9 Pro terveys Suursimulaatio kuntoutusprosessista Lokakuussa 2024 toteutettiin Itä-Suomen yliopiston, Karelia- ja Savonia-ammattikorkeakoulujen, Savon ammattiopiston ja Pohjois-Savon hyvinvointialueen yhteistyönä järjestyksessään kahdeksas monialainen suursimulaatio. Tähän etänä toteutettuun oppimistapahtumaan oli ilmoittautunut eri aloilta yhteensä 504 osallistujaa, joista ammattilaisia oli 112. Suursimulaatiossa käsiteltiin akuutista psykoosista toipumista havainnoimalla asiakkaan monialaista kuntoutusprosessia ja osallistumalla yhteiseen keskusteluun. Asiasisältöinä olivat asiakkaan monialainen kotiuttamispalaveri psykiatrisesta osastohoidosta, asiakastilanne apteekissa, käynnit työterveyshoitajan ja hammaslääkärin vastaanotoilla ja monialainen palaveri tuetusta asumisesta sekä oppimiskeskustelu. Suursimulaatioon osallistujille asetetut osaamistavoitteet on kuvattu kuviossa. Videosimulaatiot edistivät oppimista Palautetta toteutetusta suursimulaatiosta kerättiin tutkimuskyselyllä. Ammattilaisten (n=22) antamasta palautteesta tunnistettiin suursimulaation toteutuksen tekijöitä, jotka olivat merkityksellisiä oppimiselle. Oppimista edistivät realistisesti asiakkaan tilannetta kuvaavat videosimulaatiot, joissa esitettiin myös epätäydellisiä asiakaskohtaamisia. Tämä viritti oppimista edistävää keskustelua asiakaslähtöisestä kohtaamisesta: ”Näytellyt kohtaukset ja niiden purku jäi paremmin mieleen kuin jos asioita olisi vain luennoitu.”, ”Opin näkemään yhteistyön kulmakiviä, kompastuskiviä, miten eri tavoin asiaa voidaan hoitaa.” Merkitykselliseksi koettiin myös juontajien esittämät tietoiskut tutkimustiedosta ja palvelujärjestelmästä. Myös suursimulaation oppimiskeskustelun koettiin pääosin edistävän oppimista, koska siinä tarkasteltiin analyyttisesti ammattilaisten monialaista työskentelyä. Lisäksi osallistujat pystyivät verkkosovelluksessa osallistumaan keskusteluun. Tämä mahdollisti omien näkökulmien ja osaamisen esille tuomisen: ”Oppimiskeskustelu oli asiantunteva ja toi erilaisia näkökulmia ja tarkasteli nähtyä ja näyteltyä arvioiden monesta eri näkökulmasta. Tilaa myös omille ajatuksille ja havainnoille, ei ole välttämättä yhtä oikeaa tapaa toimia.” Toisaalta suursimulaation oppimiskeskusteluun osallistuminen yksin etänä saattoi myös heikentää reflektointia: ”Etäyhteydellä osallistuessa jää helposti ulkopuoliseksi mm. keskustelusta.” Palautteen perusteella etänä toteutettu suursimulaatio oli kuitenkin toimiva keino osallistua ammatillista osaamista kehittävään oppimistapahtumaan: ”Helppo osallistua, en koe, että olisi jäänyt mistään paitsi. Oikein hyvä toteutus.”, ”Etätoteutus on hyvä, koska siinä on tuntu, että on lähellä mukana seuraamassa ikään kuin eturivissä.”, ”Sähköiset oppimiskontaktit alustoilla eivät vastaa aitoa vuorovaikutustilannetta, mutta ovat erinomainen apu perusvalmiuksien hankkimiseen tai täydennyskoulutuksissa.” Suursimulaatio herätti ajatuksia ja innosti jakamaan niitä, ja sen esiin nostamista näkökulmista olisi haluttu keskustella pidempäänkin. Seuraava suursimulaatio tulossa Vuoden 2024 suursimulaation palautteiden ja aikaisempien tutkimusten (mm. 3–5) perusteella suursimulaatio on soveltuva menetelmä osaamisen jatkuvalle kehittämiselle. Etätapahtumaan on mahdollista osallistua joustavasti ja maksuttomasti, ja se on turvallista ja helppoa. Verkkosovelluksen avulla voi esittää kysymyksiä osaamistavoitteiden saavuttamiseksi. Yhdessä keskustelu monialaisesti laajentaa näkemyksiä suursimulaation aiheista. Tutkimuksiin ja palautteisiin perustuen suosittelemme suursimulaatioita monialaisten toimintatapojen kehittämiseksi hyvinvointialueilla. Suursimulaatiota myös kehitetään tutkimuskyselystä saatujen vastausten perusteella. Seuraava suursimulaatio järjestetään syksyllä 2025, ja siitä saa lisätietoja artikkelin kirjoittajilta. JUHA PAJARI TtM, väitöskirjatutkija, yliopisto-opettaja, Itä-Suomen yliopisto, Hoitotieteen laitos MARJA SILÉN-LIPPONEN FT, yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu KRISTA LAINE FaT, yliopistonlehtori, Itä-Suomen yliopisto Farmasian laitos TERHI SAARANEN TtT, professori, Itä-Suomen yliopisto, Hoitotieteen laitos LÄHTEET 1 Timperi T. Sote-integraation edellyttämä monialainen yhteistyöosaaminen. Selvityshenkilön raportti. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2022:22. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-5399-4 2 Sosiaali- ja terveysministeriö. Selvitys sote-integraation edellyttämästä monialaisesta yhteistyöosaamisesta on valmistunut. https://stm.fi/-/ selvitys-sote-integraation-edellyttamasta-monialaisesta-yhteistyoosaamisesta-on-valmistunut 3 Saaranen T, Silén-Lipponen M, Palkolahti M, Mönkkönen K, Tiihonen M, Sormunen M. Interprofessional learning in social and health care – Learning experiences from large-group simulation in Finland. Nurs Open. 2020;7(6):1978-1987. 4 Silén-Lipponen M, Saaranen T. Reflection as a factor promoting learning interprofessional collaboration in a large-group simulation in social and health care. Int J Nurs Health Care Res. 2021;4(5):1241. 5 Silén-Lipponen M, Piippo-Savolainen E, Azimirad M, Saaranen T. Distanced Large Group Simulations as a Learning Method for Interprofessional Collaboration. Nurs Rep. 2024;14(4):2640-2650. 6 International Nursing Association for Clinical Simulation and Learning (INACSL). Healthcare simulation standards of best practice. https:// www.inacsl.org/healthcare-simulation-standards Suursimulaation jälkeen osallistuja osaa: • tunnistaa mielenterveyshäiriöisiin asiakkaisiin liittyviä ennakko-oletuksia ja niiden merkityksiä toipumisprosessissa • arvioida monialaisten toimijoiden yhteistyön onnistumista mielenterveyshäiriöisen asiakkaan toipumisprosessissa • analysoida asiakaslähtöisen dialogin merkitystä mielenterveyshäiriöisen asiakkaan toipumisprosessissa.
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0NTUwMw==