja Taja ry:n jäsenlehti. 51. vuosikerta. Ilmestynyt vuodesta 1972 (Ylihoitajalehti 1972-2004). Julkaisija/toimitus Akavan sairaanhoitajat ja Taja ry, Rautatieläisenkatu 6, 00520 Helsinki, www.taja.fi Toiminnanjohtaja Kukka Junno, 040 5073 648, kukka.junno@taja.fi Toimitussihteeri Iina Aalto, 050 475 0914, iina.aalto@taja.fi Päätoimittaja Sanna Koskinen, smtkos@utu.fi Toimitusneuvosto Päivi Hänninen, Kukka Junno, Anne Lunden Ulkoasu ja taitto Suunnittelutoimisto M. Gardemeister Oy, Satu Henttu, 09 4366 4422, satu.henttu@minnag.fi Paino PunaMusta Oy, 040 171 9155 PUHEENVUOROT 3 Pääkirjoitus päätoimittaja Sanna Koskinen 33 Hallituksen puheenvuoro Maria Soini 39 Opiskelijapalsta Elina Pajakoski JÄRJESTÖASIAA 4 Katse kohti tulevaa Kukka Junno 4 Esittelyssä uusi päätoimittaja 4 Työterveyslaitoksen Työpuntari-suositukset julkaistu 6 Tapahtumien vuosi 2024 TAJALAISILLE 7 Tulevia tapahtumia 13 CityShoppari tajalaisten jäsenetuna 29 Tajan mentoriohjelmasta tukea uralle 32 Jäsenetuja HENKILÖ 8 Ylihoitaja ja opetusylihoitaja Sini Heino POTILAS- JA TYÖTURVALLISUUS 10 Kyberturva sote-alalla – henkilöstöstä sen vahvin lenkki? 26 Ensihoitajien kohtaama väkivalta puhututtaa 28 Väitös: Päätöksenteossa hyödynnetään vaihtelevasti potilasturvallisuudesta saatua tietoa ESIHENKILÖTYÖ 14 Tunteilla on merkitystä esihenkilötyössä 18 Perehdytyksellä varmuutta ja sitoutumista esihenkilötyöhön 24 Näkökulmia EEG-tutkimusosaamisen johtamiseen 28 Työhyvinvointia etätyössä TYÖYMPÄRISTÖT 16 Psykologinen turvallisuus – perusta turvallisille työ- ja oppimisympäristöille MENTOROINTI 20 Vaikuttavaa mentorointia juurruttamassa KOTISAIRAALAT 22 Sairaanhoitajan osaaminen on laadukkaan hoidon edellytys SAIRAANHOITAJIEN EETTISET OHJEET 30 Miten eettiset ohjeet näkyvät ja vaikuttavat? TERVEISIÄ TYÖ- JA OPISKELUELÄMÄSTÄ 34 Huumoria, humanismia ja luottamusta MINUN TYÖNI 36 Anna-Liisa Arjama 4-5/2024 Tässä numerossa Kannessa opetusylihoitaja Sini Heino. Kuva Janica Vilén.
PÄÄKIRJOITUS SANNA KOSKINEN Päätoimittaja Mennyttä ja tulevaa Viisi vuottani Pro terveys -lehden päätoimittajana on tulossa päätökseensä. On ollut suuri etuoikeus toimittaa tätä arvostettua lehteä, olla yksi lenkki sen historian ketjussa. Käytän tilaisuuden tässä viimeisessä pääkirjoituksessa tehdä lyhyt yhteenveto kuluneista vuosista. Lehden artikkeleissa ovat heijastuneet niin yhteiskuntaan kuin sosiaali- ja terveydenhuoltoonkin merkittävästi vaikuttaneet tekijät. Osa näistä on ollut ennen kokemattomia luonteeltaan tai mittaluokaltaan: koronapandemia, sote-uudistus, digitalisaatio ja teknologian kehitys, väestön ikääntyminen, henkilöstön saatavuus ja työhyvinvointi. Tulevaisuudessa toimintaympäristöön ja sote-palveluihin voivat vaikuttaa myös aivan uudet kehityssuunnat, joista keskusteluun lehti on valmiina tarjoamaan foorumin. Lehden artikkeleissa on käsitelty laajasti monenlaisia aiheita. Viisi pääteemaa ovat olleet johtaminen ja työhyvinvointi, osaaminen ja koulutus, teknologia ja digipalvelut, eettisyys ja potilasturvallisuus sekä moniammatillisuus ja yhteistyö; tämäkin numero on hyvä esimerkki näistä teemoista. Jatkossakin lehdessä on tärkeää saada lukea, mitä ratkaisuja on kehitetty ja miten niiden käyttöönotossa on onnistuttu. Lehdessä on ollut tilaa monentyyppisille jutuille. Erilaisista henkilökuvajutuista on ollut inspiroivaa lukea innostuneiden ja osaavien ihmisten työstä ja urapoluista. Kuluneisiin vuosiin on mahtunut myös monia hetkiä, jolloin lehden toimittaminen on tuntunut henkilökohtaisesti erityisen merkitykselliseltä. Näitä hetkiä ovat olleet koronapandemia aivan päätoimittajuuteni alussa, aluevaalit ja hyvinvointialueiden aloittaminen sekä Pro terveys -lehden 50. vuotisjuhlanumero. Tämän lehden luovat hieno joukko sote-alan eri asiantuntijoita. Yhdessä olemme tuoneet esiin tärkeitä aiheita ja jakaneet tietoa. Kiitän kaikkia Teitä lukijoita ja kirjoittajia panoksestanne lehden hyväksi. Lisäksi kiitän Akavan sairaanhoitajat ja Taja ry:tä sekä toimitussihteereitä Sini Silvània, Anne Kortelaa ja Iina Aaltoa, graafikko Satu Henttua sekä toimitusneuvostoa mitä sujuvimmasta yhteistyöstä. Toivotan Pro terveys -lehdelle ja uudelle päätoimittajalle, dosentti Marja Hultille, parhainta menestystä. Eteenpäin – terveyden puolesta ja terveyden hyväksi! Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2025 3 Pro terveys Mikä TAJA? Akavan sairaanhoitajat ja Taja ry on valtakunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon alalla johto- ja asiantuntijatehtävissä toimivien ja alaa opiskelevien edunvalvontajärjestö. Ajamme jäsentemme ammatillisia, koulutuksellisia ja taloudellisia etuja, edistämme jäsenistömme ammattitietouden ja -taidon ylläpitämistä ja kehittämistä sekä edistämme hyvinvointipalvelujen kehitystä. Vaikutamme jäsentemme palkkaukseen, työoloihin ja koulutukseen sekä edistämme jäsenistömme yleisiä toimintaedellytyksiä ja tuemme sellaista sosiaali- ja terveyspolitiikkaa, jolla edistetään väestön terveyttä, hyvinvointia, hyvää hoitoa sekä palvelua. Edistämme jäsentemme mahdollisuutta toimia sellaisessa asemassa ja tulotasossa, jotka vastaavat jäsentemme koulutusta, tietoja ja taitoja. Lisäksi tavoitteenamme on yhteiskunnallinen vaikuttaminen paikallisella, alueellisella, valtakunnallisella ja kansainvälisellä tasolla. @terveystieteidenakateemisetTAJA TAJA TAJA Seuraa meitä! Liity TAJAAN TAJA SOSIAALISESSA MEDIASSA Liity omiesi joukkoon! taja.fi
