maitotalous MEIJERIALAN AMMATTILAISTEN LEHTI 4 | 2024 TARJA LOPPI: MVL ON KAIKKIEN MEIJERIALAN AMMATTILAISTEN LIITTO S. 10 SASK: TAVOITTEENA TYÖELÄMÄN IHMISOIKEUDET KAIKKIALLA MAAILMASSA S. 16 Uudet valtuutetut esittäytyvät s. 12
sisältö 4 | 2024 74. vuosikerta JULKAISIJA Meijerialan Ammattilaiset MVL ry TOIMITUKSEN OSOITE Kalevankatu 54 C, 00180 Helsinki puhelin: (09) 6156 611 sähköposti: maitotalous@mvl.fi PÄÄTOIMITTAJA Markku Salomaa puh: 040 752 4455 sähköposti: markku.salomaa@mvl.fi TAITTO PunaMusta Oy, Sisältö- ja suunnittelupalvelut PAINO PunaMusta Oy ISSN 0355-0672 (Painettu) ISSN 2342-5725 (Verkkojulkaisu) Aikakausmedian jäsen maitotalous MEIJERIALAN AMMATTILAISTEN LEHTI 4 Syys- ja vuosikokoussatoa alueilta 22 Meijerikongressin suunnittelua 26 Juustoja ja muita herkkuja opintomatkalla 3 PÄÄTOIMITTAJALTA 4-5 ALUEILTA 6-8 AJANKOHTAISTA Joulu-tammikuun työajat jaksotyössä Levi Hotel Span jäsenetu muuttuu Luottiskurssilla Jyväskylässä Vuoden 2025 jäsenmaksu 10-11 MIETTEITÄ MVL on kaikkien meijerialan ammattilaisten liitto 12-15 VALTUUTETTU Uudet valtuutetut esittäytyvät 16-18 ESITTELYSSÄ SASK – Tavoitteena työelämän ihmisoikeudet kaikkialla maailmassa 20-21 ASIANTUNTIJA Osaamisella rakennetaan kestävää työelämää 22-23 NORDIC DAIRY CONGRESS NMR vuonojen maassa 25 PALKITTUJA Kultainen Juustohöylä 2024 Helsingin Meijeriliikkeelle 26-28 OPISKELIJAT Italialainen ruokakulttuuri ja perinteiset valmistusmenetelmät tutuiksi 30 TYÖTTÖMYYSKASSA 33 ELÄKERYHMÄ Hyvinvointiloma Lehmirannassa TOIMITUSSIHTEERI Tarja Rauhala puh: 0400 656 522 sähköposti: tarja.rauhala@mvl.fi Ilmestyy seuraavan kerran 21.3.2025 KANSIKUVA Atte Tähtinen Osuuskunta Satamaidosta aloittaa etelän alueen uutena valtuutettuna ensi vuoden alussa. Aten esittely sivulla 14. Kuva Katja Lähde.
MAITOTALOUS 4 | 2024 • 3 päätoimittajalta MARKKU SALOMAA Lehmä ei piittaa suhdanteista Suomen työmarkkinat eivät ole yhdestä puusta. Rakentaminen on perinteisesti ala, missä mennään äärilaidasta toiseen. Markkina voi kuumeta tai kylmetä hetkessä. On aikoja, jolloin uusia työmaita syntyy, osaavia työntekijöitä ei löydy ja kustannukset nousevat. Sitten – yhtäkkiä – tulee äkkijarrutus. Työmaat hiljenevät, alan ammattilaiset joutuvat työttömyyskortistoon. Ihmisten on syötävä päivittäin. Lehmä ei piittaa suhdanteista ja tuuttaa maitoa tasaiseen tahtiin. Tämä pitää maidontuottajat ja meijerit kiireisinä. Maitotaloustuotteet ovat tärkeä ja keskeinen osa suomalaista ruokapöytää. Tästä seuraa, ettei syklisen rakennusalan äkkikäännöksiä ole meijeripuolella. Vaikka asiat eivät tapahdu salamaniskusta, meijeriala muuttuu ja kehittyy jatkuvasti. Suomalaiset tuotteet ovat korkealaatuisia. Terveyskäsitykset, kuluttajien toiveet ja ruokatrendit voivat vaihtua nopeasti. Tuotekehitys ja uusien tuotteiden lanseeraaminen on välttämätöntä, jotta alan tuotteet ovat haluttuja nyt ja tulevaisuudessa. Eurooppalainen kehityssuunta on, että lehmien määrä vähenee, tilakoko kasvaa ja tuotantolaitoksista tehdään yhä isompia. Tavoitteena on lisätä tehokkuutta ja kannattavuutta, mutta asialla on kääntöpuolensa. Meijerialan työllisyys on viime vuodet ollut erinomainen. Valitettavasti tilanne on heikentymässä. Kouvolassa Fazer lopetti maitopohjaisten tuotteiden valmistuksen ja siirsi valtaosan tuotannosta Ruotsiin. Myös Valio uudelleenorganisoi toimintaansa. Esimerkiksi Helsingin Pitäjänmäen ja Vantaan Vaaralan tuotanto ollaan ajamassa alas ja siirtämässä toisaalle. Muutokset saattavat siirtää työpaikkoja muualle, mutta kokonaistyöpaikkojen määrä vähenee. MVL:n jäsenkunnassa muutokset ymmärrettävästi herättävät huolta. Muutosneuvottelut ovat raskaita, luovat epävarmuutta ja vaikuttavat työhyvinvointiin. Alan myllerrys voi myös vaikuttaa opiskelijoihin. Meijeriala on perinteisesti nähty turvallisena ja hyvänä työllistäjänä. Päteekö tämä edelleen vai onko jokin peruuttamattomasti muuttumassa? Kun katsoo kristallipalloon, näkymä on sumea. Tulevaisuuden voi halutessaan nähdä hyvinkin synkkänä, mutta pessimisti ei välttämättä näe uusia mahdollisuuksia ja orastavia valonpilkahduksia. Suomalainen meijeriala turvaa kansallista ruokahuoltovarmuutta ja luo työpaikkoja ympäri Suomen. Tuotanto on ekologista, kunnioittaa perinteitä, perustuu meillä luontaisesti menestyviin raaka-aineisiin sekä vahvaan ammattiosaamiseen ja tuotekehitykseen. Ajat saattavat tuntua vaikeilta, mutta koska perusta on terve, parempaa on varmasti taas tulossa. Korna bryr sig inte om konjunkturer Finlands arbetsmarknad är inte skuren ur ett och samma stycke. Byggande är sedan gammalt en bransch som pendlar mellan ytterligheter: marknaden kan hettas upp eller svalna på ett ögonblick. Det kommer tider när nya byggnationer uppstår, kompetent arbetskraft inte finns att tillgå och kostnaderna stiger. Då – som från ingenstans – sker en tvärbromsning. Byggplatserna tystnar och branschens yrkesfolk tvingas skriva in sig som arbetslösa. Människor måste äta varje dag. Kor bryr sig inte om konjunkturer; de producerar mjölk i jämn takt. Detta håller mjölkproducenterna och mejerierna sysselsatta. Mjölkprodukter har en viktig och central plats på det finska matbordet. Tvärvändningar likt dem som sker i den cykliska byggbranschen förekommer därför inte i mejerisektorn. Ändå omvandlas och utvecklas mejeribranschen hela tiden, även om det inte sker genom oväntade, snabba förändringar. Finska produkter håller hög kvalitet. Hälsouppfattningar, mattrender och konsumentönskemål kan förändras snabbt. Produktutveckling och lansering av nya produkter är oundviklig, för att branschens produkter ska vara eftertraktade både nu och i framtiden. Ute i Europa ser vi att antalet kor minskar, medan gårdsstorleken ökar och produktionsanläggningarna blir allt större. Målet är att öka effektiviteten och lönsamheten, men denna utveckling har en baksida. Sysselsättningen inom mejeribranschen har varit utmärkt under de senaste åren. Tyvärr håller situationen på att försämras. Fazer har lagt ner tillverkningen av mjölkbaserade produkter i Kouvola, och flyttat största delen av produktionen till Sverige. Även Valio omorganiserar sin verksamhet: exempelvis kommer produktionen i Sockenbacka i Helsingfors och Fagersta i Vanda att läggas ned och flyttas. Förändringarna kanske innebär arbetsplatser på annat håll, men det totala antalet arbetsplatser minskar. Dessa förändringar väcker förståeligt nog oro i MVL:s medlemskår. Omställningsförhandlingar är tunga, skapar osäkerhet och påverkar välbefinnandet i arbetet. Tumultet i branschen kan också påverka de studerande. Arbete inom mejeribranschen har alltid ansetts tryggt och bra. Gäller detta fortfarande eller håller något oåterkalleligen på att förändras? Spåkulan ger en diffus bild. Vi kan välja att se framtiden som mycket dyster, men pessimisten kan lätt missa nya möjligheter och spirande ljusglimtar. Den finska mejeribranschen tryggar den nationella matförsörjningsberedskapen och skapar arbetsplatser runtom i landet. Produktionen är ekologisk, respekterar traditionerna och bygger på gedigen yrkeskunskap och produktutveckling samt på råvaror som naturligt går hem hos oss. Tiderna kan kännas svåra, men eftersom branschen vilar på en frisk och stark grund är jag förvissad om att vi snart har bättre tider framför oss.
