7 Pro terveys IINA AALTO seitsemisen vuotta, joiden aikana Hult sai ensimmäisen lapsensa, valmistui taiteen maisteriksi, piti näyttelyitä ja ehti myös opiskella ohjelmointia ja työskennellä verkkosivujen parissa. Kun Hult erosi lapsensa ranskalaisesta isästä ja palasi tyttärensä kanssa Suomeen, hän alkoi pohtia lapsuutensa toista haaveammattia. Kaipuu kuulua työyhteisöön oli herännyt ja toisaalta halu tehdä jotakin, mikä olisi hyvin konkreettisella tavalla hyödyllistä. Olisiko nyt aika hakea sinne lääkikseen? – Sitä mietin yhden illan, ja totesin että ei, haluan puhua ihmisten kanssa. Ajattelin silloin, että lääkärintyö ei ole tarpeeksi puhumalla hoitamista, Hult naurahtaa. Niin Hult löysi polkunsa terveydenhoitajaopintoihin ja ennen kaikkea terveyden pariin, ja se oli menoa. Mitä terveys tarkoittaa? Heti terveydenhoitajaopintojensa alussa Hultia alkoi kiehtoa terveyden ja terveydenhuollon määritelmät. Mitä kaikkea käsite terveys pitää sisällään? Valmistuttuaan hän halusi töihin työterveyshuoltoon: työ on yksi niin merkittävä terveyden determinantti. Jo ensimmäisenä työterveyshoitajavuotenaan Hult hakeutui terveystieteen maisteriopintoihin Itä-Suomen yliopistoon. Siellä oli mahdollista opiskella preventiivistä hoitotiedettä pääaineena. Terveys ja työkyky, asiat, joiden äärellä hän työssään oli, kiinnostivat yhä vain enemmän. Maisteriopinnot Hult suoritti työn ohella. Heti perään hän teki tutkimussuunnitelman jatko-opintoja varten. Niiden alkaessa Hult jättäytyi opintovapaalle sinänsä kiinnostavasta työterveystiimin esihenkilön työstään. Tässä vaiheessa hän oli myös jo tavannut nykyisen miehensä ja perhe oli kasvanut kaksosilla. – Moni sote-aloilla tekee yliopistotutkintoa työn ohessa, mutta en itse missään nimessä olisi siihen pystynyt, koska meillä oli tosi pienet lapset, Hult kertoo. Lisäksi jo lähtiessään opiskelemaan hän oli käsittänyt, että se mitä hän oikeasti haluaisi tehdä on tutkimus. Katse työelämän laatuun Sekä taidetta että tiedettä Hult kuvaa totuuden etsimisenä. Valokuvataiteilijana häntä kiinnosti se, mitä maailmassa todella tapahtuu, ja aiheekseen hän löysi arkielämän. Tutkijaura lähti käyntiin siitä, mitä Hult työterveydessä työskennellessään oli nähnyt. Hän tutki työttömyyden aikaista terveyttä ja työkykyä. Väitöksen jälkeen Hult suuntasi huomionsa työelämässä heikossa asemassa oleviin. Hän halusi tutkia heidän terveyttään, jotta he eivät putoaisi työelämästä. Taustalla oli havainto siitä, että työttömien työkyvyn heikkeneminen alkaa jo työelämässä. Polku johdatteli tutkimaan prekaarityötä hoitotyössä. Prekaarityö tarkoittaa heikkolaatuisia työoloja, joilla on yhteys heikentyneeseen terveyteen, työhyvinvointiin ja urakehitykseen. Kyse on työelämän laadun kuvaamisen toisesta ääripäästä. – Lähdin kysymään, onko Suomessa hoitotyössä prekaarityötä. Ja kyllähän sitä on, Hult kertoo. Hän tähdentää, että vaikka maailmanlaajuisesti katsottuna Suomessa työelämän laatu on hyvällä tasolla, löytyy myös ongelmia, kun asiaa tarkastelee työntekijän näkökulmasta. Kyse voi olla esimerkiksi siitä, että työntekijät eivät tunne omia oikeuksiaan ja uskalla siksi puhua vaikka työkykyongelmistaan. Hultia kiinnostaa tutkijana kontekstit ja rakenteet, jotka vaikuttavat työelämän laatuun. Kaiken perustana on kuitenkin aina ollut asioiden suhde terveyteen. – Pidän itseäni terveyden tutkijana ehdottomasti, hän sanoo. Viime aikoina Hult on edennyt työelämän laadun jatkumon toiseen laitaan eli inhimillisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävään työhön: hän tutkii, mitä tällainen kestäväksi työksi suomentamansa decent work tarkoittaa hoitoaloilla. Lehti asiantuntijoilta asiantuntijoille Työelämän laatuun liittyvät esimerkiksi osaamisen ja johtamisen kysymykset sekä se, miten eri tahot yhteiskunnassa työelämään vaikuttavat. Pro terveys onkin tiukasti työelämän laadun äärellä, ja tätä linjaa Hult haluaa sen päätoimittajana jatkaa. Hult toivoo, että lehdessä näkyisi vahvasti sote-alan tulevaisuus ja erityisesti terveyden ylläpitämiseen liittyvät teemat. Tämä näkökulma kytkeytyy myös alan työelämän laatuun – eli myös työntekijöiden terveyteen; juuri ennaltaehkäisyyn panostamisen Hult näkee ainoana tienä vallitsevassa tilanteessa, jossa terveydenhuollon vähäiset resurssit tulisi saada riittämään sekä tarvittaviin palveluihin että työympäristöihin, joissa työntekijät pysyvät hyvinvoivina. Toisena näkökulmana Hult toivoo Pro terveyteen sisältöjä myös ihmis-, asiakas ja potilaskeskeisistä lähtökohdista: – Toivoisin suuntaa pois systeemi- ja organisaatiokeskeisyydestä, juttuja siitä, miten työmme näkyy siellä toisessa päässä, hän pohtii. – Ihmisten terveyttä ja hyvinvointia varten me tässä asiantuntijoina kuitenkin toimimme. Hult pääsee jatkamaan edellisen päätoimittajan Sanna Koskisen hyvää työtä. Hän haluaa varmistaa, että lehti välittää edelleen tajalaisilta tajalaisille, tai asiantuntijoilta asiantuntijoille, näkökulmia, ideoita ja ajattelemisen aihetta. Lisäksi Pro terveys viestii myös muulle maailmalle, mitä juuri tässä asiantuntijamaailmassa tapahtuu – ja tuo näkyväksi tajalaista ääntä ja näkökulmaa. – Tämä on ilman muuta vaikuttamistehtävä. On tärkeää osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun ja tämä on yksi kanava siihen. Hult kuvailee olevansa helposti innostuvaa tyyppiä. Myös päätoimittajan pestiään hän aloittelee innostuneissa tunnelmissa. Samalla hän on kiitollinen saamastaan luottamuksesta. Pro terveyttä hän haluaa tehdä yhdessä lukijoiden kanssa ja heitä kuunnellen: – Ottakaa rohkeasti yhteyttä!
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0NTUwMw==