18 KEY 1/2026 Tärkeimmät ensin: Sirulla on kaksi aikuista lasta ja heillä kaksi lastenlasta, 10- ja 1,5-vuotiaat. Hän mökkeilee aina, kun vaan on vapaata ja mahdollisuus lähteä suvun mökille Inarijärven saareen. Siellä on tuttua ja mukavaa aina käydä. Siru ei kiireiltään ehdi harrastaa muuta kuin moottorikelkkailua ja kesäaikaan pyöräilyä. Lenkkeily, kunto- salikäynnit tai muu ohjattu liikkuminen ei oikein kiinnosta, mutta aktiivinen ulkoilmaelämä kyllä. Sirun isä on ja koko isän puolen suku on kotoisin Ivalosta ja äiti Kittilästä, eli hän on saanut Lapin vereensä jo syntymässään. Hän on käynyt peruskoulunsa Seinäjoella ja pikkusisko asuu siellä edelleen, ja seudulla tulee vierailtua vuosittain. Siru tietää, mitä etelän elämä on, mutta hänelle ei tulisi mieleenkään muuttaa sinne takaisin saati haikailla etelän elämän ja kaupunkiasumisen perään. – On toki ihanaa joskus käydä etelässä tai kaupungissa, mutta kyllä se elämä on täällä, Siru sanoo. Täällä on helppoa vaikkapa lähteä kauppaan, kun matka kestää kaksi minuuttia. Kaupungissa kun lähdet hakemaan maitopurkkia, ylität jo monta katua ja monet liikennevalot. Ei olisi minun asiani missään nimessä. Pohjoisen tapa elää on paljon renLAPIN TYTTÖ EI KYLLÄSTY KOTIMAISEMIINSA Haastattelussa Siru Kyrö-Rantala Saariselän Wilderness Hotel Kiepistä nompaa ja tietyllä tapaa vaihtelevaa. – Sesonki alkaa jo marraskuun lopulla ja joulu on kaikkein hektisintä aikaa. Turisteja on vappuun asti, ja yhtäkkiä he kaikki katoavat, toukokuussa ei ole enää ketään missään. Se on meidän Lapin ihmisten hengähdystauko, ehdimme laittaa paikkoja kuntoon kesän vieraita varten ja pitää lomia pois alta. Kesäkausi alkaa sitten juhannuksen jälkeen. Sirun työpaikka, uusi Hotelli Kieppi, aukesi vasta marraskuun lopussa täydellisen remontin jälkeen eli hotellissa on ’harjoittelusesonki’ käynnissä. – Olin kahdeksan vuotta Wilderness Hotel Inarissa, siitä siirryin tähän viime syksynä hotellipäälliköksi. Sirun arvion mukaan heidän asiakkaistaan noin 95% on ulkomaalaisia, ja suurin osa heistä tulee vain revontulien takia. Se yllättää suomalaiset. – Meillä on aktiviteetteja, joita on kehitetty revontulien ympärille. Kun ulkomaiset asiakkaat tulevat, he ostavat koko paketin – täysihoidon ja aktiviteetteja koko viipymän ajaksi. He käyvät moottorikelkkailemassa, pilkkimässä, poro- ja husky- farmeilla, lumikenkäilemässä ja iltaisin revontuliretkillä. Suomalaiset ovat omatoimimatkailijoita, eli heidän hotellipakettiinsa kuuluu yleensä vain aamiainen. Suomalaiset eivät halua olla hotellissa koko lomaansa, he kiertelevät syömässä eri ravintoloissa ja eri kohteissa, niin kuin itsekin tekisi ulko- mailla. Ja suomalaisille hiihto on talvikaudella harrastus numero yksi. – Heillä on omat suksensa mukana, eli siinä eroamme muista. Ja ehkä suomalaiset ovat vähän vaativampia siinä suhteessa, että jos he haluavat valmistaa oman ruokansa, mökissä pitäisi olla täydellinen keittiö täydellisine välineineen. Yleisesti ottaen eroja on kuitenkin aika vähän, vain rahankäyttö oikeastaan erottaa kotimaisen matkailijan ulkomaisesta. Ja toki esimerkiksi joulukuussa tulee paljon brittejä tarkoituksenaan vain nähdä joulupukki, mikä ei suomalaisille ole mikään ihmeellinen asia. Kausityötekijät tulevat marraskuussa ja suurin osa lopettaa maaliskuun lopussa. – Meillä on aika paljon ulkomaalaisia. Kun laskee koko yrityksen eli kahdeksan hotellin työntekijät, heitä on tällä hetkellä noin 400. Vakituisia heistä on 126 ja loput melkein 280 on kausityöntekijöitä. Esimerkiksi meidän Kiepissä koko keittiön 14 hengen henkilökunta on ulkomaalaisia kausityöntekijöitä, myös siivouksessa ja oppaina on suurin osa ulkomaalaisia, respassa taas on vain suomalaisia ja tarjoilijoistakin suurin osa on suomalaisia. Työkieli on yleensä englanti ja kaikki ohjeet annetaan englanniksi, että kaikki ymmärtävät. Pyrimme kyllä työllistämään suomalaisia, mutta kun heitä ei oikein tahdo tänne saada. Kausityöntekijöistä iso osa tulee tänne takaisin. Sekä suomalaiset että ulkomaalaiset löytävät Saariselälle ja muualle Lappiin vuokrafirmojen kautta. Sirun päivittäiseen työhön hotellipäällikkönä kuuluu operatiivinen johtaminen, eli hän pitää huolen, että vastaanotossa, siivouksessa ja ravintolassa kaikki sujuu saumattomasti. On työvuorolistojen tekoa, sähköposteihin vastailua, palautteiden käsittelyä ja laskutusta. Haluan aina tehdä myös suorittavia vuoroja vastaanotossa, jotta tiedän ja näen konkreettisesti, mitä talossa tapahtuu. Työhöni kuuluu ihan kaikki mahdollinen: jos on lunta pihalla väärässä paikkaa, se on käytävä kolaamassa, tai jos siivous tarvitsee apua, puran likaisia lakanoita vuoteista, jotta siivoojat voivat vaihtaa puhtaat. Eikä tiskaaminenkaan ole vierasta hommaa, jos ravintolassa on kiire ja talo on täynnä asiakkaita. Kaamoksen aika ei tunnu pimeältä eikä sitä oikeastaan edes huomaa, kun hektinen sesonki alkaa marraskuussa ja kausivalot sytytellään hyvissä ajoin. Ja revontuletkin välillä valaisevat pohjoisen kaamosta. – Asiakkaat ovat lomalla, hyvällä päällä ja nauttivat olostaan, niin miksi ei myös henkilökunta?
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==