Pro terveys 4 Järjestöasiaa Katse kohti tulevaa Uusi päätoimittaja Kohta päättyvänä vuonna 2024 on keskusteltu rahasta tai pikemminkin sen puutteesta. Uudet hyvinvointialueet ehtivät hädin tuskin aloittaa toimintansa, kun uutiset niiden talousvaikeuksista alkoivat. Useat tahot, TAJA mukaan lukien, peräänkuuluttivat ja peräänkuuluttavat edelleen työrauhaa hyvinvointialueille. Uusien rakenteiden ja toimintojen kehittäminen ja toimivaksi saattaminen ei tapahdu käden käänteessä. Valitettavasti hyvinvointialueet ovat ajautuneet yt-kierteeseen, jolle ei loppua näy. Tiedotteet uusista yhteistoimintaneuvotteluista seuraavat toistaan ja monilla alueilla on käyty jo useita yt-kierroksia. Tähän loppuvuoteen saimme uutisia myös HUSista jonka yt-neuvottelut päättyivät marraskuun loppupuolella. Uutiset tehtävänkuvien muutoksista ja irtisanomisista ovat pysäyttäviä. Etenkin kun samaan aikaan tiedostetaan sosiaali- ja terveydenhuollon osaajapula, ja pohditaan, mistä tulevina vuosina saadaan ammattilaisia alalle. Yt-moukari tuntuu erityisesti osuvan nyt pitkän linjan asiantuntijoiden ja johtajien kohdalle. Mikä määrä osaamista ja hiljaista tietoa ollaankaan vaarassa menettää? Onko meillä tähän varaa? Vastaus on yksiselitteisesti ei. Luottamusmies tukenasi Paikallisesti yt-neuvotteluissa tajalaisia ja muiden akavalaisten liittojen jäseniä edustavat JUKOn luottamusmiehet. Luottamusmies kannattaa ottaa mukaan myös mahdolliseen kuulemistilaisuuteen, mikäli sellainen kutsu kohdalle sattuu. Apua saa myös TAJAn toimistosta. Juristimme auttavat tilanteiden selvittelyssä ja tarvittaessa asioiden viemisessä eteenpäin. Erkon työttömyyskassan sivuilta löytyy kattava tietopaketti työttömyysturvasta, ja urapalvelumme auttavat työnhakuun liittyvissä asioissa. Asioihin voi vaikuttaa Pidämme tiukasti hoitotyön johtajien ja asiantuntijoiden puolta ja pyrimme vaikuttamaan myös poliittiseen päätöksentekoon muun muassa koskien hyvinvointialueiden rahoitusta. Tutustu kunta- ja hyvinvointialuevaalitavoitteisiimme verkkosivuillamme. Keväällä alkavissa virka- ja työehtosopimusneuvotteluissa puolustamme naisvaltaisten sote-alojen palkkauksen ja työsuhteen ehtojen kehittämistä yhdessä muiden palkansaajapuolen edustajien kanssa. Hyvinvointialueilla tarvitaan lukuisia toimia sote-alan veto- ja pitovoiman parantamiseksi. Työterveyslaitoksen Työpuntarissa on julkaistu kolmen kohdan suositukset hyvinvointialueille. Suosituksissa tähdennetään tarvetta uudistaa työn kehittämisen tapoja ja kehittämistyön keskittämistä nykyistä enemmän työyksiköihin. 1. Sote-alaa koskevien muutosten vaikutuksia työhön, työhyvinvointiin ja työkykyyn tulee tutkia ja seurata järjestelmällisesti. 2. Työn kehittämisen tapoja pitää uudistaa. Sote-alan kehittämistyön painopiste tulee siirtää työyksiköissä tapahtuvaan työn kehittämiseen ja sujuvoittamiseen. 3. Työn kuormituksen hallitseminen ja palautumiseen panostaminen on nostettava keskiöön sote-alan veto- ja pitovoiman parantamiseksi. www.ttl.fi Vuoden 2025 alusta Pro terveys -lehden päätoimittajana aloittaa dosentti Marja Hult. Hänen taustansa on preventiivisessä hoitotieteessä ja terveyden edistämisessä. Hultin tutkimus keskittyy työelämän laadun ongelmakohtiin hoitotyössä yhteiskunnallisesta näkökulmasta. Tällä hetkellä hän johtaa Työsuojelurahaston rahoittamaa Kohti kestävää hoitotyötä -hanketta, jossa tutkitaan terveydenhuollon työntekijöiden käsityksiä kestävän työn edellytyksistä. Hult on työskennellyt tutkijana Turun ja Itä-Suomen yliopistoissa, Työterveyslaitoksella ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa sekä kansainvälisesti Brysselissä Vrije-yliopistossa. Kotimaisten tieteellisten lehtien toimitustyö on hänelle tuttua. – Kuulumisiin ensi vuoteen ja tunnelmallista loppuvuotta, toivottaa tuleva päätoimittaja. Yhteistyössä on voimaa. Siitä hyvänä osoituksena on lokakuussa saatu tieto, että Satakunnan hyvinvointialueen aluevaltuusto päätti 7.10.2024 pidetyssä kokouksessaan säilyttää professiojohtajien virat hallintosäännössä. Päätös oli merkittävä voitto Suomen Sairaanhoitajien, Satakunnan Sairaanhoitajien, Akavan sairaanhoitajien ja Tajan, Hallintoylihoitajien hallituksen, Suomen Terveydenhoitajaliiton, Talentian ja Superin aktiiviselle vaikuttamistyölle. Syyskuussa julkaistussa yhteisessä kannanotossa korostettiin ammattijohtamisen merkitystä hoidon laadulle ja potilasturvallisuudelle. Älä jää yksin Uutiset yt-neuvottelujen alkamisesta aiheuttavat aina epävarmuutta ja pelkoakin. On tärkeää puhua niiden aiheuttamista tunteista sekä pitää huolta omasta ja työkaverin jaksamisesta. Ole tarvittaessa yhteydessä työterveyshuoltoon. Vuodenvaihteen jälkeen tapaamme vapaamuotoisesti illanvieton merkeissä eri puolilla Suomea, tule mukaan vaihtamaan kuulumisia ja rentoutumaan. Lisätietoa tapahtumista tässä lehdessä. KUKKA JUNNO toiminnanjohtaja, Akavan sairaanhoitajat ja Taja TYÖTERVEYSLAITOKSEN TYÖPUNTARI-SUOSITUKSET JULKAISTU Sote-alalla työntekijät on itse saatava kehitystyöhön vahvasti mukaan
Nepsy päivä 2025 4.12.2025 | Espoo Katso kaikki tapahtumat ja koulutukset professio.fi/sote tai skannaa QR-koodi. Digipoli 2025 23.1.2025 | Espoo Kotisairaala 2025 28.-29.1.2025 | Espoo Ensihoito & Päivystys 2025 5.-6.2.2025 | Espoo Naistentaudit 2025 11.-12.2.2025 | Espoo Diabeteshoitaja 2025 2.12.2025 | Espoo Hätätilanteiden hallinta 2025 13.3.2025 | Espoo Opetushoitaja 2025 19.-20.3.2025 | Espoo Osastonhoitaja & Hoitotyön Johtaja 2025 14.-15.1.2025 | Tampere Sisätaudit 2025 9.-10.4.2025 | Espoo Terveydenhuollon sihteeri 2025 6.-7.5.2025 | Espoo Social & Healthcare Executive 2025 3.4.2025 | Vantaa Tulevaisuuden Sairaala 2025 2.4.2025 | Vantaa Lasten ja nuorten tunnesäätely 2025 4.2.2025 | Espoo Toimintaterapeutti 2025 14.5.2025 | Espoo Harjoittelunohjaaja 2025 15.5.2025 | Espoo Psykiatrinen hoitotyö 2025 27.3.2025 | Espoo DigiSote 2025 26.11.2025 | Helsinki KOPA 2025 - Kotihoito & Palveluasuminen 12.-13.11.2025 | Helsinki Silmäasiantuntijat 2025 marraskuu 2025 | Espoo Tekoäly & SOTE 2025 22.5.2025 | Espoo Apulaisosastonhoitaja 2025 24.-25.9.2025 | Vantaa Palliatiivinen & Saattohoito 2025 9.-10.9.2025 | Espoo Viranomaispäivät 2025 30.9.2025 | Helsinki Lapsi potilaana 2025 16.-17.9.2025 | Espoo Elvytyskouluttaja 2025 3.12.2025 | Espoo Jäikö jokin asia mietityttämään? Autamme oikeasti mielellämme. katariina.asp@professio.fi / p. 040 768 2170 ja tiina.kemppainen@professio.fi / p. 040 775 6631 Missiona maailman osaavin kansa: Tutustu vuoden 2025 sote-tapahtumakalenteriin. Kuntoutus 2025 28.10.2025 | Helsinki