4 • MAITOTALOUS 4 | 2024 alueilta MVL Herajoen hallitus jatkaa entisellä kokoonpanollaan MVL Herajoen syyskokous pidettiin 18.10.2024 Teams-kokouksena. Kokouksessa täydennettiin hallitusta kaudelle 2025–2026. Erovuorossa olleet hallituksen varsinaiset jäsenet Irene Ruokonen ja Janina Tavisalo valittiin jatkamaan tehtävissään. Muut hallituksen varsinaiset jäsenet vuonna 2025 ovat Toivo Mäki ja Noora Riento. Yhdistyksen puheenjohtajana toimii Tomi Mynttinen. MVL Oulu täydensi hallitustaan MVL Oulun vuosikokouksessa täydennettiin yhdistyksen hallitusta kaudelle 2025–2026. Uutena jäsenenä hallituksen valittiin Tanja Portaankorva sekä varajäsenenä Iisa Vesala. Lisäksi erovuorossa ollut hallituksen jäsen Sanna-Mari Selkälä valittiin jatkamaan tehtävässään. Muut hallituksen jäsenet vuonna 2025 ovat Mikko Harju, Johanna Paasimaa ja Maria Tuohimaa sekä varajäsen Jaakko Mäkikallio. Yhdistyksen puheenjohtajana toimii Johanna Moilanen. MVL Oulun vuosikokous pidettiin 26.10.2024 Oulussa. Mikko Harju, Kaisa Hauru, Johanna Paasimaa ja Sanna-Mari Selkälä saivat pronssiset ansiomerkit. MVL Hämeen syyskokoussatoa MVL Hämeen syyskokous pidettiin 2.11.2024 Hämeenlinnassa. Kokouksessa täydennettiin yhdistyksen hallitusta kaudelle 2025–2026. Erovuorossa olleet hallituksen jäsenet Marjo Jussila, Topias Komulainen ja Anu Tuhkanen valittiin jatkamaan tehtävissään. Uudeksi varajäseneksi valittiin Virpi Niemi, ja erovuoroiset varajäsenet Elli-Mari Lipponen ja Tarja Tamminen valittiin jatkamaan tehtävissään. Muut hallituksen jäsenet vuonna 2025 ovat Tiina Forsvik, Anu Räty ja Leila Tuori-Laukkonen sekä varajäsenet Johanna Arenius-Vuorinen, Jaana Takala ja Anna-Maija Tonteri. Puheenjohtajana toimii Teemu Tuominen. Teatterimatkalla Tampereella. KUVA ARI RÄTY MVL Satakunnan vuosikokous Porissa MVL Satakunnan vuosikokouksessa 9.11.2024 Porissa täydennettiin yhdistyksen hallitusta. Erovuorossa ollut hallituksen jäsen Santeri Salovaara ja varajäsen Juha Koivisto valittiin jatkamaan tehtävissään kaudella 2025–2026. Muut hallituksen jäsenet vuonna 2025 ovat Atte Tähtinen sekä varajäsen Liisa Rantanen. Puheenjohtajana toimii Hanna Anttila ja hän on myös STTK:n alue- ja paikallistoimikunnan edustaja. MVL Uusimaan syyskokous Helsingissä MVL Uusimaan syyskokous pidettiin 2.11.2024 Helsingissä. Kokouksessa täydennettiin yhdistyksen hallitusta. Uutena jäsenenä hallitukseen valittiin Marina Kupila ja tehtävissään jatkamaan valittiin Janne Nickström ja Jaana Stenholm. Muut hallituksen jäsenet vuonna 2025 ovat Silja Jokinen, Lauri Larkka ja Niina Seppälä sekä varajäsenet Saija Ahola, Tuula Koppelomäki, Susanna Kröger-Kataja, Sini Larke, Anita Paasio ja Suvi Yrjänä-Tölli. STTK:n paikallis- ja aluetoimikuntaan valittiin Silja Jokinen. Kokouksen päätteeksi nautittiin illallisbuffee.
MAITOTALOUS 4 | 2024 • 5 Etkö saanut jäsenkirjettä? Jäsenrekisterissämme on paljon puuttuvia ja toimimattomia sähköpostiosoitteita. Mikäli et ole saanut jäsenkirjettämme, käy lisäämässä tai tarkistamassa osoitteesi eAsioinnissa www.mvl.fi/easiointi tai ilmoita sähköpostiosoitteesi mvl@mvl.fi MVL Kymi-Karjala täydensi hallitustaan MVL Kymi-Karjalan syyskokouksessa täydennettiin hallitusta kaudelle 2025–2026. Uutena jäsenenä hallitukseen valittiin Aaro Penttinen ja tehtävissään jatkamaan valittiin erovuoroiset Katja Kuosmanen ja Jani Tiainen. Uusiksi varajäseniksi valittiin Mari Aliska, Jukka Hiltunen ja Niko Wager. Muut hallituksen jäsenet vuonna 2025 ovat Kaisa Kinnunen, Pyry Purkunen ja Jenna Vartiainen sekä varajäsenet Anu Pasanen, Hannele Puranen ja Olli Ruotsalainen. Puheenjohtajana toimii Marika Hiltunen. Yhdistyksen syyskokous pidettiin 9.11.2024 Joensuussa. Kokouksen jälkeen ruokailtiin yhdessä. Ulla Nivala jatkaa MVL Kuusamon puheenjohtajana MVL Kuusamon syyskokous ja jouluruokailu järjestettiin 15.11.2024 ravintola Talonpöydässä Kuusamossa. Kokoukseen osallistui 15 jäsentä sekä järjestöpäällikkö Ilona Snellman MVL:stä. Kokouksessa täydennettiin yhdistyksen hallitusta kaudelle 2025-2026. Puheenjohtajana jatkaa Ulla Nivala. Uutena jäsenenä hallitukseen valittiin Sanna Multas ja tehtävässään jatkamaan Jan Suurholma. Varajäseninä toimivat Riikka Kurtti ja Johanna Koljonen. Kokouksen jälkeen nautittiin perinteinen jouluateria. Leena Vähä-Maahi jatkaa MVL Keski-Suomen puheenjohtajana MVL Keski-Suomen syyskokous pidettiin 16.11.2024 Sokos Hotelli Aleksandrassa Jyväskylässä. Kokouksessa täydennettiin yhdistyksen hallitusta kaudelle 2025-2026. Leena Vähä-Maahi valittiin jatkamaan puheenjohtajana. Uutena jäsenenä hallitukseen valittiin Petri Minkkinen Jyväskylästä sekä tehtävissään jatkamaan Joonas Pirinen Äänekoskelta ja Päivi Kivinen Jyväskylästä. Uudeksi varajäseneksi Jonna Lehtinen Jyväskylästä ja tehtävässään jatkamaan Anna-Kaisa Henell. Muut johtokunnan jäsenet vuonna 2025 ovat Marja Flinkman ja Kati Valkama sekä varajäsen Riina Tuura. STTK:n aluetoimikunnassa jatkaa Leena Vähä-Maahi. Kokouksen jälkeen ruokailtiin Frans & Sandrassa. MVL Keski-Suomen kokousväkeä.
