20 KEY 1/2026 Vuoden vaihde ei tuonut korotuksia Ansiopäivärahaan ei tehty vuodenvaihteessa indeksikorotusta. Päivärahan laskentatapa muuttui kuitenkin hieman päivärahan perusteena olevaan palkkaan tehtävän vähennyksen vuoksi. Päivärahaa laskettaessa bruttopalkkaan tehdään prosenttivähennys, joka vastaa palkansaajan työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksuja sekä sairausvakuutuksen päivärahamaksua. Tänä vuonna vähennys on 3,83 %. Kansaneläkeindeksi ei vaikuta myöskään ensi vuonna työttömyysturvan tasoon ja ansiopäivärahan perusosa ja taitekohta pysyvät ennallaan. Tämä johtuu siitä, että työttömyysturvan taso on jäädytetty vuoteen 2027 asti. Myös ansiopäivärahaoikeutta kerryttävän työn tuloraja on sidottu kansaneläkeindeksiin. Täysi työssäoloehtokuukausi kertyy näin ollen myös ensi vuonna 930 euron työtulolla. Porrastuksiin ei tullut muutoksia (2 kk alenema 20%, 8 kk alenema 25 %). Toukokuun alusta uusi yleistuki Työttömyyden perusteella maksettava yleistuki korvaa toukokuusta alkaen peruspäivärahan ja työmarkkinatuen. Yleistukea maksaa Kela. Yleistukea maksetaan työttömälle työnhakijalle, jolla ei ole oikeutta ansiopäivärahaan tai joka on jo saanut enimmäisajan ansiopäivärahaa. Yleistuki on samansuuruinen, kuin nykyinen peruspäiväraha ja työmarkkinatuki. Vuonna 2026 peruspäivärahan ja työmarkkinatuen suuruus on 800 euroa kuukaudessa. Yleistukea saavaa henkilöä koskevat pääosin samat etuuden saamisen yleiset työvoimapoliittiset edellytykset, työllistymisen edistämiseen liittyvät palvelut ja työttömyysturvalain mukaiset seuraamukset kuin ansiopäivärahan saajaakin. Erotuksena ansiopäivärahaan yleistukeen liittyy tarveharkintaa muun muassa osinkotulojen, vuokratulojen, osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen ja omaishoidon tuen kohdalla. TYÖTTÖMYYSTURVASSA PÄÄTETTYÄ JA SUUNNITTEILLA Lisäksi yleistukeen voi liittyä 21 viikon odotusaika silloin, kun henkilöllä ei ole peruskoulun tai lukion jälkeistä tutkintoon johtavaa, ammatillista valmiuksia antavaa koulutusta. Tarveharkinta ja odotusaika liittyvät myös nykyiseen työmarkkinatukeen. Henkilön siirtyessä yleistuelta ansiopäivärahalle omavastuuaika asetetaan samalla tavalla, kuin työttömyyden alkaessa. Yleistuen omavastuuaikaa ei siis lueta hyväksi ansiopäivärahassa. Yleistukena maksettuja päiviä ei myöskään huomioida ansiopäivärahan enimmäisajassa, vaan ansiopäivärahan enimmäisaika alkaa yleistuelta siirryttäessä alusta. Jos henkilö on työttömänä ja saa Kelan peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea, kun uusi laki astuu voimaan, niin Kela siirtää hakijan automaattisesti yleistuen saajaksi. Jos ansiopäiväraha on päättymässä, voi hakija saada Kelasta yleistukea heti ansiopäivärahan perään. Yleistuki rahoitetaan valtion varoista ja yleistuen saajan kotikunnan rahoitusosuudella. Yleistukea rahoitetaan myös työttömyyskassoihin kuulumattomien palkansaajien työttömyysvakuutusmaksun tuotoilla siltä osin kuin kyse on työttömyysturvalaissa tarkoitetun työssäoloehdon täyttäneille