Pro terveys 6 TerveSOS -tapahtuma järjestettiin toukokuussa Kuopiossa. Tapahtuman teemana oli kestävyyttä, vaikuttavuutta ja ennakointia – tulevaisuuden hyvinvointia rakentamassa. Tapahtumissa Taja edusti kuluneen vuoden aikana muun muassa Tampereella Mielenterveys hoitotieteessä -seminaarissa sekä Osastonhoitaja & Hoitotyön johtaja 2024 -tapahtumassa, jossa toiminnanjohtaja Kukka Junno oli keskustelemassa paneelissa hoitotyön vetovoimasta. Taja oli mukana myös esimerkiksi Hoitotieteen tutkimusseuran konferenssissa ja päihdelääketieteen- ja hoidon tapahtumissa. Taja kiersi ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa tapaamassa opettajia ja tulevia sote-alan asiantuntijoita. Liitto piti puheenvuoroja ja toimi sponsorina ainejärjestöjen tilaisuuksissa. Keväällä Taja oli mukana muun muassa XAMKin Työelämäpäivillä sekä EKHVA:n ja LAB AMK:n Hoitotyönpäivillä. Syksyllä Taja osallistui esimerkiksi KAMKin Ura ja rekry -messuille sekä JAMKin Työpäivä-, Savonian Amazing Nurse- ja Metropolian Sote-rekry -tapahtumiin. Taja myönsi Päihdelääketieteenpäivillä stipendin Vuoden päihdesairaanhoitaja Suvi Björkqvistille. Akavalaisten tapahtumia paremman työelämän puolesta järjestettiin helmikuussa kolmella paikkakunnalla. Kuvissa Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren Helsingissä (kuva: Mauri Ratilainen) ja ulosmarssijoita Tampereella (kuva: Kalle Parkkinen). Taja tarjosi vuonna 2024 jäsenilleen koulutus- ja verkostoitumistapahtumia ja edusti ympäri Suomen hoitotyön, johtamisen ja työelämän tapahtumissa. Vuoden aikana liitto toimi useiden tapahtumien yhteistyökumppanina ja oli mukana järjestämässä esimerkiksi hoitotieteen tilaisuuksia. Taja osallistui myös yhdessä muiden akavalaisten liittojen kanssa moniin Akavan koordinoimiin tapahtumiin. Tässä jutussa on poimintoja Tajan tapahtumien vuodesta 2024. Tapahtumien vuosi 2024 Tajan syksyinen Turku–Maarianhamina– Turku -jäsenristeily järjestettiin 28.9. Aamupäivästä Tajan kabinetissa oli käynnissä paneelikeskustelu sote-alan muutoksen ja koulutuksen yhteensovittamisesta. Muita päivän aikana käsiteltyjä ajankohtaisia ja tajalaisia koskettavia aiheita olivat organisaatiomuutokset ja hoitotyön johtajien aseman turvaaminen sekä yt-neuvottelut, joista mukaan keskusteluun saatiin myös kokemusasiantuntijanäkökulmaa. Yhteisten keskustelujen jälkeen aikaa oli myös vapaampaan jutusteluun ja, verkostoitumiselle ja merelliselle aterialle. Risteilylle osallistuneet totesivat, että tilaisuudet, joissa yhdistyy painava asia ja kevyempi yhdessä olo, ovat tarpeellisia. Jäsenristeilyn tarjoamaa väylää ajatusten vaihdolle sekä mahdollisuutta ryhmäytyä pidettiin arvokkaana. – Ensimmäinen kerta, kun olin ryhmässä, jossa koki, että minua ja minun kertomaani ymmärrettiin, kertoi eräs osallistuja. Kokemus siitä, että asioihin vaikuttaminen on mahdollista yhteisen vahvuuden kautta, oli läsnä. TAPAHTUMAKALENTERI Asiaa ja rentoa yhdessäoloa jäsenristeilyllä Jäsentapahtumat ovat loistava tapa tutustua muihin tajalaisiin, verkostoitua ja jakaa kokemuksia samojen asioiden piirissä työskentelevien kesken. Haluaisitko tavata oman lähialueesi tajalaisia? Ehdota Tajan jäsentapahtumaa omalle paikkakunnallesi! Ota yhteyttä Tajan toimistoon: toimisto@taja.fi.
7 Pro terveys Palkansaajakeskusjärjestöjen Sateenkaari-ihmisten ääni kuuluviin työpaikoilla -tilaisuus. Keskustelijoina Juho Salmi, Tiina-Emilia Kaunisto, Saara Salonen ja Venla Suutari. Päihdehoitotyönpäivillä Helsingissä hallituksen jäsen Maria Soini ja onnenpyörää pyörittämässä Petri Kylmänen. Puheenjohtaja Vilhelmiina Lehto-Niskala esittelee Hoitotyön johtamisen suuntaviivoja Sairaanhoitajapäivillä lokakuussa. Toisessa kuvassa järjestöasiantuntija Wilhelmiina Hölttä. Nostoja webinaareista Kuluneen vuoden aikana Tajan jäsenille oli tarjolla laaja kattaus esimerkiksi työnhakua ja hyvinvointia tukevia webinaareja. Lisäksi Taja järjesti jo perinteiset terveystieteellistä tutkimusta esittelevät webinaarit sekä webinaarin sote-henkilöstön päihdeongelmista. Tarjolla oli myös koulutusta muun muassa Yt- ja muutosneuvotteluista sekä esihenkilöille suunnatut webinaarit työoikeudesta ja työhyvinvoinnista, koulutusta valvontalaista ja Soteri-rekisteristä sekä Sote-yrittäjille räätälöity koulutussarja. TAJALAISILLE Jäseniltoja ensi vuodelle! Teemana on yhdessä olo ja irtiotto arjesta. 7.2. 2025 KUOPIO klo 19 Näytelmä joka menee pieleen ennakkonäytös › https://kuopionkaupunginteatteri.fi/ naytelmajokameneepieleen 8.3.2025 OULU klo 18 Elämä on laiffii -musikaali Matti Nykäsen elämästä › https://karavaaniteatteri.fi/ Lisätietoja ja ilmoittautuminen › https://www.taja.fi/jasenedut/tapahtumat/ Sosiaali- ja hyvinvointiala Pidetäänkö palvelulupaus? Akava kutsuu seminaariin sosiaali- ja terveyspalvelujen tulevaisuudesta Seminaari on tarkoitettu sosiaali- ja terveyspalveluista kiinnostuneille, asiantuntijoille ja päättäjille. Tiistai 10. joulukuuta kello 14–16, kahvitarjoilu alkaen kello 13.30 Bottan juhlasali, Museokatu 10 Ilmoittaudu mukaan seminaariin 1. joulukuuta. www.juko.fi › ajankohtaista › Sosiaali- ja hyvinvointiala | Pidetäänkö palvelulupaus? Akava kutsuu seminaariin sosiaali- ja terveyspalvelujen tulevaisuudesta
Pro terveys 8 Osaamisen puolustaja Ylihoitaja ja opetusylihoitaja Sini Heino puhuu hoitotyön johtajien ja muiden sote-alan ammattilaisten osaamisen, asiantuntijuuden ja monipuolisen urakehityksen puolesta. äijät-Hämeen alueen avosairaanhoidon ylihoitaja ja opetusylihoitaja Sini Heino aloitti tehtävässään tämän vuoden elokuussa. Kahdesta nimikkeestä opetusylihoitajuus oli hänelle uusi aluevaltaus, vaikka toki opiskelijaohjaus ja koulutussopimukset ovat aikaisemmissa työnkuvissa tulleet tutuiksi. – Kun takana on 30 vuoden työura, tietää jo, että kaikkea ei tarvitse tietää ja kysyäkin uskaltaa, Heino naurahtaa ja kertoo, että yksi tärkeä uran varrelta mukaan tarttunut oppi on armollisuus itseä kohtaan. Opetusylihoitajana Heino hallinnoi AMK-tutkintoa suorittavien opiskelijoiden ja lähihoitajaopiskelijoiden harjoitteluita. Lisäksi työhön kuuluu kehittämistä ja kehittämistarpeiden tunnistamista. – Tämä on hieno paikka päästä vaikuttamaan tuleviin kollegoihin: siihen, mitä oppia ja millaisia kokemuksia he saavat harjoitteluista, hän kiteyttää. Sairaanhoitajakoulutukselle kuuluu Heinon mukaan monella tapaa hyvää: esimerkiksi yleistyneet sairaanhoitajien loppukokeet varmistavat osaamista sekä parantavat opetuksen tasalaatuisuutta ja vertailtavuutta. Hyvää on myös se, että koulutusta kehitetään jatkuvasti vastaamaan todellisia tarpeita hyödyntämällä erilaisista järjestelmistä saatavaa tietoa kentän osaamispuutteista. Myös opiskelijaohjausta kehitetään. Tähän Heinolla oli uudessa työssään aloittaessaan hyvät kehykset valmiina. Esimerkkinä hän mainitsee edeltäjänsä, Tuija Sulosen, kehittämän erinomaista palautetta saaneen opiskelijoiden klinikkatoiminnan VOO-mallin (Vastuuta Oppimalla Opit), jossa opiskelijat hoitavat potilaansa itsenäisesti ohjaajan ohjatessa ja pääsevät näin haastamaan osaamistaan ja