6 • MAITOTALOUS 4 | 2024 ajankohtaista Joulu-tammikuun työajat jaksotyössä Joulukuun ja tammikuun juhlapyhät vaikuttavat työaikaan seuraavasti: ITSENÄISYYSPÄIVÄ on tänä vuonna perjantai. Tästä johtuen viikolla 49 on yksi vapaapäivä normaalien vapaapäivien lisäksi. JOULUAATTO on tänä vuonna tiistai, JOULUPÄIVÄ keskiviikko ja TAPANINPÄIVÄ torstai, joten viikolla 52 on kolme vapaapäivää normaalien vapaapäivien lisäksi. UUDENVUODENPÄIVÄ on tänä vuonna keskiviikko ja LOPPIAINEN osuu maanantaiksi, joten viikoilla 1 ja 2 on kummallakin yksi vapaapäivä normaalien vapaapäivien lisäksi. Yhteensä neljä vapaata Itsenäisyyspäivästä, joulupäivästä, tapaninpäivästä ja uudenvuodenpäivästä tulee vapaapäiviä yksi kustakin. Lisävapaiden antaminen voidaan toteuttaa siten, että ne annetaan joko asianomaisen tai edeltävän tai jälkeisen työaikajakson aikana. Tarvittaessa työajan lyhentämiseen voidaan käyttää myös pidempää aikaa. Työaikajakson mahdollinen lyhennys voidaan toteuttaa joko asianomaisen tai sitä lähinnä seuraavan taikka edeltävän työaikajakson aikana. Työskentely joulunpyhinä JOULUAATTO Jouluaattona tehdystä työstä maksetaan erillinen 50 % aattokorvaus, joka kahdeksan tunnin jälkeen nousee 100 %. Jouluaattona kello 16.00 alkaen maksetaan 200 % suurjuhlapyhäkorvaus, jonka lisäksi maksetaan vielä ilta- ja yötyölisä 15 %/30 % kaksinkertaisina. JOULUPÄIVÄ Joulupäivänä maksetaan vähintään 200 % suurjuhlapyhäkorvaus ja sen lisäksi mahdolliset vuorotyölisät kaksinkertaisina, kuten sunnuntaityössä. Myös 100 % aamutyölisä maksetaan lisänä suurjuhlapyhäkorvauksen päälle. UUDENVUODENPÄIVÄ Maksetaan normaalit sunnuntaityöstä tulevat korvaukset. LOPPIAINEN Loppiaisena työskenneltäessä maksetaan 200 % suurjuhlapyhäkorvaus, kuten joulunpyhinä. MVL:n jäsenetu Levi Hotel Spahan ja Design Hotel Leviin muuttuu. Muutokset koskevat lähtökohtaisesti kaikkia hotelleiden yhteistyökumppaniliittoja. MVL:n jäsenet saavat 1.1.2025 alkaen 20 %:a alennusta huonehinnoista. Alennus myönnetään varausvaiheessa voimassa olevasta huonehinnasta, kun vähintään yksi huoneessa majoittuvista asiakkaista on MVL:n jäsen. Alennus myönnetään varausvaiheessa voimassa olevasta huonehinnasta, kun vähintään yksi huoneessa majoittuvista asiakkaista on MVL:n jäsen. Alennus on voimassa kaikissa eri huonetyypeissä. Alennusta ei myönnetä tarjoushinnoista. Jäsenalennuksen yhteydessä ei voi käyttää mahdollisia muita alennuksia. Jäsenalennus on lomailevan jäsenen etu. Jäsenetua ei voi käyttää esimerkiksi työmatkustukseen, kun laskun maksaja on työntekijän työnantaja. Jäsen vahvistaa jäsenyytensä esittämällä majoittumisen aikana voimassa olevan jäsenkortin sekä kuvallisen henkilöllisyyskortin. Jäsenetua ei voi siirtää toiselle henkilölle. VARAUKSET Varaukset tehdään suoraan hotelliin (puh. +358 16 646 301, sales@levihotelspa.fi) tai hotellin verkkokauppaan käyttämällä kampanjakoodeja: LEVI HOTEL SPA kampanjakoodi JASEN20 DESIGN HOTEL LEVI kampanjakoodi JASEN20DH Alennusta ei voida antaa esimerkiksi booking.com, hotels.com tai muiden sähköisten varauskanavien tai matkatoimistojen kautta tehtyihin varauksiin. HUOM! MVL:n jäsenetualennus 40 %:a on voimassa tämän vuoden puolella tehtäviin majoituksiin. Kampanjakoodi PROMO818 Levi Hotel Span jäsenetu muuttuu
MAITOTALOUS 4 | 2024 • 7 Luottiskurssilla Jyväskylässä MVL:n luottamusmiehet kokoontuivat syksyn kurssille 20.-21.11.2024 Sokos Hotel Alexandrassa Jyväskylässä. Ohjelmassa oli muun muassa ajankohtaista meijerialalta ja työmarkkinoilta sekä tes-asiaa. Lisäksi psykologi Essi Juvakka luennoi hankalan henkilön kohtaamisesta. Juha Alaollitervo (vas.), Petri Kemppainen, Antti Vataja ja Claudio Santibanez. Psykologi Essi Juvakka. Tuula Koppelomäki (vas.), Hanna Anttila, Atte Tähtinen ja Altti Sormunen. Tapio Toivola (vas.), Jukka Eeronsaari, Petri Minkkinen, Marko Sorsa ja Antti Parviainen.
8 • MAITOTALOUS 4 | 2024 ajankohtaista Ilona Snellman TJS:n hallituksen varajäseneksi Järjestöpäällikkö Ilona Snellman on valittu Toimihenkilöjärjestöjen sivistysliitto ry:n (TJS) hallituksen varajäseneksi kaudeksi 2025-2026. Meijerialan Ammattilaiset MVL ry:n jäsenmaksu vuonna 2025 on 1,2 % verotettavasta palkkatulosta luontoisetuineen, kuitenkin enintään 54 euroa/kk. Jäsenmaksuun sisältyy Aaria Työttömyyskassan jäsenmaksu. Työttömät eivät maksa liiton jäsenmaksua. 18-vuotiaat maksavat jäsenmaksua harjoitteluajan palkasta. Tarkista palkkalaskelmastasi, että työnantajasi on pidättänyt palkastasi MVL:lle tilitettävän jäsenmaksun. Itsemaksavien jäsenmaksuviitteet postitamme vuoden alussa jokaiselle kotiin ja tarvittaessa saat tilattua uudet Jeanette Pitkäseltä, jeanette.pitkanen@mvl.fi. Työttömyysturvan lisäksi MVL:n jäsenmaksuun sisältyy muitakin palveluja ja jäsenetuja, kuten vapaa-ajan tapaturma- ja matkustajavakuutus aina sen vakuutuskauden loppuun, kun täyttää 70 vuotta, Maitotalous-lehden vuosikerta sekä majoitusetuja. Lisätietoja jäsenyydestä ja eduista löydät osoitteesta www.mvl.fi/ jasenedut MUISTA Meipake-keskustelu Kuluva vuosi on lopuillaan ja todennäköisesti jokavuotinen pätevyyden arviointikeskustelu eli Meipake-keskustelu on jo pidetty. Ellei keskustelua ole pidetty eikä aikaa sovittu, selvitä ajankohta heti esihenkilösi kanssa! MVL:n toimisto on suljettuna 23.12.2024–6.1.2025. Opiskelijajäsenyys on opiskeluaikana maksuton. Jäsenmaksua maksetaan työssäoloajalta sen jälkeen, kun on täyttänyt 18 vuotta, esimerkiksi palkallisesta työharjoittelusta. Työssäoloaikana maksetut jäsenmaksut kerryttävät oikeutta ansiosidonnaiseen päivärahaan. Eläkeläisjäsenten jäsenmaksu on 40 euroa 70-vuotiailta ja sitä nuoremmilta eläkeläisjäseniltä. Jäsenmaksuun sisältyvät kaikki MVL:n jäsenedut, kuten vapaaajan tapaturma- ja matkustajavakuutus. Yli 70-vuotiaiden vapaaehtoinen jäsenmaksu on 10 euroa. JÄSENMAKSUVAPAUTUS Palkattomalta ajalta jäsen on oikeutettu jäsenmaksuvapautukseen. Työttömät eivät maksa liiton jäsenmaksua. Jäsenmaksuvapautukseen oikeuttavat myös asepalvelus, vanhempainvapaa, opiskelu tai Kelan sairaspäiväraha kyseiseltä ajalta. Vuoden 2025 jäsenmaksu - maksamalla jäsenmaksusi varmistat etusi MUUTTUIVATKO JÄSEN- TAI YHTEYSTIETOSI? Muista ilmoittaa liittoon aina, kun jäsentietoihisi tai yhteystietoihisi tulee muutoksia: vaihdat työpaikkaa, jäät vanhempainvapaalle, jäät työttömäksi tai olet oikeutettu jäsenmaksuvapautukseen. Voit ilmoittaa muutoksista kätevästi eAsioinnissa osoitteessa www.mvl.fi/easiointi sähköpostitse mvl@mvl.fi tai lomakesivulta www.mvl.fi/lomakkeet Pitämällä yhteystietosi ajan tasalla varmistat, että liiton ja alueyhdistyksesi viestit tavoittavat sinut! SIIRRYITKÖ ELÄKKEELLE? Muistahan ilmoittaa liittoon siirtyessäsi eläkkeelle. Voit tehdä ilmoituksen osoitteessa www.mvl.fi/elakkeelle tai lomakesivulta www.mvl.fi/lomakkeet . Tarvittaessa voit ilmoittaa asiasta myös sähköpostilla mvl@mvl.fi tai puhelimitse, (09) 6156 611.
