6
Luontaistuntija 5 | 2014
Tohtori Matti Tolonen
RAVINTOLISÄT
Odottavan ja imettävän äidin tulee syödä monipuolisesti ja välttää tupakkaa, alkoholia,
huumeita ja jos mahdollista myös särky- ja masennuslääkkeitä. Tuleva äiti tarvitsee kahden
edestä suojaravinteita, mutta ei kaloreita. Monet ravintolisät voivat ehkäistä sikiövaurioita,
raskausmyrkytystä, raskausdiabetesta ja masennusta sekä edistävät sikiön aivojen, hermos-
ton, luuston ja silmien kehitystä. Lisäksi ravintolisät ehkäisevät ennenaikaista synnytystä
ja vähentävät sekä äidin että lapsen riskiä sairastua myöhemmin elämässään kroonisiin
tauteihin. Tärkeimmät ravintolisät ovat foolihappo, C- ja D-vitamiinit, kalkki, magnesium,
rauta, sinkki ja omega-3-rasvahapot sekä maitohappobakteerit.
TOHTORI MATTI TOLONEN
ON LAILLISTETTU LÄÄKÄRI,
LÄÄKETIETEEN JA KIRURGI-
AN TOHTORI JA HELSINGIN
YLIOPISTON DOSENTTI.
Hänet tunnetaan yhtenä
Suomen luontaislääke-
tieteen uranuurtajista.
Tolonen on toiminut käytännön lääkärinä, työter-
veysopin dosenttina ja professorina, sosiaali- ja
terveysministeriön asiantuntijalääkärinä sekä
ylilääkärinä Työterveyslaitoksessa. Hän toimi
1980-
luvulla myös Maailman Terveysjärjestön
(
WHO) asiantuntijana Genevessä ja Kööpenhami-
nassa.
RASKAUSAJAN
Sikiökehityksen aikana lapsi saa kaiken ravintonsa –
myös suojaravinteet – äidiltään napanuoran kautta.
Raskaudenaikainen aliravitsemus ja syntymänjälkei-
nen nopea kasvu voivat altistaa lapsen myöhemmin
elämässään diabetekselle, sydän- ja verisuonitaudeil-
le, masennukselle ja ehkä monille muillekin kroonisil-
le sairauksille. Tästäkin syystä odottavan ja imettävän
äidin tulisi perehtyä suojaravinteiden tärkeään merki-
tykseen.
KALKKI, MAGNESIUM, RAUTA JA SINKKI
Sikiön luuston kasvu vaatii niin paljon kalkkia ja sinkkiä,
etteivät äidin ravinnostaan normaalisti saamat määrät
useinkaan riitä tyydyttämään molempien tarvetta.
Suosittelen odottaville äideille ruoan lisänä kalkkia,
magnesiumia, sinkkiä ja muita luustoa vahvista-
via kivennäis- ja hivenaineita sekä vitamiineja.
Neuvolat suosittelevat äideille yleensä rau-
taa. Kalkki ja magnesium vähentävät ras-
kausmyrkytyksen (pre-eklampsian) riskiä
ja ehkäisevät verenpaineen nousua.
FOOLIHAPPO JA MUUT B-VITAMIINIT
Foolihappoa tulisi alkaa nauttia jo en-
nen hedelmöitystä vähintään 400, mie-
luiten 800 mikrogrammaa päivässä, sillä
se ehkäisee sikiövaurioita (spina bifidaa
ja huuli- ja kitahalkiota) ja ennenaikaisia
synnytyksiä. Hedelmöityksen jälkeen otettu-
na teho ei ole enää sama.Suosittelen foolihap-
poa mieluiten yhdistelmänä, jossa on myös B6- ja
B12-vitamiineja.
C-VITAMIINI
C-vitamiini vahvistaa sikiökalvojen rakennetta. Sata
milligrammaa C-vitamiinia päivittäin otettuna ehkäisee
sikiökalvojen liian aikaista repeämistä. Imetysaikana
nautittu C-vitamiini (askorbiinihappo) erittyy äidinmai-
toon.
D-VITAMIINI
Viranomaissuositus on vain 10 µg päivässä, mutta
odottavan naisen runsaampi D-vitamiinin saanti 100
µg päivässä vahvistaa syntyvän lapsen luustoa ja voi
vähentää hänen riskiään sairastua astmaan ja allergioi-
hin. Norjan kansanterveyslaitoksen suurtutkimuksen
mukaan ravintolisänä otettu D-vitamiini ehkäisee joka
neljännen raskausmyrkytyksen. D-vitamiini ehkäisee
myös istukan tulehdusta. Suosittelen D-vitamiinia
100–150
µg päivässä. Annos on täysin turvallinen sekä
äidille että sikiölle. Osan tästä annoksesta voi saada
nauttimalla kalaöljyä, joka sisältää D-vitamiinia. Se vä-
hentää samalla masentumisen riskiä. Odottavan naisen
seerumin D-vitamiinipitoisuus (S-D-25) tulisi mitata ja
lukema tulisi nostaa tasolle 75–150 nmol/l. Ihanne on
vähintään 100 nmol/l.
OMEGA-3-RASVAHAPOT
Omega-3-rasvahappojen vaje altistaa raskaudenaikai-
selle ja synnytyksenjälkeiselle masennukselle. Äidin
runsas omega-3:n saanti edistää lapsen neuropsyko-
logista (mm. älyn) kehitystä ja vähentää allergia- ja
infektioherkkyyttä. Kalaöljy edistää lapsen kehittyvän
immuunijärjestelmän kypsymistä terveellä tavalla.
Raskauden aikana äidin ja sikiön yhteinen ome-
ga-3:n päivittäinen tarve on niin suuri, ettei tavalli-
sesta ruoasta ole käytännössä mahdollista saada riit-
tävästi. Odottavan naisen tulisi syödä rasvaista kalaa
vähintään 340 g/viikko. Ongelmana ovat kuitenkin
kalan ympäristömyrkyt. Siksi on turvallisempaa naut-
tia puhdistettuja kalaöljyvalmisteita. Odotusaikana
nautitut omega-3-rasvahapot voivat ehkäistä tyttö-
lapsen sairastumista rintasyöpään vielä vuosikym-
mentenkin kuluttua.
MAITOHAPPOBAKTEERIT
Turun ja Helsingin yliopistoissa ja ulkomailla tehdyt
tutkimukset osoittavat, että raskauden aikana äidille
annetut maitohappobakteerit suojaavat lasta aller-
gioilta ja infektioilta, usein vielä vuosienkin kuluttua
synnytyksen jälkeen. Turun yliopiston uusi tutkimus
osoittaa, että probiootit voivat ehkäistä kaksi kolmesta
raskausajan diabeteksesta.