ottamaan vastuuta. CLES-palautteista saatua tietoa hyödynnetään kehittämisessä. Nyt tuloksista esimerkiksi ilmenee, että opiskelijat kokevat, etteivät osastohoitajat tue oppimista. Tämä kertoo Heinon mukaan siitä, että osastonhoitajan roolia ei ymmärretä kunnolla. – Opiskelijoille ei näy kentällä, miten paljon osastonhoitajat tekevät ennen harjoittelua. Tämä on valtakunnallinen asia, ja meidän täytyy yhdessä miettiä, että miten opiskelijat voisivat ymmärtää roolin paremmin. P SINI HEINO Ikä: 51 Koulutus: Kätilö, sairaanhoitaja (AMK), TtM, HTM, AMO-opiskelija Työ: Päijät-Hämeen alueen avosairaanhoidon ylihoitaja ja opetusylihoitaja Paikkakunta: Paimio Perhe: Mies, kolme tytärtä ja kaksi suloista tyttärenpoikaa Mikä tekee joulun? "Kun on 30 vuotta tehnyt hoitotyötä, niin aika monta joulua olen viettänyt töissä. Meillä on tärkeintä yhdessä olo. Joulupöytä rakennetaan usein nyyttäriperiaatteella.” HENKILÖ SINI HEINO ylihoitaja ja opetusylihoitaja
9 Pro terveys Urakehitys voi olla monenlaista Heino on työskennellyt muun muassa osastohoitajana, ylihoitajana ja johtavana hoitajana. Esihenkilötyössä hänestä on erityisen mukavaa voida tukea muiden urakehitystä. Oma työura alkoi kätilönä, mutta jo sen alkupuolella Heino työskenteli monilla eri nimikkeillä. Opiskelu on syventänyt asiantuntijuutta ja suunnannut uraa: opistotasoinen kätilöntutkinto päivittyi ensin sairaanhoitajan AMK-tutkintoon. Seuraavaksi terveystieteiden maisterin paperit ja tänä kesänä valmistuneet hallintotieteiden maisterin opinnot, joiden pariin Heino hakeutui, koska halusi vahvistaa osaamistaan henkilöstöhallinnosta ja -johtamisesta. Nyt vuorossa on ammatillisen opettajan opinnot. Opiskelu on antanut oppien lisäksi Heinolle läpi elämän kantavia ystävyyssuhteita ja verkostoja, joihin on helppo ottaa yhteyttä neuvojen tarpeessa. Vaikka oma suunta onkin vienyt johtotehtäviin, esimerkiksi sairaanhoitajien urakehityksen ei Heinon mielestä tule tarkoittaa pelkästään ylöspäin ”etenemistä”; se voi olla myös asiantuntijuuden syventämistä. Hänestä onkin hienoa, että vähitellen sairaanhoitajan asiantuntijarooli on alkanut vahvistua ja erikoistumisopinnot näkyä palkkakehityksessä. Kun puhutaan osaamisesta Heino muistuttaa, että jatkuvasta opiskelusta ja osaamisen kehittämisestä nauttivien lisäksi on myös paljon ammattilaisia, jotka haluavat tehdä omaa perustyötään ja olla siinä hyviä. Myös heidän osaamisensa ajantasaisuus on taattava. Siksi hän on iloinen siitä, että nykyisin osaamisen päivittämiselle on monenlaisia väyliä. Osaamisesta pidettävä kiinni Heino valmistui kätilöksi pahimpaan lama-aikaan vuonna 1995. Vielä hänen aloitellessa opintoja pirisi opiskelijaasuntolan yhteinen puhelin yhtenään, kun valmistuvia kosiskeltiin kilvan töihin. – Jo vuotta myöhemmin se puhelin oli hyvin hiljainen, hän kertoo. Valmistumisen ja kahden lapsen jälkeen tarjolla oli edelleen vain lyhyttä pätkää, joten Heino päätti lähteä töihin Norjaan, jossa vierähti pari vuotta. Kuten tiedetään, vaikea taloudellinen tilanne vaikuttaa sote-alan arkeen merkittävästi myös tänä päivänä. Heinon mukaan se pakottaa jatkuvaan priorisointiin ja sen pohtimiseen, mikä on riittävän hyvää hoitoa. Tärkeässä osassa on vaikuttavuuden arviointi ja asiantuntijuuden vaaliminen: – Me olemme oman työmme asiantuntijoita. On parempi, että pohdimme itse asioita kuin että sen tekee joku, joka ei välttämättä ymmärrä kokonaisuutta. Erityisesti on pidettävä kiinni osaamisesta; Heino painottaa, että henkilöstö on tärkein voimavara. Säästöjä tulisi hakea viimeiseen asti toiminnasta ja asioista, joita pystyy myöhemmin korvaamaan. – Kun päästetään osaavaa henkilökuntaa käsistä, niin se osaaminen on sitten menetetty. Puhumattakaan siitä, millainen vaikutus sillä on aina työyhteisöön, hän sanoo. Miten uusia hoitotyön johtajia? Hoitotyön johtajan uraansa Heino aloitteli aikanaan apulaisosastonhoitajana, ja hän näkee, että johtajuuteen oli turvallista kasvaa näin. Kun osastonhoitajalla tai yksiön johtajalla ei kaikissa paikoissa enää ole sijaistavaa paria opissa, herää kysymys, miten uusia osaavia hoitotyön johtajia kasvaa. Aihe on ajankohtainen, sillä suuri määrä hoitotyön johtajia on lähivuosina eläköitymässä. Valmiuksien lisäksi tilanteessa tulee tarkastella Heinon mukaan myös johtajan työn mielekkyyttä. – Lähdetään siitä, että myös hoitotyönjohdosta kuuluu puhua arvostavasti ja kunnioittavasti, hän sanoo. – Ja palaute tulee antaa samalla tavalla kuin miten itse toivoo saavansa sitä, eli rakentavasti. Lisäksi Heinon mielestä työnohjauksen tulisi olla automaattisesti osa työnkuvaa esihenkilötyötä tekeville. Hän korostaa myös esihenkilöiden omien verkostojen tuen merkitystä. Heinoa mietityttää otsikoissa toistuva hoitotyön johtajien asemakin: – Paljon on keskustelua siitä, että pomot pois ja kentälle väkeä. Olen eri mieltä! Terveydenhuoltoalan suurin ammattiryhmä, eli hoitajat, tarvitsee johtamista, koska tekemisellä on oltava suunta. Heino toteaa, että hoitotyön asioita on vaikeaa edistää, jos kukaan ei ole viemässä niitä päättäviin pöytiin. Siihen tarvitaan hoitotyön johtajien asiantuntijuutta. Hän pitääkin huolestuttavana sitä, että lääkärin ja hoitotyön johtajan yhteisjohtamismalli on monessa paikassa lakkautusuhan alla. Tästä nimittäin seuraa, että juuri hoitotyön kompetenssin ymmärrys saattaa jäädä johdossa puuttumaan. – Ja miten voi johtaa, jos ei tiedä, mitä johtaa? Heino kysyy. Yhteistyössä avain Työssään Heinoa motivoi se, että pääsee vaikuttamaan asioihin ja se että työn jäljen voi nähdä. Hän nauttii kehittämisestä mutta tuo esiin myös ylläpitämisen: – Sekin on tärkeää, että kun on hyviä toimivia asioita, niin varmistetaan, että toiminta jatkuu. Halu ja kyky vaikuttaa näkyvät työn ulkopuolellakin. Heino on ollut mukana kuntapolitiikassa vuodesta 2001 ja valtuustossa vuodesta 2005 lähtien. Lisäksi hän on mukana monenlaisessa yhdistystoiminnassa, muun muassa Pelastakaa lapset ry:n paikallisessa yhdistyksessä, TEOS ry:n ja EHYT ry:n toiminnassa ja valtakunnallisessa maksatyöryhmässä. Niin työssään kun muussakin vaikuttamistoiminnassa Heino painottaa yhteistyön ja yhteistyötaitojen merkitystä: – Kukaan ei pysty tekemään yksin, vaan vaatii aina muiden vakuuttamista ja kuuntelemista, jotta saadaan mahdollisimman monipuolinen käsitys siitä, mitä tehdään. TEKSTI IINA AALTO KUVA JANICA VILÉN.