MAITOTALOUS 4 | 2024 • 9 Lomaile etuhintaan Tule ihanan rentouttavalle lomalle Imatran kylpylään Saimaan rannalle. Altaat vapaasti käytössäsi joka päivä klo 8–22. 16 allasta ja vesiliu’ut Erinomiset ravintolat Mahtavat ulkoilumaastot Kuntosali- ja ryhmäliikuntaa Hemmotteluhoitoja Varaukset: imatrankylpyla.fi p. 0300 870 502 (Puhelun hinta +0,69 € / min + pvm / mpm) Katso lisätiedot eduistasi liittosi sivuilta: mvl.fi/palvelut-ja-edut/ lomakohteet/imatran-kylpyla -20% Jäsenetusi JÄSENETUMME Varaukset vain polkuhotel.com Meijerialan Ammattilaisille Kaikista varauksista 15% alennusta Koodilla: MVL2025
10 • MAITOTALOUS 4 | 2024 mietteitä Tarja Loppi kertoo kahden valtuustokautensa olleen erilaisia. - Ensimmäisen valtuustojaksoni aikana vuonna 2004 uusittiin liiton nimi ja säännöt sekä kevennettiin hallintoa. Pohdimme, miten liitämme kirjaimet MVL uuteen nimeemme. Erilaisten ehdotelmien jälkeen valtuusto päätyi ehdotukseeni ”Menestyvä, Vahva ja Luotettava”. Toivottavasti olemme liittona sitä jatkossakin niin jäsenille kuin yhteistyökumppaneillemmekin, Tarja Loppi sanoo. - Kun vuonna 2017 aloitin valtuuston puheenjohtajana, liitolta edellytettiin erilaisia asioita. Ajat olivat toiset ja otteet työmarkkinoilla koventuneet. - Tes-neuvotteluista mieleeni on jäänyt erityisesti, kun helmikuun lopulla 2022 MVL:n toimistolla tapasimme ETL:n edustajat. Aamun uutiset kertoivat, että Venäjä oli hyökännyt Ukrainaan. Kyllä se pysäytti! Sopimuksen saimme kuitenkin ETL:n kanssa hyvin valmiiksi. - Historiallista oli myös, että MVL joutui ETL:n kanssa talvella 2023 valtakunnansovittelijan toimistolle. Vasta siellä saatiin ratkaisu ennakkoon helpoksikin oletettuun palkankorotuksen laskemiseen, Tarja Loppi muistelee. Viime vuosina MVL:ssä on tehty paljon uudistuksia. Vuonna 2021 liiton sääntöjen uudistamisessa valtuuston roolia ja päätösvaltaa kasvatettiin. Hyviä uudistuksia Lopin MVL on kaikkien meijerialan ammattilaisten liitto Tarja Loppi jättää valtuuston puheenjohtajan tehtävät vuoden vaihteessa. Vaatimukset meijeriteollisuudessa muuttuvat, joten Lopin mielestä koulutetun ammattihenkilöstön merkitystä ei saa missään nimessä vähätellä. Hän pitää tärkeänä, että kaikki meijerialan ammattilaiset tuntevat itsensä tervetulleiksi MVL:n jäseniksi. mielestä ovat olleet myös jäsenmaksukaton käyttöönotto ja sijoitussuunnitelman laatiminen. ELINTARVIKETURVALLISUUS ON MEIJERIBISNEKSEN KIVIJALKA Tarja Loppi pohtii, että tulevaisuudessa maitotilojen määrä todennäköisesti edelleen vähenee ja erilaiset vaihtoehtoiset ruokatrendit lisääntyvät. Ympäristö- ja vastuullisuusasiat nousevat myös yhä merkittävämpään rooliin. - Meijerikentän on etsittävä erilaisia ratkaisuja perinteisten maitopohjaisten tuotteiden rinnalle. Lisäksi hävikkijahti on avainasia kannattavuuden varmistamisessa. Näiden tavoitteiden toteutumisessa ei voi vähätellä koulutetun ammattihenkilöstön merkitystä, Tarja Loppi toteaa. Suomalaisen meijeriteollisuuden vahvuudeksi Loppi nostaa elintarvikkeiden turvallisuuden ja aitouden, joista on pidettävä kiinni. - Elintarviketurvallisuus on bisneksemme kivijalka. LUOTTAMUSMIEHET MUUTOKSEN KESKIÖSSÄ Tarja Lopin mielestä on tärkeää, että MVL pysyy mukana alan ja työmarkkinoiden muutoksissa. -Työnantajapuoli ja maan hallitus ovat hehkuttaneet paikallisen sopimisen merkitystä. Meillä on jo paikallisuuteen perustuva palkkausjärjestelmä – Meipake. Järjestelmää on kehitettävä edelleen työelämän muuttuessa, jotta jäsenemme saavat jatkossakin oikeudenmukaisen korvauksen tekemästään työstään, mieluummin sopien kuin kinaten. - Moni meijerialan yritys on laajentanut toimintaansa maito- ja ruokataloiksi. Siksi onkin hyvä, että kasvipohjaisten meijerituotteiden valmistus voi sisältyä MVL:n tessin soveltamisalaan. On huolehdittava myös siitä, ettei MVL:n työehtosopimuksen piiriin kuuluvia tehtäviä organisaatiomuutosten varjolla siirretä perusteetta työehtosopimuksen soveltamisalan ulkopuolelle, Loppi pohtii. Tarja Loppi pitää tärkeänä, että kaikki erikoiskoulutetut ja tekniset toimihenkilöt tuntevat itsensä tervetulleiksi MVL:n jäseniksi. Luottamushenkilöiden ja oppilaitoksissa tehtävän työn merkitys on tässä avainasemassa. - Mitä enemmän yrityksissä myllertää ja paikallinen sopiminen lisääntyy, sitä vaativammaksi ja keskeisemmäksi luottamusmiehen asema muodostuu. Työnantajien on otettava luottamusmiehet tasavertaisiksi sopimuskumppaneiksi. Paikallinen sopiminen ei ole määräämistä vaan nimensä mukaisesti sitä, että ratkaisuja haetaan paikallisesti yhdessä. TEKSTI MARKKU SALOMAA JA TARJA RAUHALA
MAITOTALOUS 4 | 2024 • 11 ALAN KOULUTUKSEN SÄILYMINEN KAIKKIEN ETU Tarja Loppi toteaa elintarvikealan koulutuksen ja meijeriteknologian erikoisosaamisen olevan avainasemassa meijerialan menestyksen kannalta. - Meillä on hyvä ja tuotantolaitosten tarpeet huomioiva elintarvikealan perustutkinto. Pidetään huolta meijerialan koulutuksesta jatkossakin. Pakkausteknologian osaamiseen tosin tarvittaisiin koulutettuja osaajia. Myös ammattikorkeakoulujen opiskelijoita tulisi houkutella meijeriteknologian pariin. Lopin mielestä on tärkeää kannustaa niin nuoria kuin alan vaihtajiakin elintarvikealalle. Ala on saatava näkyvämmin opiskelijoiden tietoon monipuolisena ja kilpailukykyisenä uravalintana. - Olisiko tässä osa-alue, jossa voisi tehdä yhteistyötä ETL:n kanssa? Molemmilla on intressinä saada koulutettuja, kehityskykyisiä työntekijöitä alalle, Loppi ehdottaa. TYÖT ELINTARVIKETEOLLISUUDEN HYVÄKSI JATKUU Vaikka Tarja Loppi jättää valtuuston, on hänen tarkoituksenaan jatkaa töitä reilu pari vuotta varsinaiseen eläkeikään. Luottamustehtävät jatkuvat vuoden 2025 loppuun, sillä hän toimii Joensuun Valiolla sopimuspalkkaisten osastoluottamusmiehenä. - Parhaillaan tehtaallamme on menossa muutosneuvottelut, joten se, mitä tehtäviini kuuluu lehden ilmestyessä, on vielä arvoitus. Toivottavasti voin jatkaa töitä suomalaisen maatalouden ja elintarviketeollisuuden hyväksi neuvotteluiden jälkeenkin. Puheenjohtajuuden hän luovuttaa levollisin mielin seuraajalleen Katja Kuosmaselle. - Jossain vaiheessa tulee mieleeni todennäköisesti kaipuuta ja haikeutta, kun en voi jatkaa yhteistyötä nykymerkeissä mukavien ihmisten kanssa. Varmasti myös uteliaisuus kolkuttelee mieltäni tes-neuvottelujen aikaan. Tulevaisuudesta en ole huolissani. Tunnen Katjan vuosikausien ajalta. Hän on harkitseva ja rauhallinen, mitkä ovat hyviä ominaisuuksia tehtävään. Katjalle toivotan tsemppiä ja malttia tuleviin pyörteisiin. - Kiitän kaikkia jäseniä ja toimiston henkilökuntaa saamastani tuesta. On ollut ilo tehdä kanssanne merkityksellistä työtä. Toivotan kaikille leppoisaa joulunaikaa ja rauhaisaa vuotta 2025.
