Pro terveys 20 COVID-19-pandemia toi organisaatioille ennennäkemättömiä viestintähaasteita nopeasti muuttuvien ja lisääntyvien ohjeistusten vuoksi. Pandemia korosti organisaatioiden sisäisen viestinnän merkitystä. artuntataudit tappavat ihmisiä vuosittain, ja uusia viruksia ilmaantuu säännöllisesti. Niistä yksi on koronavirus COVID-19, joka sai alkunsa Kiinasta ja levisi ympäri maailman. WHO julisti COVID-19-viruksen kansainväliseksi kansanterveysuhaksi vuonna 2020 (1). COVID-19-pandemian aikana organisaatiot toimivat Suomessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja sosiaali- ja terveysministeriön (STM) laatimien ohjeistusten mukaisesti. Pandemian vuoksi organisaatioiden toimintatavoissa jouduttiin tekemään merkittäviä muutoksia palveluiden tuottamisessa, päätöksenteossa ja työn tekemisessä. Terveydenhuollon palveluita orgaT Viestintä ei saa pysähtyä VIESTINTÄOSAAMINEN nisoitiin uudelleen, jotta niillä pystyttiin vastaamaan pandemian luomiin haasteisiin. (2) Työelämän toimintaympäristöissä tapahtuvat muutokset vaativat asiantuntijoilta viestintäosaamista. Erityisesti digitaalisuus ja verkostoissa tapahtuva toiminta edellyttävät teknologiavälitteisen viestinnän osaamista. Kasvokkain tapahtuva viestintä ja sähköposti ovat tärkeimpiä tapoja toteuttaa organisaatioiden sisäistä viestintää. (3) Esihenkilö on viestien välityksen avainasemassa (4). Etäjohtamisessa viestinnän onnistumisessa korostuvat nopea vastaaminen sähköpostiin ja säännölliset palaverit sekä tieto siitä, kuinka esihenkilö on tavoitettavissa. Haasteita viestinnässä voi esiintyä muun muassa laitteiden toimivuuteen ja saatavuuteen, yhteydenpitotaitoihin sekä esihenkilön tavoitettavuuteen ja yhteydenottoon liittyen. Viestintään ja tiimin toiminnan tehokkuuteen vaikuttavat viestinnän säännöllisyys ja johdonmukaisuus (4). Sähköiset viestintäkanavat eivät riitä korvaamaan erityisesti yli 55-vuotiaiden tarvetta kohdata työkavereita kasvokkain (5). Sisäinen viestintä merkittävä tekijä Kainuun soten henkilöstöön kohdentunut opinnäytetyötutkimus (6) osoittaa, että kriisiaikoina sisäisen viestinnän laatu korostuu. Tutkimuksen tulosten mukaan sisäinen viestintä näyttäytyi merkittävänä tekijänä pandemiatilanteen hallinnassa. Sisäisessä viestinnässä tärkeimmiksi koettiin selkeys, oikea-aikaisuus ja helppo löydettävyys. Pandemian alkaessa selkeä ja nopea tiedottaminen henkilöstölle oli tärkeää. Erityisesti organisaation sisäinen intranet koettiin keskeisenä tiedonlähteenä tilanteessa. Viestintä ja ohjeistukset suunniteltiin huolellisesti, ja ne pyrittiin pitämään selkeinä, oikein kohdennettuina ja ajantasaisina sekä helposti löydettävinä. Viestinnän ja ohjeistusten oli tarkoitus myös rauhoittaa ja edistää työntekoa, sillä tilanne oli kaikille uusi ja huolestutti monia. Viestintään ja tiimin toiminnan tehokkuuteen vaikuttavat viestinnän säännöllisyys ja johdonmukaisuus.
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0NTUwMw==