Pro terveys 10 Kyberturvallisuus on noussut keskeiseksi potilasturvallisuuden osa-alueeksi, jonka hallinta on välttämätöntä myös sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille. Kyberturva sote-alalla – henkilöstöstä sen vahvin lenkki? POTILASTURVALLISUUS ADOBE STOCK
11 Pro terveys yberhyökkäykset ovat lisääntyneet sosiaali- ja terveysalalla tasaisesti viime vuosikymmenen aikana. Terveystieto on arvokas lähde sekä luotettavaa ja pysyvää henkilötietoa, mikä tekee siitä houkuttelevan kohteen. Lisäksi kyberhyökkäykset voivat kohdistua muun muassa lääkinnällisiin laitteisiin tai vaikuttaa potilastietojärjestelmien toimivuuteen, jolloin potilaan hoito saattaa viivästyä tai vaarantua. Sosiaali- ja terveysalaan kohdistuvia kyberhyökkäystapoja on erilaisia. Kiristyshaittaohjelma (ransomware) -hyökkäyksissä haittaohjelma salaa organisaation tiedot, ja hyökkääjät vaativat lunnaita tietojen vapauttamiseksi. Terveydenhuollossa nämä hyökkäykset ovat erityisen yleisiä ja vakavia. Tietomurroissa hyökkääjät voivat murtautua järjestelmiin varastaakseen potilastietoja ja muita arkaluonteisia tietoja, mikä voi johtaa identiteettivarkauksiin ja tietojen väärinkäyttöön. Tietojenkalastelu- ja muissa haitallisissa sähköposteissa käytetään huijausviestejä, jotka näyttävät luotettavilta, mutta sisältävät haittaohjelmia tai pyytävät käyttäjiä paljastamaan tunnistetietojaan. Haavoittuvuuksien hyväksikäytössä hyökkääjät hyödyntävät järjestelmien ja ohjelmistojen heikkouksia päästäkseen käsiksi tietoihin tai levittääkseen haittaohjelmia. Teknisillä keinoilla voidaan suojautua kyberrikoksia vastaan, mutta ilman osaavaa henkilöstöä ja vahvaa tietoturvakulttuuria organisaation digitaalinen turvallisuus jää vajaaksi (1). Tutkimusten mukaan noin puolet tietoverkkohyökkäyksistä johtuu terveydenhuollon työntekijöiden toiminnasta. Turvattomaan käyttäytymiseen johtavia tekijöitä ovat usein huolimattomuus, kiire, toistuvat tehtävät ja koulutuksen puute. (2) Lisäksi asenteet tietoturvaohjeita kohtaan, ulkoiset tekijät, kuten sosiaalinen paine, sekä työntekijän arvio siitä, kannattaako tietoturvaan liittyviin toimiin käytetty aika ja vaivannäkö, vaikuttavat toimintaan. (3) Kyberturvallisuusriskien ymmärtäminen on sosiaali- ja terveysalalla arvioitu melko heikoksi. Suomalaisessa tutkimuksessa vain noin viidesosa vastaajista (N=194, n=37) koki omat tieto- ja kyberturvallisuustaitonsa riittäviksi työtehtäviensä hoitamiseen. Vastaajista 37 % arvioi tietävänsä hyvin, kuinka toimia tietoteknisen häiriön aikana. (4) Kolmen EU-maan terveydenhuollon organisaatioissa tehdyssä tutkimuksessa vain noin viidesosa henkilöstöstä tiesi, miten tunnistaa sähköpostin tietojenkalasteluhyökkäys. Vaikka osallistujat myönsivät käsittelevänsä arkaluonteisia tietoja päivittäin, vain 23 % uskoi, että heidän tietonsa kiinnostaisivat verkkorikollisia. Sosiaali- ja terveysalaan liittyviä konkreettisia kyberturvaan liittyviä riskejä on paljon. Taulukkoon on koottu tutkimuksissa esiin tulleita, keskeisiä kyberturvallisuusriskejä ja niihin liittyviä arjessa havaittuja käytänteitä. K KYBERSOTE – KYBERTURVALLISUUTTA SOTE-ARKEEN (2024–2026) Rahoitusohjelma: Digitaalinen turvallisuus 2030 (Huoltovarmuuskeskus) Toteuttajat: Jyväskylän ammattikorkeakoulu Laurea-ammattikorkeakoulu Tampereen ammattikorkeakoulu Turun ammattikorkeakoulu Yhteistyökumppani: Keski-Suomen hyvinvointialue Projektin tavoitteet: KyberSoTe -projektin tavoitteena on sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioiden varautumisen, palveluiden jatkuvuuden sekä potilasturvallisuuden edistäminen kyberturvallista sote-arkea vahvistamalla. Vahvistamiseen tähdätään kahdesta näkökulmasta: 1. Lisäämällä sote-alan ammattilaisten kyberturvallisuusosaamista ja kyberturvallisten toimintamallien hyödyntämistä 2. Vahvistamalla soten ja tietohallinnon ammattilaisten välistä yhteistyötä/vuorovaikutusta kyberturvallisuuden osalta. Sote-henkilöstön kyberturvallisuusosaaminen Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisen on tärkeää hallita kyberturvallisuus omassa roolissaan ja ammatillisissa vastuissaan. Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten kyberturvallisuusosaamisvaatimuksia voidaan määritellä seuraavasti (1,2): 1. Tietoturvatietoisuus • ymmärrys kyberturvallisuuden merkityksestä ja sen vaikutuksista potilastietojen suojaamiseen • tietojenkalastelun (phishing), sosiaalisen manipuloinnin (social engineering) ja muiden yleisten kyberuhkien tunnistaminen ja torjuminen 2. Tietoturvakäytännöt ja -protokollat • tietoturvaohjeiden tuntemus ja noudattaminen potilastietojen suojaamiseksi • parhaiden käytäntöjen omaksuminen tietoverkkojen ja tietojärjestelmien suojaamiseksi 3. Tekninen osaaminen • perustiedot tietoturvateknologioista, kuten palomuureista, virustorjunta- ohjelmista ja salauksesta 4. Riskienhallinta ja -arviointi • tietämys siitä, miten ihmisten tekemät virheet voivat johtaa tietoturvaloukkauksiin ja miten näitä riskejä voidaan vähentää 5. Viestintä ja raportointi • kyky kommunikoida tehokkaasti kyberturvallisuusriskeistä ja -uhkista organisaation sisällä