12 • MAITOTALOUS 4 | 2024 valtuutettu Uudet valtuutetut esittäytyvät Valtuustossa uusina jäseninä ensi vuoden alussa aloittavat Hannele Puranen ja Atte Tähtinen. Heidät valittiin tehtäviinsä syyskuussa Helsingissä pidetyssä liittokokouksessa. Näin he vastailivat Maitotalouden kysymyksiin. - Meijerialalle päädyin laboranttiopintoihin liittyvien harjoitteluiden kautta, Hannele Puranen kertoo. KUVA VARPU KIRMANEN-HEISKANEN
MAITOTALOUS 4 | 2024 • 13 va työaika ja päivätyö on plussaa perheen äidille. MITÄ TYÖELÄMÄÄN TÄNÄ PÄIVÄNÄ KUULUU JA MITÄ KUULUU OMALLE TYÖPAIKALLESI? Työelämä kehittyy ja tehostuu vauhdilla, pitää yrittää pysyä kyydissä. MILLÄ MIELIN LÄHDET MUKAAN VALTUUSTOTYÖHÖN? Hyvillä mielin, uteliaana kohti uusia kokemuksia. Saan tehtävään hyvän perehdytyksen Katja Kuosmaselta ja Ilona Snellmanillta. MITÄ ASIOITA HALUAT EDISTÄÄ? Jäsenistön työhyvinvointi on lähellä sydäntä, mutta muutkin liiton vuodelle 2025 asettamat toiminnan suuntaviivat ovat tärkeitä. LEMPIMAITOTUOTTEESI? Juustot. Lempparijuustojani ovat Kappeli, Keisarinna, Ritari ja Kreivi. MITEN VIETÄT JOULUA? Perheen ja sukulaisten kanssa. TERVEISESI JÄSENISTÖLLE? Pysykää aktiivisina ja tehdään yhteistyötä tulevaisuuden eteen. Uteliaana kohti uusia haasteita Hannele Puranen työskentelee laboranttina Valio Joensuun tehtaalla. Uuteen tehtäväänsä idän alueen valtuutettuna Hannele lähtee hyvillä mielin ja uteliaana. Sydäntä lähellä on jäsenistön työhyvinvointi, jota Hannele toivoo voivansa edistää. Hannele Puranen harrastaa luonnossa liikkumista ympäri vuoden. KERRO ITSESTÄSI Olen kotoisin Joensuusta. Asun Kontiolahdella Lehmossa. Perheeseeni kuuluvat mieheni Antti sekä lapset Oona 15 ja Samuli 13 vuotta. Meillä on myös koira, australianterrieri nimeltään Kipinä. Harrastan kesällä pyöräilyä, läpivuoden crossfittia, luonnossa liikkumista ja lukemista. Olen koulutukseltani laborantti, bioanalyytikko (AMK). KERRO TYÖTEHTÄVISTÄSI Olen yksi viidestä laborantista laboratoriossamme. Toimimme laadunvarmistajina tuotannolle. Meillä tehdään muun muassa mikrobiologisia ja kemiallisia analyysejä, välinehuoltoa, näytteenottoa sekä näytteiden lähetystä. Työpisteissä meillä on kiertävä systeemi ja tämä tuo työhön mukavaa vaihtelua. Lisäksi teen tilauksia ja tuuraan tuotannon laitteiden kalibroinneissa. MITEN PÄÄDYIT AMMATTIISI JA JUURI MEIJERIALALLE? Pidän käsillä tekemisestä, ongelman ratkaisusta, monipuolisesta työstä ja omatoimisuuteen mahdollistavasta työnkuvasta. Laboratoriotehtävät tuntuivat sopivilta. Meijerialalle päädyin laboranttiopintoihin liittyvien harjoitteluiden kautta. Liuku-
14 • MAITOTALOUS 4 | 2024 valtuutettu KERRO ITSESTÄSI Olen kotoisin Porista ja asun siellä myös tätä nykyä. Olen 38-vuotias ja perheeseeni kuuluvat vaimo ja kuusi lasta. Harrastan voimailua kuntosalilla, siitä on tullut iso osa elämääni. Lisäksi pelaan salibandya paikallisessa puulaakisarjassa 2. divarissa. KERRO TYÖTEHTÄVISTÄSI Työtehtäviini kuuluu maidon vastaanotto ja kaikkien Satamaidon tuotteiden valmistusta. Olen myös toimihenkilöiden luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu, joten luottamustehtävät ja vastuu niistä ovat minulle tuttuja. MITEN PÄÄDYIT MEIJERIALALLE? Päädyin meijerialalle suoraan peruskoulusta, kun kuulin Milk Works -projektista. Valmistuin meijeristiksi keväällä 2006. Perusharjoitteluni suoritin Maitomaalla Suonenjoella pääsääntöisenä voinpakkaajana, mutta pääsin tutustumaan myös voinvalmistukseen voitykillä sekä raejuustonvalmistukseen ja -pakkaukseen. Täydennysharjoitteluni suoritin Seinäjoen Valiolla maitojauheitten valmistuksen parissa. Armeijan jälkeen menin töihin Valio Vantaan tehtaalle sulatejuuston valmistukseen, josta siirryin Tikkurilaan hapatteiden valmistukseen. Olen kiertänyt pitkin Suomea ja työskennellyt erilaisissa työtehtävissä alalla. Tämä ala on antanut minulle jo paljon. MITÄ TYÖELÄMÄÄN TÄNÄ PÄIVÄNÄ KUULUU JA MITÄ KUULUU OMALLE TYÖPAIKALLESI? Työelämään kuuluu ainakin Satakuntaan hyvää. Välillä on melko hektistä, varsinkin nyt, kun joulu on tulossa ja sesonki on päällä. Kermaa menee paljon maailmalle. Näkyvyyttä pienmeijereissä työskenteleville Syntyjään porilainen Atte Tähtinen on kiertänyt Suomea erilaisissa meijerialan tehtävissä. Tätä nykyä hän asuu jälleen synnyinseudullaan ja toimii meijeristinä Osuuskunta Satamaidossa Ulvilassa. Luottamustehtävät ovat Atelle tuttuja jo ennestään, sillä hän toimii myös työpaikkansa toimihenkilöiden luottamusmiehenä sekä työsuojeluvaltuutettuna. Valtuustotyöhön etelän alueen uutena valtuutettuna Atte lähtee innolla mukaan ja haluaa omalla esimerkillään tuoda näkyvyyttä pienmeijereissä työskenteleville. Atte Tähtisen työtehtäviin kuuluu maidon vastaanotto ja tuotteiden valmistusta. KUVA KATJA LÄHDE
MAITOTALOUS 4 | 2024 • 15 Reilu puoltoista vuotta olen jo harrastanut voimailua eikä loppua näy, mikäli vain paikat kestävät, Atte Tähtinen sanoo. MILLÄ MIELIN LÄHDET MUKAAN VALTUUSTOTYÖHÖN JA MITÄ ASIOITA HALUAT EDISTÄÄ? Innolla lähden mukaan valtuustotyöhön. Ainakin sitä, että ala pysyisi edelleen elinvoimaisena ja mielekkäänä. Haluan myös omalla esimerkilläni tuoda meitä pienmeijereissä työskenteleviä esille ja saada näkyvyyttä. Vaikka olemme pieniä toimijoita, niin olemme silti omilla alueillamme tärkeitä toimijoita. LEMPIMAITOTUOTTEESI? Tietenkin jäätelö. Sitä tulee syötyä kesällä paljon. Hyvänä kakkosena tulee aurajuusto. Satamaidon vaniljajogurttia menee perheessämme paljon. MITEN VIETÄT JOULUA? Vietän joulua kotona perheeni ja läheisteni kanssa sekä kiertelen punanutussa jakamassa joulun iloa tutuille lähiympäristössä monen vuoden kokemuksella. TERVEISESI JÄSENISTÖLLE? Pitäkää lippu korkealla, teette hemmetin hienoa ja loistavaa sekä tärkeää työtä! KUVA KATJA LÄHDE
