MAITOTALOUS 4 | 2024 • 17 SASK tukee kehittyvien maiden työntekijöitä, jotta heidän ihmisoikeutensa toteutuisivat. Tämä tapahtuu muun muassa tukemalla paikallisten ammattiliittojen neuvottelutaitoja, yhteiskunnallista vaikuttamista sekä työntekijöiden järjestäytymistä. - Käytännön tavoitteena SASKilla on, että paikalliset ammattiliitot pystyisivät neuvottelemaan työehtosopimuksia, kouluttamaan jäseniään ja tarjoamaan heille tarvittavat palvelut sekä tekemään myös yhteiskunnallista vaikuttamistyötä muun muassa hyvän lainsäädännön edistämiseksi, Juska Kivioja kertoo. Juska Kiviojan mukaan haasteet muodostuvat lähinnä siitä, että työntekijöiden oikeuksiin liittyvät kysymykset ovat valtavia ja oikeuksia loukataan paljon. - Heikoista työoloista ja -ehdoista, syrjinnästä, järjestäytymisoikeuksien puutteesta sekä pakko- ja lapsityöstä kärsivät sadat miljoonat, elleivät miljardit työntekijät maailmassa. Tavoitamme työllämme vain murtoosan heistä. Lisäksi toimintaympäristö on useissa maissa hyvin vaikea. Jos vain muutama prosentti työntekijöistä kuuluu ammattiliittoihin, oikeuksien puolesta taistelu on haastavaa. Siksi lähes kaikkiin hankkeisiin kuuluu toimia järjestäytymisen kasvattamiseksi. Suomessa SASK edistää keskustelua maailman työntekijöiden oikeuksista ja toimii niiden parantamiseksi viestimällä toiminnastaan ja teemoistaan, kouluttamalla liiton jäseniä globaaliteemoista ja samalla toimimaan vapaaehtoisena kotimaassa. SASKilla on Suomessa 11 työntekijää ja alue-edustajat Indonesiassa, Mosambikissa ja Brasiliassa. HANKEVALINTA MONEN TEKIJÄN SUMMA SASKin kehitysyhteistyöohjelma koostuu 33 hankkeesta. Hankkeissa tuetaan työntekijöitä globaalissa etelässä heidän pyrkimyksissään saavuttaa elämiseen riittävä palkkataso ja inhimillinen työelämä. Hankevalinta tapahtuu siten, että ennen seuraavan nelivuotisen ohjelmakautensa alkua SASK pyytää alue-edustajiensa ja kansainvälisten toimialaliittojen kautta hankekonsepteja, joita nykyisillä ja mahdollisilla uusilla hankekumppaneilla olisi tarve lähteä toteuttamaan. - Hankkeet valikoituvat ohjelmaan lopulta monen tekijän summana. Valintaan vaikuttaa vahvasti myös se, mitä hankkeita suomalaiset ammattiliitot ovat valmiita lähteä osarahoittamaan, Kivioja toteaa. Kun hanke on osa SASKin ohjelmaa, paikalliset kumppanit toteuttavat sitä suunnitelman mukaan kohdemaissa. SASK valvoo sen toteuttamista ja rahojen asianmukaista käyttöä tarkkojen prosessien mukaan. - SASKin ohjelma rahoitetaan pääosin ulkoministeriön kehitysyhteistyövaroista. Suomalainen ammattiyhdistysliike rahoittaa toiminnasta pienen osan, mutta se on ensiarvoisen tärkeä, jotta valtion kehitysyhteistyörahaa saadaan työelämän ihmisoikeuksien puolustamiseen maailmalla. Siihen tarvitaan liittojen omarahoitusosuuksia, Kivioja painottaa. SASKin toimintaa rahoittavat myös yksityiset lahjoittajat SASKin oman varainhankinnan sekä muun muassa Nenäpäivä-keräyksen kautta. RAHOITUKSEN JATKUMINEN TÄRKEÄÄ Työntekijöiden oikeuksien tilanne vaihtelee myös SASKin toimintamaissa hyvin paljon. - Yleisesti ottaen oikeuksia rikotaan maailmassa yhä enemmän. Tilannetta kartoittaa vuosittaan ay-liikkeen maailmanjärjestö ITUC Global Rights -indeksillään. Siitä huolimatta parannuksia saadaan aikaan siellä ja täällä jatkuvasti. Oikeuksien toteutumiseen vaikuttaa merkittävästi se, millainen hallinto kussakin maassa on – ne voidaan menettää nopeasti ja toisaalta saada suuriakin parannuksia tapahtumaan oikein ajoitetulla toiminnalla, Kivioja sanoo. SASKin rahoitus myönnetään ulkoministeriöstä aina neljäksi vuodeksi kerrallaan. - Nyt se on turvattu ensi vuoden loppuun. SASKille tärkeitä ovat myös ammattiliittojen ja keskusjärjestöjen maksamat jäsenmaksutulot. Nyt jäsenjärjestöjä on 36. Pitkän aikavälin tavoitteenamme on saada kaikki suomalaiset ammattijärjestöt SASKin jäseniksi, Juska Kivioja toivoo. KUVA LASSI KAARIA SASKin toiminnanjohtaja Juska Kivioja kertoo olevansa positiivisesti elämäänsä suhtautuva maailmanparantaja.
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0NTUwMw==