Pro terveys 12 Osaamisen merkitys korostuu erityisesti häiriötilanteissa. Valmius toimia häiriön sattuessa on osa jokaisen sosiaali- ja terveysalan ammattilaisen perusosaamista. Ammattilaisen on kyettävä toimimaan nopeasti ja tehokkaasti, jotta potilasturvallisuus ei vaarannu. Johdon ja esihenkilöiden rooli Johtajien ja esihenkilöiden rooli on erityisen tärkeä kyberturvallisuuden lisäämisessä ja ylläpitämisessä. Heidän on varmistettava, että organisaation kyberturvallisuusstrategiat ja toiminnan jatKyberturvallisuuskeskuksen (6) mukaan, organisaatioissa tulisi toteuttaa vähintään seuraavat toimenpiteet: ● Johto viestii selkeästi koko henkilöstölle kyberturvallisuuden tärkeydestä organisaation toiminnalle sekä johdon ehdottoman sitoutumisen asiaan. ● Järjestetään henkilöstölle säännöllisesti työtehtävien kannalta riittävää tietoturvakoulutusta, jotta henkilöstö kykenee toimimaan turvallisesti huomioiden yleisimmät työssä kohdattavat tietoturvauhat, kuten tietojen kalastelun sekä haitalliset liitteet ja linkit. ● Järjestetään henkilöstölle kanava, jonka kautta voi ilmoittaa havaituista tietoturvapoikkeamista tai niiden epäilyistä. Konkreettinen riski Arjessa havaitut käytännöt Salasanakäytänteet • salasanojen toistaminen / kierrättäminen • käytetään samoja salasanoja useissa eri järjestelmissä mahdollisimman usein • salasanojen kirjoittaminen muistiin • automaattisen kirjautumisen/muistamisen käyttö työasemilla • lääkinnällisten laitteiden oletussalasanoja ei ole vaihdettu • salasanoja ei vaihdeta säännöllisesti tai ne eivät ole riittävän vahvoja Käyttäjätunnukset • käyttäjätunnusten jakaminen henkilöstön /opiskelijoiden kesken • järjestelmien käyttäminen saman käyttäjän tunnuksilla Sähköpostin käyttö • tietojenkalasteluviestin tunnistaminen haasteellista • luotetaan roskapostisuodattimiin • linkkien ja liitetiedostojen varomaton avaaminen USB:n (muistitikkujen) ja henkilökohtaisten laitteiden käyttö • USB-tikkuja käytetään tietojen tallentamiseen ja siirtämiseen työssä - tyypillisesti henkilökohtaisia laitteita, joita työnantaja ei ole toimittanut - laitetta ei käytetä yksinomaan työssä • myös ulkopuoliset vierailijat, opiskelijat ja potilaat voivat käyttää tiedon siirtoon USB-muistitikkuja sairaalassa • siirrettävien laitteiden säilyttäminen ei-lukittavissa tiloissa Muut henkilökohtaiset laitteet • älypuhelimet, kannettavat - työsähköpostin käyttö henkilökohtaisessa puhelimessa - henkilökohtaisen laitteen kytkeminen sairaalan /organisaation verkkoon - työasioiden hoitaminen omalta laitteelta Virallisten viestintäkanavien kiertäminen • potilastietojen välittäminen salaamattomalla sähköpostilla • esim. WhatsAppin käyttö kollegojen kesken potilastiedoista keskustellessa Sosiaalinen media • työsähköposti julkisesti saatavilla • henkilökohtaisten tietojen jakaminen somessa - mahdollistaa kohdennetut tietojen kalastelut • turvallisuus- ja yksityisyysasetuksia ei ole tarkastettu Työaseman jättäminen ilman suojausta • salassa pidettävät dokumentit eivät ole asianmukaisesti säilytettynä • työaseman auki jättäminen TAULUKKO SOSIAALI- JA TERVEYSALAAN LIITTYVIÄ KYBERTURVARISKEJÄ JA ARJESSA HAVAITTUJA KÄYTÄNTÖJÄ. (Taulukon pohjana olevat lähteet saatavilla kirjoittajilta.) kuvuussuunnitelmat ovat ajan tasalla ja että henkilöstö saa koulutuksilla riittävät valmiudet arkipäiväisten kyberturvallisuusuhkien kohtaamiseen. Koulutus voi kattaa esimerkiksi vahvojen salasanojen hallinnan, tietojenkalasteluyritysten ja lääkinnällisiin laitteisiin liittyvien häiriötilanteiden tunnistamisen. Koulutuksen avulla ammattilaiset voivat toimia tehokkaasti ja turvallisesti digitaalisessa ympäristössä, mikä parantaa potilasturvallisuutta ja organisaation kyberturvallisuutta kokonaisuudessaan. (5) Esihenkilöiden tehtäviin kuuluu myös kyberturvallisuuskulttuurin luominen ja ylläpitäminen organisaatiossa. Tämä tarkoittaa jatkuvaa viestintää, esimerkillä johtamista ja henkilöstön motivointia noudattamaan parhaita käytäntöjä. (5) Työyhteisöissä, esimerkiksi osastokokouksissa, tulisi käsitellä tietoturvaan ja kyberturvallisuuteen liittyviä asioita. Avoin keskustelu ja tiedon jakaminen auttavat luomaan vahvan tietoturvakulttuurin, jossa jokainen työntekijä ymmärtää oman roolinsa kyberturvallisuuden ylläpitämisessä. ADOBE STOCK
13 Pro terveys TAJALAISILLE CityShoppari tajalaisten jäsenetuna Tajan jäsenenä sinulle kuuluvat CityShopparin yli 1000 etua ja alennusta, esimerkiksi Kylpyläetuja mm. › Spa & Resort Peurunka: kylpyläyö -15 % päivän hinnasta › Kakola Spa, Turku: valitsemasi spa-hoito -20 % normaalihinnasta, sisäänkäynti kylpylään etuhintaan › Kylpylähotelli Rauhalahti, Kuopio: sisäänkäynti kylpylään, kylpyläyö ja perheloma etuhintaan, -20 % normaalihintaisesta savusaunamaksusta. Liikuntaetuja mm. › Puls & Täning: eri jäsenyyksiä etuhintaan › Tapanilan urheilukeskus: kolmen lajin kokeilu (Jousiammunta, eco aims & veitsenheitto) 25 € › Rock the Pole: tankotanssin alkeiskurssit alennuksella, yhden kuukauden rajaton treenioikeus -50 % › Urheiluhallit, Helsinki: ryhmäliikunnan ja kuntosalin kertakortit etuhintaan. Ravintolaetuja mm. › Finnjävel Sali, Helsinki: -15 % à la carte -tuotteista kahdelle hengelle › Naughty BRGR: kahden aterian ostajalle -20 % etu loppulaskusta › Momotoko: ramen tai donburi -20 % normaalihinnasta 1–2 henkilölle › Picnic: -20 % normaalihintaisesta kertaostoksesta. Tutustu CityShoppari-etuihin ja niiden ehtoihin tarkemmin osoitteessa › cityshoppari.fi Huom! Uusi koodi edun aktivointiin. Ohjeet CityShoppari-edun käyttöön ottamiseen Tajan Extranetissä › taja.fi/extranet/vapaa-aika/cityshoppari TIINA BLEK TtM, lehtori, Jyväskylän ammattikorkeakoulu ANNIKA KALLIO sh YAMK, lehtori, Laurea ammattikorkeakoulu KATJA VARAMÄKI TtM, lehtori, Tampereen ammattikorkeakoulu LÄHTEET 1 Kamerer JL, McDermott D. Cybersecurity: Nurses on the Front Line of Prevention and Education. J Nurs Regul. 