16 • MAITOTALOUS 4 | 2024 esittelyssä Tavoitteena työelämän ihmisoikeudet kaikkialla maailmassa Juska Kivioja aloitti työnsä Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskus SASKin toiminnanjohtajana tämän vuoden toukokuussa. SASK on työelämän ihmisoikeusjärjestö, jonka työ perustuu kansainvälisen työjärjestön ILOn määrittelemiin työelämän perusoikeuksiin. Aikaisemmin STTK:n järjestöpäällikkönä toiminut Kivioja pääsee nyt uudessa tehtävässään yhdistämään ay-osaamistaan sekä rakkauttaan solidaarisuustyöhön. TEKSTI TARJA RAUHALA SASK tukee työntekijöiden oikeuksien toteutumista eteläafrikkalaisilla viinitiloilla, joista osa toimittaa viiniä myös Suomeen. Työoloissa ja -ehdoissa on ollut suuria puutteita, mutta moniin asioihin on saatu parannuksia. KUVA ERIC NATHAN
MAITOTALOUS 4 | 2024 • 17 SASK tukee kehittyvien maiden työntekijöitä, jotta heidän ihmisoikeutensa toteutuisivat. Tämä tapahtuu muun muassa tukemalla paikallisten ammattiliittojen neuvottelutaitoja, yhteiskunnallista vaikuttamista sekä työntekijöiden järjestäytymistä. - Käytännön tavoitteena SASKilla on, että paikalliset ammattiliitot pystyisivät neuvottelemaan työehtosopimuksia, kouluttamaan jäseniään ja tarjoamaan heille tarvittavat palvelut sekä tekemään myös yhteiskunnallista vaikuttamistyötä muun muassa hyvän lainsäädännön edistämiseksi, Juska Kivioja kertoo. Juska Kiviojan mukaan haasteet muodostuvat lähinnä siitä, että työntekijöiden oikeuksiin liittyvät kysymykset ovat valtavia ja oikeuksia loukataan paljon. - Heikoista työoloista ja -ehdoista, syrjinnästä, järjestäytymisoikeuksien puutteesta sekä pakko- ja lapsityöstä kärsivät sadat miljoonat, elleivät miljardit työntekijät maailmassa. Tavoitamme työllämme vain murtoosan heistä. Lisäksi toimintaympäristö on useissa maissa hyvin vaikea. Jos vain muutama prosentti työntekijöistä kuuluu ammattiliittoihin, oikeuksien puolesta taistelu on haastavaa. Siksi lähes kaikkiin hankkeisiin kuuluu toimia järjestäytymisen kasvattamiseksi. Suomessa SASK edistää keskustelua maailman työntekijöiden oikeuksista ja toimii niiden parantamiseksi viestimällä toiminnastaan ja teemoistaan, kouluttamalla liiton jäseniä globaaliteemoista ja samalla toimimaan vapaaehtoisena kotimaassa. SASKilla on Suomessa 11 työntekijää ja alue-edustajat Indonesiassa, Mosambikissa ja Brasiliassa. HANKEVALINTA MONEN TEKIJÄN SUMMA SASKin kehitysyhteistyöohjelma koostuu 33 hankkeesta. Hankkeissa tuetaan työntekijöitä globaalissa etelässä heidän pyrkimyksissään saavuttaa elämiseen riittävä palkkataso ja inhimillinen työelämä. Hankevalinta tapahtuu siten, että ennen seuraavan nelivuotisen ohjelmakautensa alkua SASK pyytää alue-edustajiensa ja kansainvälisten toimialaliittojen kautta hankekonsepteja, joita nykyisillä ja mahdollisilla uusilla hankekumppaneilla olisi tarve lähteä toteuttamaan. - Hankkeet valikoituvat ohjelmaan lopulta monen tekijän summana. Valintaan vaikuttaa vahvasti myös se, mitä hankkeita suomalaiset ammattiliitot ovat valmiita lähteä osarahoittamaan, Kivioja toteaa. Kun hanke on osa SASKin ohjelmaa, paikalliset kumppanit toteuttavat sitä suunnitelman mukaan kohdemaissa. SASK valvoo sen toteuttamista ja rahojen asianmukaista käyttöä tarkkojen prosessien mukaan. - SASKin ohjelma rahoitetaan pääosin ulkoministeriön kehitysyhteistyövaroista. Suomalainen ammattiyhdistysliike rahoittaa toiminnasta pienen osan, mutta se on ensiarvoisen tärkeä, jotta valtion kehitysyhteistyörahaa saadaan työelämän ihmisoikeuksien puolustamiseen maailmalla. Siihen tarvitaan liittojen omarahoitusosuuksia, Kivioja painottaa. SASKin toimintaa rahoittavat myös yksityiset lahjoittajat SASKin oman varainhankinnan sekä muun muassa Nenäpäivä-keräyksen kautta. RAHOITUKSEN JATKUMINEN TÄRKEÄÄ Työntekijöiden oikeuksien tilanne vaihtelee myös SASKin toimintamaissa hyvin paljon. - Yleisesti ottaen oikeuksia rikotaan maailmassa yhä enemmän. Tilannetta kartoittaa vuosittaan ay-liikkeen maailmanjärjestö ITUC Global Rights -indeksillään. Siitä huolimatta parannuksia saadaan aikaan siellä ja täällä jatkuvasti. Oikeuksien toteutumiseen vaikuttaa merkittävästi se, millainen hallinto kussakin maassa on – ne voidaan menettää nopeasti ja toisaalta saada suuriakin parannuksia tapahtumaan oikein ajoitetulla toiminnalla, Kivioja sanoo. SASKin rahoitus myönnetään ulkoministeriöstä aina neljäksi vuodeksi kerrallaan. - Nyt se on turvattu ensi vuoden loppuun. SASKille tärkeitä ovat myös ammattiliittojen ja keskusjärjestöjen maksamat jäsenmaksutulot. Nyt jäsenjärjestöjä on 36. Pitkän aikavälin tavoitteenamme on saada kaikki suomalaiset ammattijärjestöt SASKin jäseniksi, Juska Kivioja toivoo. KUVA LASSI KAARIA SASKin toiminnanjohtaja Juska Kivioja kertoo olevansa positiivisesti elämäänsä suhtautuva maailmanparantaja.