henkilöille maksettavasta yleistuesta. Yhdistelmävakuutus ehkä voimaan vuonna 2028 Nykyisin palkansaajakassan jäsenenä voi kerryttää ansiopäivärahaoikeutta vain työskentelemällä palkansaajana. Vastaavasti yrittäjäkassan jäsenenä voi kerryttää ansiopäivärahaoikeutta vain yrittäjäasemassa. Muutoksen myötä eri työskentelymuotoja voisi yhdistää ja ansio- päivärahaoikeuden kerryttää työskentelemällä joko samanaikaisesti tai jaksoittain yrittäjänä ja palkansaajana. Tämän myötä yhä useammalle voisi syntyä ansiopäivärahaoikeus. Ansiopäivärahan määrä voisi myös nousta, kun kaikki tehty työ voitaisiin huomioida ansiopäivärahan määrää laskettaessa. Ansiopäivärahaoikeuden voisi kerryttää yhdistelmävakuutettuna 12 kuukaudessa saamalla palkkaa tai yritystuloa 930 euroa kuukaudessa. Hallituksen esitysluonnoksessa ehdotetaan myös, että sama työttömyyskassa voisi jatkossa vakuuttaa palkansaajina työskenteleviä, yrittäjiä ja yhdistelmävakuutettuja. Nykyisin työttömyyskassa ei voi vakuuttaa sekä palkansaajia että yrittäjiä. Työttömyyskassa päättäisi tarjoamistaan vakuutustyypeistä säännöissään. Yhdistelmävakuutuksen tarjoaminen ja nykyisen kassan toimialan laajentaminen olisi kassoille vapaaehtoista. Hallituksen esitysluonnoksen mukaan työttömyyskassat voisivat ottaa jäsenekseen yhdistelmävakuutettuja vuoden 2028 alusta, jolloin yhdistelmävakuutetun ansiopäivärahaa voitaisiin myöntää ensimmäisen kerran vuonna 2029. Työttömyysturvan karenssit pitenivät maaliskuun alussa Muutokset koskivat karensseja, joita määrätään työnhakuun ja työvoimapalveluihin liittyvän moitittavan menettelyn seurauksena. Moitittava menettely tarkoittaa esimerkiksi sitä, että ei saavu paikalle työvoimaviranomaisen kanssa sovittuun tapaamiseen tai sitä, että ei hae työtä sovitulla tavalla. Nykyinen neliportainen järjestelmä on korvaantunut lakimuutoksen johdosta kaksiportaisella. Huomautus on poistunut käytöstä, mikä tarkoittaa, että karenssi voidaan jatkossa asettaa ensimmäisen moitittavan menettelyn jälkeen. Karenssin pituus on tällöin seitsemän päivää. Työssäolovelvoite voidaan määrätä jo toisen toistuvan moitittavan menettelyn jälkeen. Työssäolovelvoite tarkoittaa työttömyysturvaoikeuden menetystä toistaiseksi. Myös työssäolovelvoitteen pituus muuttui lakimuutoksen myötä. Työttömyysturvaoikeuden voi jatkossa saada takaisin työssäolovelvoitteen jälkeen työskentelemällä tai osallistumalla työllistymistä edistävään palveluun kuuden viikon ajan. Aiemmin työssäolovelvoitteen täyttäminen edellytti 12 viikon työtä tai palveluaikaa. Lakimuutoksen tarkoituksena on ollut korostaa työnhakijan omaa vastuuta hakea aktiivisesti työtä ja osallistua hänelle tarjolla olevaan palveluprosessiin ja palveluihin. Muutokset koskevat vain työnhakuun ja työvoimapalveluihin liittyviä karensseja. Muiden karenssien kesto on pysynyt lakimuutoksen jälkeen ennallaan. Lakimuutos tuli voimaan 1.3.2026. Uutta lakia sovelletaan menettelyyn, joka on tapahtunut 1.3.2026 tai sen jälkeen.
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==