2020;10(4):48–53. 2 Jerry-Egemba N. Safe and sound: Strengthening cybersecurity in healthcare through robust staff educational programs. Healthc Manage Forum. 2024;37(1):21–25. 3 Gerdenitsch C, Wurhofer D, Tscheligi M. Working conditions and cybersecurity: Time pressure, autonomy and threat appraisal shaping employees’ security behavior. Cyberpsychology. 2023;17(4):Article 7. 4 Blek T, Solankallio-Vahteri T. Terveydenhuollon hoitohenkilöstön tieto- ja kyberturvallisuusosaaminen. FinJeHeW. 2022;14(4):352–363. 5 Clarke M, Martin K. Managing cybersecurity risk in healthcare settings. Healthc Manage Forum. 2024;37(1):17–20. 6 Kyberturvallisuuskeskus. Kyberturvallisuuden vahvistaminen suomalaisissa organisaatiossa – ohje johdolle ja asiantuntijoille. Traficomin julkaisuja 8/2022. Liikenne- ja viestintävirasto. Yhteistyö ja jaettu vastuu Sujuva ja tehokas yhteistyö IT-ammattilaisten ja sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten välillä on välttämätöntä kyberturvallisuuden ja arjen toimintojen sujuvuuden tasapainottamiseksi. Organisaatioon ja työyksiköihin suunnitellut yhteydenotto- ja tiedotuskanavat helpottavat keskinäistä viestintää ja mahdollistavat joustavan kommunikoinnin. Näitä yhteydenotto- ja tiedotuskanavia voivat olla vaikkapa säännöllinen sähköpostiviestintä ja uutiskirjeet. Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten osallistuminen turvallisuuslinjauksiin auttaa heitä ymmärtämään kyberturvallisuuden tärkeyden ja antaa heille mahdollisuuden vaikuttaa turvallisuustoimenpiteiden toteuttamiseen ilman, että potilashoito häiriintyy. Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisilla on myös oltava mahdollisuus antaa palautetta työnkulkuja haittaavista järjestelmistä. (5)
Pro terveys 14 Tunteet ovat läsnä jokapäiväisessä elämässämme, ja ne ovat tärkeitä myös työyhteisön keskinäisessä toiminnassa. Esihenkilön tunnejohtamisen taidoilla on merkitystä työyhteisön ilmapiiriin ja vuorovaikutukseen. Tunteilla on merkitystä esihenkilötyössä uorovaikutustaidoissa harjaantuminen on avain onnistumiseen hoitotyön esihenkilötyössä. Organisaatioissa on hyvä huomioida esihenkilöiden kasvu ja kehitys kohti tunnejohtajuutta, koska tunnejohtaminen osaltaan vaikuttaa sekä työyhteisön pysyvyyteen, työhyvinvointiin että organisaation tuloksellisuuteen. Tunnejohtamisen taitojen kehittäminen on tarpeellista hoitotyön johtamisessa. On tunnistettava tunnejohtamisen osa-alueet ja niiden merkitys esihenkilötyön keskeisimpänä osa-alueena. Tunnejohtamisen perustana on eri tilanteissa ilmenevien tunteiden tunnistaminen. Tunnetietoisuuden kehittyminen on merkittävä asia kasvussa kohti tunnejohtamisen taitoja. Omien tunteiden tunnistamiseen tarvitaan itsereflektiota. Siihen sisältyy kokemusten syvällistä pohdintaa sekä ajattelun ja toiminnan tarkastelua. (2,3) Tunnejohtaminen alkaa itsestä Tunnetietoinen esihenkilö tunnistaa omat tunteensa ja osaa ilmaista ne hienovaraisesti erilaisissa työelämän tilanteissa. Tunnetietoisuuteen yhdistyvät empatiakyky ja rakentava vuorovaikutus, jossa oleellista on taito ja motivaatio toimia yhteistyötä vahvistaen. Myös tietoisen läsnäolon taidot edistävät tunnetietoisuutta. Siinä tarkkaavaisuus ja havainnot suunnataan meneillään olevaan hetkeen hyväksyvästi ja ilman arvostelua. Tietoinen läsnäolo on myös kykyä suunnata tarkkaavaisuus ja havainnot sekä omaan aktiiviseen osallistumiseen että tilanteessa olevien muiden henkilöiden vuorovaikutukseen ja toimintaan. Esihenkilötyössä huomiota kannattaa kiinnittää erityisesti kuunteluun ja havainnointiin. Silloin on mahdollisuus tavoittaa meneillään olevat ilmiöt ja tilanteet koko työyhteisön ja eri yksilöiden osalta. Mahdollisuus kuunteluun ja havainnointiin on tärkeää huomioida eriV TUNNEJOHTAMINEN laisten vuorovaikutustilanteiden, kuten palavereiden, suunnittelussa ja toteutuksessa. (3–6) Päivi Vuorisalon (1) tutkimuksessa hoitotyön esihenkilöt kokivat tunnejohtamisen haasteellisena, vaikka se on heidän työssään läsnä joka päivä. Tunnejohtamisessa erilaiset persoonat ja omat aiemmat kokemukset vaikuttavat tilanteiden kulkuun ja niiden käsittelyyn. Voidaan pohtia, liittyykö tunteisiin ylipäätään kokemuksia tilanteiden hallitsemattomuudesta ja ehkä myös epätietoisuutta työn ja tunteiden yhteydestä. Työyhteisöön hyvinvointia Tunnejohtaminen on tunnistettu yhdeksi keskeiseksi työilmapiiriin vaikuttavaksi tekijäksi. Rakentava vuorovaikutus esihenkilötyössä vahvistaa positiivista työilmapiiriä sekä luottamusta esihenkilöä kohtaan. Huomion kiinnittäminen vuorovaikutukseen on tärkeää, sillä ilman toimivaa vuorovaikutusta työyhteisössä syntyy usein konflikteja ja ristiriitatilanteita. Myös luottamuksellinen suhde työntekijän ja lähiesihenkilön välille saattaa jäädä rakentumatta puutteellisen vuorovaikutuksen vuoksi. (1,4,7) Avoin ja dialoginen vuorovaikutus luo turvallisuutta ja luottamusta, joka yhdistää työyhteisöä tiiviimmäksi. Huomiota vuorovaikutustilanteissa kiinnitetään Päivi Vuorisalon (1) ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyö tarkasteli tunnejohtamista hoitotyön esihenkilötyössä. ● Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata esihenkilöiden kokemuksia tunnejohtamisesta sekä tunnejohtamisen merkitystä työyhteisön hyvinvointiin ja työilmapiiriin. ● Hoitotyön esihenkilöiden (n=7) teemahaastattelut ● Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla.