18 • MAITOTALOUS 4 | 2024 esittelyssä Juska Kivioja KERRO ITSESTÄSI Olen työskennellyt yli 20 vuotta ay-liikkeessä. Työpaikkojani ovat olleet muun muassa STTK sekä Ammattiliitto Pro. Ennen järjestötyötä olen työskennellyt elintarviketeollisuudessa karamellitehtaalla. Koulutukseltani olen tradenomi ja suoritan tällä hetkellä ylempää ammattikorkeakoulututkintoa. Perheessäni on mies, kaksi kouluikäistä poikaa sekä kolme kissaa ja koira. Harrastan liikuntaa, metallimusiikkia ja käsitöitä. ALOITIT TEHTÄVÄSSÄSI TOUKOKUUSSA. MITEN TYÖT OVAT LÄHTENEET KÄYNTIIN? Hyvin ovat työt lähteneet käytiin. Moni asia uudessa työssä on entuudestaan tuttu, mutta niihin syventyminen uudessa roolissa on ollut mielenkiintoista. SASKin työyhteisö on tosi mukava. SASKin toimintaympäristössä on paljon harmillisia muutoksia muun muassa rahoituksessa ja geopoliittisessa tilanteessa, mutta niistä on turha ”nostaa maitojansa”. MITÄ UUTTA TOIMINTAAN TOIT MUKANASI? Olen toiminut ay-liikkeessä pitkään. Toin mukanani osaamiseni liittojen, keskusjärjestöjen sekä ekosysteemin toiminnasta. Mukanani tuon myös verkostoni sekä järjestöjohtamisen osaamiseni ja kokemukseni. Olen positiivisesti elämään suhtautuva maailmanparantaja. MIKÄ ON PARASTA TYÖSSÄSI? Ehdottomasti ihmiset, keiden kanssa saan työskennellä. Vaikuttavinta on tavata globaalin etelän kumppaneita ja kuulla heidän kertomanaan yhteisten hankkeidemme tuloksia. MITEN VIETÄT JOULUA? Olen joulun lapsi. Syntymäpäiväni on 22. joulukuuta, ja jouluni alkaa vasta syntymäpäiväni jälkeen. Tänä vuonna vietän joulun perheen kanssa kotona. MITÄ ODOTAT TULEVALTA VUODELTA? Toivon, että perheeni ja rakkaimpani voivat hyvin. Toivon, että sodat ja kriisi päättyisivät, että liittojen neuvottelukierros olisi tuottoisa ja rauhaisa ja että SASKin ensi vuonna päättyvä ohjelma parantaisi työelämän ihmisoikeuksia globaalissa etelässä ja uusi ohjelmahakemus menestyisi. Tarkoitukseni on myös valmistua ammattikorkeakoulumaisteriksi keväällä 2025. MIKÄ ON LEMPIMAITOTUOTTEESI? Maustamaton jogurtti on ehdoton lemppari maitotuotteista! KUVA LASSI KAARIA
HENKIVAKUUTUS EI OLE VAIN RIKKAILLE *Esimerkki jäsenetuhinnasta: 200 000 € korvaussumma MVLn 30-vuotiaalle jäsenelle 2210 eur/kk* Kalevan henkivakuutus MVLn jäsenedulla Kalevan asiamiehenä toimii If Vahinkovakuutus Oyj, Suomen sivuliike. If hoitaa Kalevan myöntämien Primusvakuutuksiin liittyvän asiakas- ja korvauspalvelun. MVLn jäsenedulla A L E N N U S A L E N N U S -36 % vuosittainen säästö ka. 170 eur Henkivakuutus maksaa vähemmän kuin luulet. Voit vakuuttaa myös puolisosi yhteisellä pariturvalla – riittää, että toinen teistä on jäsen. Hyödynnä ainutlaatuinen jäsenetusi: kalevavakuutus.fi/mvl YHTEISTYÖSSÄ
20 • MAITOTALOUS 4 | 2024 asiantuntija Elämme monien murrosten aikaa. Työelämän murrosta vauhdittavat erityisesti teknologian nopea kehitys ja siirtymä vähähiiliseen talouteen. Tämä digivihreäksi siirtymäksikin kutsuttu kehitys muuttaa oleellisesti työelämän osaamistarpeita. Kun päälle lisätään vielä väestön ikääntyminen, voidaan todeta myös osaamisen olevan murroksessa. Osaavaa työvoimaa on yhä vaikeampi löytää, eikä nykyisillä toimintatavoilla ja ratkaisuilla pystytä enää vastaamaan muuttuviin työelämän osaamistarpeisiin. Hiljattain opin, että olemme myös keskellä ruokamurrosta, jossa koko maailman väestönkasvu edellyttää uusien ja kestävien ruoan tuotantotapojen kehittämistä. Yhteistä työelämää muuttaville kehityskuluille on se, että niistä aiheutuu uudenlaisia vaatimuksia työntekijöiden osaamiselle. Osaamisen murroksen tulisi johtaa siihen, että työikäisillä on aiempaa paremmat mahdollisuudet täydentää omaa osaamistaan. Valitettavasti Petteri Orpon hallitus on toimillaan onnistunut toistaiseksi vain heikentämään mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen. Suurimmat heikennykset koskevat aikuiskoulutustuen lakkauttamista ja ammatilliseen aikuiskoulutukseen kohdistuvia leikkauksia. Lisäksi hallitus on toteuttanut useita pienempiä heikennyksiä, joilla muun muassa siirretään opiskelun kustannuksia yksilöille. Työelämän osaamistarpeet ja hallituksen koulutuspoliittiset toimet ovat vahvasti ristiriidassa. TYÖNANTAJIEN KOULUTUSPANOSTUKSET HISTORIALLISEN MATALALLA TASOLLA Osaavan työvoiman saatavuus on muodostunut yhdeksi suurimmista yritysten kasvua hidastavista tekijöistä. Siksi onkin ristiriitaista, että yritysten koulutuspanostukset ovat vähentyneet. Erityisesti koronavuosina osallistuminen työnantajan tarjoamaan koulutukseen laski historiallisen matalalle tasolle. Viime vuonna toimihenkilöistä vain 43 prosenttia osallistui työnantajan tarjoamaan koulutukseen. Osallistumisaste on laskenut 2000-luvun parhaista vuosista yli 10 prosenttiyksiköllä. Työnantajasektoreittain tarkasteltuna heikoin tilanne on teollisuudessa, jossa työnantajan kustantamaan koulutukseen osallistui vain 32 prosenttia kaikista alan työntekijöistä. Kansainvälinen vertailu Eurostatin tilastojen perusteella osoittaa, että työnantajien koulutuspanostukset Suomessa ovat jääneet selvästi myös muita Pohjoismaita ja jopa EU:n keskiarvoa jälkeen. On selvää, että tulevaisuudessa yritysten on kannettava suurempaa vastuuta työntekijöiden osaamisen kehittämisessä ja osaavan työvoiman saatavuuden varmistamisessa. Koko työelämän tasolla on tarve paremmalle ja strategiselle osaamisen johtamiselle. ELINTARVIKEALAN OSAAMISTARPEET Hämeen ammattikorkeakoulun toteuttamassa elintarvikealan koulutuksen palvelukykyselvityksessä selvitettiin koulutustarjonnan ja elinkeinoelämän osaamistarpeiden kohtaamista. Selvityksen perusteella koulutustarjonta elintarvikealalla on korostuneen tutkintopainotteista. Muuttuvassa työelämässä olisi tarve myös ketterälle osaamisen kehittämiselle pienempinä kokonaisuuksina tai moduuleina. Selvitys tuo hyvin esiin myös sen tosiseikan, että osaamiskysymykset jätetään niin elintarvikealalla kuin monilla muillakin toimialoilla pitkälti oppilaitosten ratkaistavaksi. Elintarviketeollisuusliiton laatima vähähiilisyystiekartta tunnistaa sääntelyn ja kannustimien kehittämisen keskeisiksi vähähiilisyyttä edistäviksi toimiksi. Alan yritysten toiminnassa keskeisiksi tunnistetaan muun muassa vähähiilisyyttä edistävien teknologioiden käyttöönotto ja kiertotalouden ratkaisujen hyödyntäminen koko arvoketjussa. Sen sijaan tiekartta jättää osaamiseen liittyvät kehittämistarpeet lähes kokonaan huomiotta, vaikka työntekijöiden osaaminen on aivan keskeistä uusien teknologioiden ja toimintatapojen hyödyntämisessä. Tältä osin elintarvikealan vähähiilisyystiekartta ei juurikaan poikkea muiden toimialojen vastaavista selvityksistä. Osaamista vahvistavien toimien puuttuminen toimialojen tulevaisuutta tarkastelevista selvityksistä alleviivaa tarvetta nostaa osaamiskysymykset vahvasti osaksi toimialojen tulevaisuustyötä. Sen vuoksi STTK on esittänyt muun muassa, että henkilöstön osaamisen kehittäminen tulisi kytkeä osaksi yrityksille jaettavia tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotukia. Yhteiskunnan tulee myös mahdollistaa työntekijöiden omasta tarpeesta lähtevä osaamisen kehittäminen ja alanvaihto. LakTEKSTI RIINA NOUSIAINEN, KIRJOITTAJA ON KOULUTUKSEN JA OSAAMISEN ASIANTUNTIJA STTK:SSA Osaamisella rakennetaan kestävää työelämää Aamuisin ruuhkametrossa ollessani matkalla töihin on usein liikkeellä paljon opiskelijoita. He ovat matkalla omiin kouluihinsa ja oppilaitoksiinsa ja huomaan olevani pikkuisen kateellinen. Muistoihin omista opiskeluajoistani liittyy vahvasti tunne siitä, että on jatkuvasti uusien ja kiinnostavien asioiden äärellä. Nykyisin mietin työssäni, miten jatkuvaa osaamisen kehittämistä voidaan tukea työelämässä ja mitä politiikkatoimia työuran aikaisen oppimisen vahvistaminen edellyttää.
