20 • MAITOTALOUS 4 | 2024 asiantuntija Elämme monien murrosten aikaa. Työelämän murrosta vauhdittavat erityisesti teknologian nopea kehitys ja siirtymä vähähiiliseen talouteen. Tämä digivihreäksi siirtymäksikin kutsuttu kehitys muuttaa oleellisesti työelämän osaamistarpeita. Kun päälle lisätään vielä väestön ikääntyminen, voidaan todeta myös osaamisen olevan murroksessa. Osaavaa työvoimaa on yhä vaikeampi löytää, eikä nykyisillä toimintatavoilla ja ratkaisuilla pystytä enää vastaamaan muuttuviin työelämän osaamistarpeisiin. Hiljattain opin, että olemme myös keskellä ruokamurrosta, jossa koko maailman väestönkasvu edellyttää uusien ja kestävien ruoan tuotantotapojen kehittämistä. Yhteistä työelämää muuttaville kehityskuluille on se, että niistä aiheutuu uudenlaisia vaatimuksia työntekijöiden osaamiselle. Osaamisen murroksen tulisi johtaa siihen, että työikäisillä on aiempaa paremmat mahdollisuudet täydentää omaa osaamistaan. Valitettavasti Petteri Orpon hallitus on toimillaan onnistunut toistaiseksi vain heikentämään mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen. Suurimmat heikennykset koskevat aikuiskoulutustuen lakkauttamista ja ammatilliseen aikuiskoulutukseen kohdistuvia leikkauksia. Lisäksi hallitus on toteuttanut useita pienempiä heikennyksiä, joilla muun muassa siirretään opiskelun kustannuksia yksilöille. Työelämän osaamistarpeet ja hallituksen koulutuspoliittiset toimet ovat vahvasti ristiriidassa. TYÖNANTAJIEN KOULUTUSPANOSTUKSET HISTORIALLISEN MATALALLA TASOLLA Osaavan työvoiman saatavuus on muodostunut yhdeksi suurimmista yritysten kasvua hidastavista tekijöistä. Siksi onkin ristiriitaista, että yritysten koulutuspanostukset ovat vähentyneet. Erityisesti koronavuosina osallistuminen työnantajan tarjoamaan koulutukseen laski historiallisen matalalle tasolle. Viime vuonna toimihenkilöistä vain 43 prosenttia osallistui työnantajan tarjoamaan koulutukseen. Osallistumisaste on laskenut 2000-luvun parhaista vuosista yli 10 prosenttiyksiköllä. Työnantajasektoreittain tarkasteltuna heikoin tilanne on teollisuudessa, jossa työnantajan kustantamaan koulutukseen osallistui vain 32 prosenttia kaikista alan työntekijöistä. Kansainvälinen vertailu Eurostatin tilastojen perusteella osoittaa, että työnantajien koulutuspanostukset Suomessa ovat jääneet selvästi myös muita Pohjoismaita ja jopa EU:n keskiarvoa jälkeen. On selvää, että tulevaisuudessa yritysten on kannettava suurempaa vastuuta työntekijöiden osaamisen kehittämisessä ja osaavan työvoiman saatavuuden varmistamisessa. Koko työelämän tasolla on tarve paremmalle ja strategiselle osaamisen johtamiselle. ELINTARVIKEALAN OSAAMISTARPEET Hämeen ammattikorkeakoulun toteuttamassa elintarvikealan koulutuksen palvelukykyselvityksessä selvitettiin koulutustarjonnan ja elinkeinoelämän osaamistarpeiden kohtaamista. Selvityksen perusteella koulutustarjonta elintarvikealalla on korostuneen tutkintopainotteista. Muuttuvassa työelämässä olisi tarve myös ketterälle osaamisen kehittämiselle pienempinä kokonaisuuksina tai moduuleina. Selvitys tuo hyvin esiin myös sen tosiseikan, että osaamiskysymykset jätetään niin elintarvikealalla kuin monilla muillakin toimialoilla pitkälti oppilaitosten ratkaistavaksi. Elintarviketeollisuusliiton laatima vähähiilisyystiekartta tunnistaa sääntelyn ja kannustimien kehittämisen keskeisiksi vähähiilisyyttä edistäviksi toimiksi. Alan yritysten toiminnassa keskeisiksi tunnistetaan muun muassa vähähiilisyyttä edistävien teknologioiden käyttöönotto ja kiertotalouden ratkaisujen hyödyntäminen koko arvoketjussa. Sen sijaan tiekartta jättää osaamiseen liittyvät kehittämistarpeet lähes kokonaan huomiotta, vaikka työntekijöiden osaaminen on aivan keskeistä uusien teknologioiden ja toimintatapojen hyödyntämisessä. Tältä osin elintarvikealan vähähiilisyystiekartta ei juurikaan poikkea muiden toimialojen vastaavista selvityksistä. Osaamista vahvistavien toimien puuttuminen toimialojen tulevaisuutta tarkastelevista selvityksistä alleviivaa tarvetta nostaa osaamiskysymykset vahvasti osaksi toimialojen tulevaisuustyötä. Sen vuoksi STTK on esittänyt muun muassa, että henkilöstön osaamisen kehittäminen tulisi kytkeä osaksi yrityksille jaettavia tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotukia. Yhteiskunnan tulee myös mahdollistaa työntekijöiden omasta tarpeesta lähtevä osaamisen kehittäminen ja alanvaihto. LakTEKSTI RIINA NOUSIAINEN, KIRJOITTAJA ON KOULUTUKSEN JA OSAAMISEN ASIANTUNTIJA STTK:SSA Osaamisella rakennetaan kestävää työelämää Aamuisin ruuhkametrossa ollessani matkalla töihin on usein liikkeellä paljon opiskelijoita. He ovat matkalla omiin kouluihinsa ja oppilaitoksiinsa ja huomaan olevani pikkuisen kateellinen. Muistoihin omista opiskeluajoistani liittyy vahvasti tunne siitä, että on jatkuvasti uusien ja kiinnostavien asioiden äärellä. Nykyisin mietin työssäni, miten jatkuvaa osaamisen kehittämistä voidaan tukea työelämässä ja mitä politiikkatoimia työuran aikaisen oppimisen vahvistaminen edellyttää.
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0NTUwMw==