15 Pro terveys usein sanattoman ja sanallisen viestinnän ristiriidattomuuteen. Erityisesti esihenkilön viestintään kiinnitetään joskus korostetustikin huomiota, ja siitä tehdään tulkintoja. Väärinymmärrettyjä signaaleja viestinnässä voi tulla tahattomasti. Tietoinen läsnäolo auttaa esihenkilöitä jäsentämään tilanteita ja huomaamaan syntyneet reaktiot. (1,5,7) Esihenkilö kohtaa työssään paljon tunteita. Omien tunteiden erottaminen toisten ihmisten tunteista on tärkeää, jotta ei synny hämmentäviä ja epäjohdonmukaiselta vaikuttavia tilanteita tai päätöksiä. Esihenkilön tulisi osata käsitellä erilaisia tunteita sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja päätöksenteossa. Usein on kyse stressaaviksi koetuista tilanteista. (3) Tunnejohtamisessa korostuvat itsensä johtamisen taidot sekä ymmärrys sattuneille epäonnistumisille. Tärkeää on myös huomioida onnistumiset sekä omassa että muiden toiminnassa. Palautteen merkitys onnistumisissa on keskeinen. Tunnejohtaminen on menestystekijä Tunteet vaikuttavat kaikkeen toimintaan työyhteisössä ja organisaatiossa. Siksi tunnejohtamiseen tarvitaankin lisää osaamista. Esihenkilöiden tunnejohtamisen taidot ovat osa hyvinvoivien työympäristöjen kehittämistä sekä henkilöstön työhön sitoutumista ja siten myös suoraan yhteydessä henkilöstön vaihtuvuuteen. Lisäksi tunnetiloilla ja organisaation tunneilmastolla on merkittävä yhteys henkilöstön työtehtävien oppimiseen, motivaatioon ja suoriutumiskykyyn. (1–3,6) Työhyvinvoinnin merkitys rekrytointivalttina on kasvamassa. Työyhteisön toimiva ja avoin vuorovaikutus edistää tuloksellisen ja hyvinvoivan organisaaLÄHTEET 1 Vuorisalo P. Tunnejohtaminen hoitotyön esihenkilötyössä. YAMK opinnäytetyö. Oulun ammattikorkeakoulu, 2024. https://urn.fi/ URN:NBN:fi:amk-202402082675 Tunnejohtaminen esihenkilöiden kokemana Tunnejohtamisen merkitys työilmapiirille Esihenkilön toiminta Työilmapiiri Asioiden ja ihmisten johtaminen Toimintatavat Lähityöskentely Vuorovaikutustaidot Itseohjautuvuus Henkilökunnan pysyvyys Tavoitettavuus Inhimillisyys Edustaa henkilökuntaa Viestinnän ympyrä Johdon tuki Turvallisuus Kokonaiskuva Tasa-arvoisuus Edustaa työnantajaa Luottamuksellisuus Kokemustoiminta Tunnetilat Arvomaailma Tunnetaidot Ristiriitatilanteet Palaute Ajanhallinta Yhteisöllisyys Motivointi Persoonallisuus Verkostot Ristiriitatilanteet Avoimuus PÄIVI VUORISALO sh YAMK, Oulun ammattikorkeakoulu, Varsinais-Suomen hyvinvointialue OUTI KAJULA TtT, yliopettaja, Oulun ammattikorkeakoulu MINNA YLÖNEN TtT, AMo, sh, hallintoylihoitaja, Sote-palvelut, Varsinais-Suomen hyvinvointialue LIISA KIVINIEMI TtT, yliopettaja, Oulun ammattikorkeakoulu 2 Forsten-Astikainen R. Self-reflection in work competencies evaluation. Acta Universitatis Ouluensis G 138. Oulun yliopisto, 2023. https://urn.fi/ URN:ISBN:9789526238173 3 Rantanen J, Leppänen I, Kankaanpää H, Rauhala E. Johda tunneilmastoa: Vapauta työyhteisösi todellinen potentiaali. Helsinki: Alma Talent, 2020. 4 Salonen E. Intuitio ja tunteet johtamisen ytimessä. Helsinki: Alma Talent, 2017. 5 Alotaibi SM, Amin M, Winterton J. Does emotional intelligence and empowering leadership affect psychological empowerment and work engagement?. Leadership & Organization Development Journal. 2020;41(8):971–991. 6 Saha S, Das R, Lim WM, Kumar S, Malik A, Chillakuri B. Emotional intelligence and leadership: insights for leading by feeling in the future of work. International Journal of Manpower. 2023;44(4):671–701. 7 Maamari B, Majdalani J. Emotional intelligence, leadership style and organizational climate. International Journal of Organizational Analysis. 2017;25(2):327–345. tion muodostumista. Työelämässä tarvitaan esihenkilöitä, joille on tärkeää työntekijöidensä hyvinvointi ja menestys. (1,3,5–7) Tunnejohtamisessa on kyse merkittävästä ja tulevaisuuden työelämässä entistä enemmän korostuvasta johtamisen taidosta.
”Psykologisen turvallisuuden on todettu edistävän potilasturvallisuutta, hoidon laatua sekä terveysalan toimijoiden työhyvinvointia ja -tyytyväisyyttä.” Pro terveys 16 Psykologisesti turvallinen työilmapiiri edistää yhteistyötä, oppimista ja avointa keskustelua sekä parantaa hoidon laatua. Psykologisen turvallisuuden rakentumiseen tarvitaan aikaa, ymmärrystä ja sitoutumista. Psykologinen turvallisuus aadukas toiminta terveysalalla vaatii kaikkien työyhteisön jäsenten panoksen aina työntekijöistä esihenkilöihin. Yksilöiden tulee kokea, että kehityskohteista ja epäkohdista keskusteleminen on vaivatonta, erityisesti hierarkiaa sisältävällä sote-alalla. (1) Psykologinen turvallisuus on tunnistettu työssä ja oppimisessa keskeiseksi tekijäksi, joka edistää yhteistyötä ja avointa keskustelua, rohkaisee asioiden puheeksi ottamista ja kehittää palautteenantoa. Sen on havaittu myös parantavan potilaan hoidon laatua. Mitä psykologinen turvallisuus on? Psykologinen turvallisuus tarkoittaa tilannetta, jossa yksilöt kokevat voivansa keskustella epäkohdista tai virheistä, jakaa omia ajatuksiaan ja kysyä asioista, joista eivät tiedä, ilman pelkoa syytetyksi, syrjityksi tai nolatuksi tulemisesta (2). Psykologisesti turvallisessa ympäristössä yksilöt kokevat, että heitä ei torjuta, vaikka he sanovat, mitä ajattelevat. Tällaisessa ympäristössä yksilöt uskaltavat kokeilla uusia asioita ja ottaa myös henkilökohtaisia riskejä. Psykologista turvallisuutta on tutkittu terveydenhuollon eri konteksteissa, ja sillä on todettu olevan positiivisia vaikutuksia toimintamallien kehittämisen, virheistä oppimisen ja tiedon jakamisen kannalta. Psykologinen turvallisuus mahdollistaa luottavaisen ja avoimen ilmapiiriin, jossa on tilaisuus keskustella epäkohdista ja nostaa toiminnassa tapahtuvat virheet tai vaaratilanteet esiin, jotta niistä voidaan oppia. Psykologisen turvallisuuden on todettu edistävän potilasturvallisuutta, hoidon laatua sekä terveysalan toimijoiden työhyvinvointia ja -tyytyväisyyttä. Se lisää myös työntekijöiden aloitekykyä sekä kiinnostusta ja sitoutumista oman ja organisaation toiminnan kehittämiseen. (1,3) Psykologinen turvallisuus on tärkeää myös oppimisen ja oppimisympäristön kannalta. Oppimista edistää se, että opiskelija kokee oppimisympäristön olevan turvallinen ja oppimista tukeva. Psykologisesti turvallisessa oppimisympäristössä opiskelijalla on mahdollisuus esittää kysymyksiä, pyytää apua ja jakaa ideoita ilman pelkoa. Tämä on keskeistä huomioida opiskelijaohjauksessa. L TYÖ- JA OPISKELUYMPÄRISTÖT Johtajalla keskeinen rooli Johtajalla on suuri vaikutus psykologisesti turvallisen ilmapiirin rakentumiseen (4). Johtajalla tarkoitetaan ryhmän johtajaa tai muuta vastuullisessa roolissa toimivaa henkilöä, kuten harjoittelun ohjaajaa, esihenkilöä tai opettajaa. Johtajan tulisi tiedostaa psykologinen turvallisuus ja sen merkitys ja edistää sitä aktiivisesti omalla toiminnallaan. Johtaja voi vahvistaa psykologista turvallisuutta edistämällä ryhmän yhteenkuuluvuutta ja avointa ilmapiiriä. Lisäksi johtajan tavoitettavuus, tapa antaa palautetta ja kyky myöntää oma tietämättömyytensä muille ryhmän jäsenille edistävät psykologista turvallisuutta. (5,6) Opiskelijoiden näkökulmasta johtajan kiinnostus opiskelijoita ja heidän mielipiteitään kohtaan lisää opiskelijoiden kokemaa psykologista turvallisuutta. Ryhmällä merkitystä Sote-alalla toimitaan usein ryhmissä, joten turvallisen ja laadukkaan hoidon toteutumisen kannalta tulee myös ryhmän toimia tehokkaasti. On havaittu, että psykologinen turvallisuus parantaa ryhmän toimintaa. (2) Ryhmän psykologisen turvallisuuden muodostumisen kannalta keskeistä on, että ryhmän jäsenet ja johtaja tuntevat toisensa. Ryhmän tasa-arvoinen ja avoin kulttuuri, madaltunut hierarkia, yksilöiden tietoisuus mahdollisuudesta tuoda omat ajatukset esiin ja ryhmän kyky näh- – perusta turvallisille työ- ja oppimisympäristöille
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0NTUwMw==