MAITOTALOUS 4 | 2024 • 21 KUVA JUKKA ERÄTULI kautetun aikuiskoulutustuen tilalle tarvitaan ehdottomasti uusi malli, joka jakaa opiskelun kustannuksia oikeudenmukaisesti työnantajalle, työntekijöille ja valtiolle. OSAAMINEN VAHVISTAA MUUTOSKYVYKKYYTTÄ TYÖPAIKOILLA Muuttuvassa työelämässä osaaminen vahvistaa muutoskyvykkyyttä niin työpaikoilla kuin yksilötasolla. Avainasemassa on oppimismyönteisen työkulttuurin luominen. Myös työntekijöiltä edellytetään valmiutta ja halua oman osaamisensa kehittämiseen. Osaamisen kehittäminen on työpaikoilla yhteinen asia, jossa voittajia ovat niin yksilö kuin työyhteisö. Panostukset osaamiseen ovat keskeisiä myös työn tuottavuudelle. TYÖ2030-ohjelman Työelämän tilannekuvia -raportissa tarkastellaan työhyvinvoinnin, osaamisen ja työn tuottavuuden välistä yhteyttä. Raportissa todetaan, että yrityksessä tuottavuus ja työhyvinvointi kietoutuvat erottamattomasti yhteen ja parhaimmillaan ne vahvistavat toinen toistaan. Keskeinen merkitys on johtamisella, joka parhaimmillaan edistää työhyvinvointia, yhdessä oppimista ja vuoropuhelua. Toinen TYÖ2030-ohjelman tutkimus, Meadow-tutkimus, tutki työntekijöiden osallistumismahdollisuuksien yhteyttä yritysten tuloksellisuuteen. Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että koko henkilöstöä säännöllisesti osallistavalla johtamistavalla voidaan osoittaa positiivisia vaikutuksia yritysten tuloksellisuuteen. Tältäkin osin maan hallituksen toimet, joilla heikennetään yhteistoiminnan toteutumista työpaikoilla, ovat viemässä kehitystä väärään suuntaan. Vuoropuhelun tarve ja merkitys korostuu muutostilanteissa, eikä mikään estä yrityksiä toimimasta laissa säädettyä paremmin. Luottamusmiehillä ja työsuojeluvaltuutetuilla on edelleen tärkeä rooli vuoropuhelun vahvistamisessa työpaikoilla. Työntekijöiden osaamista ja työhyvinvointia vahvistavat toimet ja niitä koskeva vuoropuhelu ovat myös tutkimustiedon perusteella merkittäviä yritysten tulevaisuudelle ja tuottavuudelle. Osaaminen luo myös muutosturvaa ja vahvistaa niin yksilöiden kuin työpaikkojenkin muutoskyvykkyyttä. - Työntekijöiden osaamista ja työhyvinvointia vahvistavat toimet ja niitä koskeva vuoropuhelu ovat tutkimustiedonkin perusteella merkittäviä yritysten tulevaisuudelle ja tuottavuudelle, STTK:n koulutuksen ja osaamisen asiantuntija Riina Nousiainen sanoo.
22 • MAITOTALOUS 4 | 2024 nordic dairy congress Nordiskt Mejeritekniskt Råd NMR eli Pohjoismainen meijeritekninen neuvosto kokoontui 14.11.2024 Norjassa. Kokouspaikkana toimi Hotel Oyna, joka sijaitsee vuonojen yläpuolella lähellä Trondheimia. NMR vuonojen maassa TEKSTI TARJA RAUHALA Suomesta kokoukseen osallistuivat Markku Salomaa ja Kari Toikkanen. NMR toimii Pohjoismaisen meijerikongressin järjestäjänä. Norjan kokouksessa hienosäädettiin ensi toukokuussa Reykjavikissa Islannissa järjestettävän kongressin eli Nordic Dairy Congressin yksityiskohtia. Lisäksi ohjelmaan kuului yritysvierailut Norjan meijerijätin TINE Verdalin meijeriin sekä Gangstad Gårdsysteri-juustolaan. Nordic Dairy Congressin suunnittelu- ja koordinointiryhmä Gangstad Gårdsysteri-juustolan myymälän edustalla. Nordic Dairy Congress 20.–22.5.2025 Islannissa Merkkaa kalenteriisi! Lisää www.nordicdairycongress.com
MAITOTALOUS 4 | 2024 • 23 Gangstad Gårdsysteri -juustolan erittäin vahvanmakuinen Nidelven Blå -sinihomejuusto valittiin viime vuonna maailman parhaaksi. TINEllä on 31 tehdasta Norjan Lappia myöten. Tavoitteena on, että vuoriston ja vuonojen rikkoma maa pystyy tuottamaan ruokaa joka kolkassa. Työturvallisuuteen kiinnitetään TINEllä erityistä huomiota. Verdalissa on työtapaturma tapahtunut viimeksi 1150 päivää sitten. Verdalin meijerissä ollaan erittäin ylpeitä muutama vuosi sitten aloitetusta ja jo nyt palkitusta cheddarista sekä Norjan ”oivariinista” Bremyktistä.
REYKJAVIK, ICELAND, 20-22 MAY 2025 Nordic Dairy Congress SPONSORS
MAITOTALOUS 4 | 2024 • 25 palkittuja Juustopöytä ry:n tämänvuotisen Kultainen Juustohöylä -tunnustuksen sai Helsingin Meijeriliike. Vuonna 2013 perustettu Helsingin Meijeriliike on rikastuttanut yli 10 vuotta suomalaista ruokakulttuuria valtavirrasta poikkeavilla laadukkailla juustoilla. Yritys on pääkaupunkiseudun ainoa meijeri ja yksi muutamasta Suomen pienjuustolasta. Sen tuotantolaitos sijaitsee Helsingin Vartiokylässä. Yrityksen laajaan juustovalikoimaan kuuluvat niin valkohome-, punahome, Port Salut-, tuore-, kerma- kuin kittijuustotkin. Helsingin Meijeriliikkeen laadukkaita juustoja voi löytää fine dining -ravintoloiden menuista ja markettien juustotiskeistä. Helsingin Meijeriliikkeen pelkistetyt pakkausten ulkoasut erottuvat edukseen juustohyllyissä. Helsingin Meijeriliike on korostanut toiminnassaan suomalaisuutta ja paikallisuutta. Se on nimennyt juustonsa, ehkä pilke silmäkulmassa, Helsingin kaupunginosien, kuten Linnunlaulun, Hakaniemen, Töölön, jne. mukaan. Meijerin käyttämä maito tulee lähialueen maitotiloilta, kuten Viikin opetustilalta. Helsingin Meijeriliikkeen tuotteet ovat osaltaan rikastuttaneet laadukasta suomalaista ruokatuotantoa ja tarjonneet laadukKultainen Juustohöylä 2024 Helsingin Meijeriliikkeelle Kultainen Juustohöylä -palkinnonjakotilaisuus pidettiin 30.10.2024 Helsingissä. Kuvassa juustomestari Mika Joro (vas.), Juustopöytä ry:n sihteeri Arja Porvali, meijerijohtaja Antti Alavuotunki ja Juustopöytä ry:n hallituksen jäsen Eeva-Liisa Virkkunen. kaan kotimaisen vaihtoehdon ulkomaisille herkuttelujuustoille. Juustopöytä ry on jakanut vuodesta 2010 lähtien vuosittain Kultaisen Juustohöylä -tunnustuksen juustoalan toimijalle. Palkinto on huomionosoitus eli tapa kannustaa, kiittää, nostaa esille ja palkita suomalaisessa juustomaailmassa kunnostautuneita. (Juustopöytä ry) KUVA JUUSTOPÖYTÄ Jukolan Juuston Aito Cheddar Vintage ja Valio Viola® maustamaton tuorejuusto laktoositon on valittu Suomen parhaiksi juustoiksi 2024. Valtakunnallisen laatuarvioinnin järjestivät Suomen Juustonvalmistajain Yhdistys, Suomen Pienjuustolayhdistys ja Juustonvalmistajain säätiö. Kilpailuun osallistui lähes 100 suomalaista juustoa. Juustoja arvioitiin 15 kilpailusarjassa ja sarjojen voittajista valittiin vielä paras kypsytetty juusto ja tuorejuusto. Lisää tuloksia www.juustonvalmistajat.fi/ juustojen-laatukilpailut/ Suomen parhaat juustot valittu
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0NTUwMw==